Voiko haaveensa valita?

Veikkaan, että tammikuu ja uudenvuoden lupaukset ovat haaveiden kulta-aikaa. Toinen hedelmällinen hetki haaveille ja nimenomaan niiden muuttamista suunnitelmiksi on alkusyksy. Lomat on lomailtu ja pohdimme miten ja missä sitä jaksaisi jälleen selvitä läpi uuden kaamoksen. Omassa lähipiirissäni taas haaveista puhuminen on ollut lähiviikkoina ajankohtaista, sillä pääsykokeet ja ennakkotehtävät kolkuttelevat ovella. Arvostan ystävissäni sitä sisukkuutta ja tahdonvoimaa, että he ovat lukinneet itsensä kuukausiksi kirjastoon ja viisveisanneet lämpimistä kevätpäivistä tai kavereiden terdekutsuista. He vain haluavat niin kovasti päästä unelmiensa kouluun, vaikka tiedostavat etenkin Helsingissä sisäänpääsyprosentin olevan naurettavan pieni. Onko se unelmien koulupaikka oikeastaan edes haave, vai onko se tavoite? Mikä oikeastaan tekee haaveesta tavoitteen?

Hyvä ystäväni on aina halunnut päästä lääkikseen. Jo kahtena vuonna hän on joutunut pettymään ja tiedostaa, että pettymys saattaa tulla tänäkin vuonna. Meillä kaikilla on haaveammatteja, mutta jos haaveensa voisi valita, miksi päätyisi juuri siihen kaikista vaikeimpaan vaihtoehtoon? Vai valitseeko haaveet meidät? Loppujenlopuksi ammattihaaveet perustuvat kuitenkin siihen mitä osaamme ja minkä tekemisestä nautimme, enkä usko että niihin asioihin voimme paljoakaan vaikuttaa. Minä puhuisin mielelläni paremmin kieliä ja osaisin matikkaa, mutta niiden opiskelu ei ole minulle nautinnollista. Tottakai oppisin niitä varmasti jos ryhtyisin niitä opettelemaan, mutta en usko että niistä silti tulisi minulle intohimoa vaikka oppisinkin tykkäämään niistä. Ylipäätään haaveilu on verbinä todella laaja. Voin haaveilla lentämisestä (mahdotonta), lottovoitosta (tähän en voi itse vaikuttaa), eläkepäivistä Italian viinitilalla (ei ajankohtaista enkä ryhtyisi tämän suunnitteluun vielä parikymppisenä), toimittajan ammatista (täysin mahdollista jos ryhdyn toimeen) tai ulkomaan matkasta (let’s do it). Eli on haaveita mitä haluaisimme tehdä, joiden toteutuminen riippuu vain siitä teemmekö asioita niiden eteen. On myös haaveita, mihin emme voi mitenkään itse vaikuttaa. Ja on myös niitä haaveita, joita heittelemme ajatuksissamme ilmoille, muttemme loppujen lopuksi edes toivoisi niiden tapahtuvan. Oi kunpa olisi kesä, vitsit kun olisin syntynyt espanjassa, olisinpa taas lapsi, olisipa Channing Tatum mun aviomies… Jos kaikki nämä asiat tapahtuisivat vain sormia napsauttamalla, voisimme olla aikamoisessa ahdingossa, haha.

Meillä kaikilla on haaveita (ainakin toivottavasti!). Muistan kuinka mun isä on monesti todennut, että haaveet pitää ihmisen elossa. En tarkoita sitä, että kokoajan pitäisi olla rämpimässä eteenpäin kohti uutta ja entistä ehompaa ihanaa. Täytyy nauttia siitä mitä on jo saavuttanut, mutta muistaa että tässä elämässä on kaikki mahdollista ja itseään voi kehittää jatkuvasti. Kun yksi asia tympii ja uusi pieni haave putkahtelee aamun pikkutunneilla päähän, on se useimmiten toteuttamisen arvoinen. Tärkeää on kuitenkin erottaa nämä eri haavetyypit toisestaan. Onko tämä nyt jotain päämäärätöntä haihattelua joka päivä eri asiasta, vai onko tämä haave joka vahvistuu päivä päivältä? Silloin don’t call it a dream, call it a plan. Se jos mikä elämässä kaduttaa, jos haaveet jäi toteuttamatta.

Rakkautta pidetään voimakkaimpana tunteena, mutta itse saan ainakin ihan valtavat kiksit inspiraatiosta ja uusista ideoista. Ehkä se on myös uudelleenrakastumista omaan itseensä ja oman itsensä löytämistä. Varsinkin silloin, kun on ollut vähän hukassa itsensä kanssa uusi oivallus tuntuu valaistumiselta ja yhtäkkiä tulevaisuus näyttää kirkkaalta ja toiveikkaalta. Mulla tulee ainakin silloin niin energinen fiilis, en malta nukkua ja olen kokoajan hyvällä tuulella ja tekis mieli selittää kaikille siitä uudesta idiksestä. Aika sama kaava kuin ihastumisessa tai rakastumisessa. Oispa mielenkiintoista kuulla, tapahtuuko aivoissa jotain samantyyppistä silloin! Anyway, minusta inspiraatio ja haaveiden toteuttaminen on niin suuri voimavara ja energiaryöppy, että niihin kannattaa tarttua eikä keksiä tekosyitä miksi ne eivät muka sovi juuri tähän elämäntilanteeseen. Muista, että useimmiten suurin este haaveiden toteutumiselle olet loppujen lopuksi sinä itse. Samoin suurin tekijä haaveiden toteutumiselle olet sinä. 

Voiko susta omiin haaveisiin vaikuttaa? Mikä on sun viimeisin toteutettu haave?