Voivatko mies ja nainen olla vain ystäviä?

En muistaakseni ole koskaan kullut kenenkään vastanneen ei tähän kysymykseen. Ei tämä aihe ole tabu, tämä on itsestäänselvä asia. Tottakai voivat! Ei kenelläkään ole vain yhden sukupuolen edustajia ystävänään. Jo lapsuudessa luokkayhteisömme koostuu toivottavasti aina sekä tytöistä että pojista ja harva yritys työllistää pelkästään miehiä tai naisia. Uskon, että tasa-arvon lisääntyminen on rentouttanut myös miesten ja naisten välisiä suhteita ja mahdollistanut sen, että mies ja nainen voivat olla vain ystäviä. En usko, että sata vuotta sitten oltaisiin katsottu kovin hyvällä, jos mies ja nainen sanoisivat olevansa parhaita ystäviä olleensa samalla naimisissa jonkun muun kanssa. Tänäpäivänä koen laajan ja värikkään ystäväpiirin olevan rikkaus. Ihminen, jolla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä, erimaalaisia ystäviä, erityylisiä ystäviä – on varmasti hyvä tyyppi.

Mutta. Silti epäilemme sitä, haluaako tuo olla vain mun kaveri ja onkohan noilla kahdella jotain muutakin meneillään? Periaatteessahan tämä on ihan luonnollista, että kohdatessaan kiinnostavan tyypin miettii olisikohan tässä jotain enemmänkin. Monet onnelliset parisuhteet saavatkin alkunsa usein ”me ollaan vain kavereita” -asetelmasta ja parhaassa tapauksessa elämänsä päätyy jakamaan ihmisen kanssa, joka on samalla kumppani ja paras ystävä. Hyvin nopeasti sitä myös huomaa, että toinen on tosi hauska tyyppi ja haluaa olla toisen kanssa tekemisissä, mutta parisuhde tämän ihmisen kanssa olisi ihan mahdoton ajatus. Ja usein sen oivalluksen jälkeen ei tarvitse edes miettiä, onko tässä nyt jotain. Yök, ei todellakaan. Ihan kuin koskisi omaan veljeensä. Ja hyvä niin. 
Uskon tämän rajanvedon olevan aika oleellinen miehen ja naisen välisessä ystävyydessä. Jos asiasta ei ole puhuttu tai jommalla kummalla on jonkinlaista flirttiä tai yritystä meneillään etenkin jos on otettu kuppia, silloin he eivät ole vain ystäviä. Jos kuitenkin asia on taputeltu ja yhdessä todettu, että yhdessä on kiva olla ja toisen kanssa voi olla täysin oma itsensä ilman romantiikan pilkahdustakaan, silloin asiaa on turha enää vatvoa. Etenkään ulkopuolisten. Tuntuu nimittäin, että sivusta seuraajien on välillä vaikea uskoa, että ne kaksi toistensa seurasta nauttivaa ihmistä voivat olla vain ystäviä. Onks teillä nyt jotain meneillään? Te oisitte niin perfect match! Ei, ei oltais. Se että ystävyys toimii ei tarkoita että parisuhde toimisi. Tai kuinka monen ystäväsi kanssa voisit esimerkiksi kuvitella asuvasi kimppakämpässä? Itse en ainakaan kauhean monen, kaikella rakkaudella, tiedätte kyllä miksi ♥

Rasittavinta koko tässä keississä on mustasukkaisuus kumppanin ystäviä kohtaan. Tottakai ymmärrän sen, että ärsyttää jos toinen on jatkuvasti enemmän ystäviensä kanssa kuin oman rakkaansa kanssa. Ja vielä ärsyttävämmän tilanteesta tekee se, jos se ystävä on nainen. Mutta siinä vaiheessa, jos toisen menemisiä aletaan rajoittamaan vain siksi, että ”sulla ei saa olla naispuolisia kavereita”, tilanne menee yli. Naisen kannalta voi olla raskasta, jos tuntuu että oma kumppani avautuu enemmän jollekin toiselle naiselle kuin omalle tyttöystävälleen. Kyllä se mustakin tuntuisi pahalta ja varmasti se tuntuisi pahalta myös miehen näkökulmasta. Mutta pakko verrata tilannetta naisten välisiin ystävyyssuhteisiin. Ainakin itse voin myöntää, että välillä on tullut avauduttua joistain asioista enemmän ystäville kuin omalle kumppanille. Ja usein naiset saattavat käsitellä parisuhdeongelmat ensin keskenään vertaillen whatsapp-keskusteluita ja aikasemmin käydyn keskustelun äänenpainoja ja vasta sitten ottaa asian esille omassa parisuhteessaan.  Kyllä miehelläkin on oikeus avautua muille kuin omalle naiselleen. Tärkeintähän koko hommassa on luottamus ja se että on itse toisen luottamuksen arvoinen. 

Itselläni on jonkin verran miespuolisia ystäviä, mutta kaikki läheisimmät ystäväni ovat naisia. Uskon tämän riippuvan myös jonkin verran omasta luonteesta ja mitä ystävyydeltä kaipaa. Olen sosiaalinen ihminen ja työpäiväni on täynnä hymyä ja small talkia. Kun näen ystäviäni, haluan olla täysin oma itseni ja puhua juuri niistä asioista mitkä sinä päivänä pyörivät päässä. Parhaita hetkiä ystävieni kanssa ovat pitkät keskustelut, ruoanlaitto jonkun luona, istuminen pöydän ääressä tuntikausia syöden ja juoden tai joskus (nykyään hyvin harvoin) laittautua ja lähteä yhdessä ulos. Tälläiset hetket tulee usein jaettua naisten kanssa, enkä ole itse vielä kohdannut miestä joka haluisi tehdä tälläisiä asioita yhdessä. En siis yleistä, etteikö miehet voisi tehdä ruokaa, jutella tuntikausia pöydän ääressä ja laittatua ja lähteä ulos. Minun miespuoliset ystäväni eivät vaan saa tälläisistä asioista kiksejä (vai saatteko? Oon valmis tälläiseen iltaan anytime!). Kaverista tekee ystävän se, että ei ole vaivaannuttavaa viettää aikaa kahdestaan. Juttua tulee ja on ok soitella ja laittaa viestiä milloin vain. Ainakin omalla kohdallani iso osa miespuolisista kavereistani on juuri tulleet luokkayhteisöstä, töistä tai kaveriporukasta ja vaikka he ovat minulle läheisiä, ei tulisi sovittua lounastreffejä yhdessä. Mutta ne, keiden kanssa kahdenkeskinen aika ei ole vaivaannuttavaa eikä se herätä kummalekaan kysymyksiä siitä mitä tässä on meneillään – on vapauttavaa! Miehillä ja naisilla on usein vähän erilaiset perspektiivit asiaan ja olen löytänyt monista asioista uusia näkökulmia sen jälkeen kun olen pohtinut sitä miesseurassa naisten viiltävien analyysien jälkeen. Naisilta tulee usein ruutukaupalla tekstiä ja ääniviestiä ja mies saa usein kiteytettyä pointtinsa yhteen viestiin – ja usein pointti on yksinkertaistettuna sama kuin näiden analyysien tulos. Summa summarum, molempia tarvitaan.

Sinänsä tuntuu hullulta kirjoittaa koko aiheesta vuonna 2018, kun samaa sukupuolta olevien parisuhde on jo (toivottavasti) itsestäänselvä asia. Jos nainen ja nainen ja mies ja mies voivat seurustella, mennä naimisiin ja adoptoida lapsen, miksi mies ja nainen eivät voisi olla ystäviä? Ovatko lesbot mustasukkaisia, jos heidän kumppanillaan on naispuolinen kaveri tai supisevatko homot keskenään jos porukan kaksi miestä käyvät yhdessä kahvilla? Voiko bi seksuaalilla sitten olla edes ystäviä? Olemme kaikki ihmisiä ja kun vastaan tulee toinen ihminen, jonka kanssa klikkaa – ottakaa toistanne kaikki irti. Unohda tyhmät säännöt siitä, voiko toista pyytää kahville vain kaverina. Maailma on täynnä hyviä tyyppejä ja olisi sääli jättää tutustumatta niihin vain siksi, että ikivanhat säännöt rajoittavat meitä. 

 
Kuvat: Moona Puuskari