Zeigarnik-efekti vaikuttaa sinuunkin – näin teet hyvän to-do-listan!
Oletko koskaan kuullut ilmiöstä nimeltään Zeigarnik-efekti? Et ehkä, mutta se on silti melko varmasti vaikuttanut sinuunkin. Mistäkö sen voi tietää? Oletko kärsinyt joskus korvamadosta? Jos olet, Zeigarnik-efekti on sinullekin tuttu.
Zeigarnik-efekti tarkoittaa lyhyesti sitä, että ihmiset muistavat paremmin keskeneräiset asiat. Meidän aivomme nalkuttavat meille keskeneräisistä asioista ja vaativat meitä tekemään asialle jotain. Siitä on kyse myös korvamadoissa.
Se on se raivostuttava (yleensä järkyttävän huonon) biisin palanen, joka soi päässäsi uudestaan ja uudestaan. Usein sanotaan, että korvamatoon auttaa kun kuuntelee kyseessä olevan kappaleen. Silloin kappale ikään kuin tulee valmiiksi mielessämme, ja aivomme päästävät siitä irti.
No mitä me voimme oppia siitä, että tunnistamme Zeigarnik-efektin olemassaolon?
Kuten sanottu, aivomme muistavat paremmin keskeneräiset asiat. Tiedäthän sen tunteen kun olet menossa nukkumaan, mutta jokin keskeneräinen asia vaivaa mieltäsi? Se on alitajuntasi, joka nalkuttaa tietoiselle mielellesi ja pyytää sinua tekemään suunnitelman, jotta tehtävä tulisi lopulta tehtyä. Ja tiedätkö mikä usein helpottaa tällaisessa tilanteessa? Kirjoita asia ylös. Tee lista. Tee suunnitelma.
Todennäköisesti Zeigarnik-efekti on yksi tärkeimmistä syistä, miksi me ihmiset ylipäätään teemme listoja. Listat auttavat meitä hiljentämään alitajuisen nalkutuksen. Listat auttavat meitä tekemään suunnitelmia ja hallitsemaan kokonaisuuksia. Listojen avulla saamme jotain järkeä päiviimme ja tekemiseen.
Olen itse kova tekemään listoja. Se on yksi mielenrauhani merkittävimmistä lähteistä. Minulla on jatkuvasti päivittyvä to-do-lista, jonka avulla siirrän keskeneräisen tehtävän aiheuttaman kuormituksen pois aivoiltani. Teen listan ja suunnitelman, jota sitten toteutan. Tadaa, mielenrauhani säilyy.
Valitettavasti listan tekeminen voi käydä myös itseään vastaan, ja stressin vähentämisen sijaan liian laaja tai suurpiirteinen lista voikin vain lisätä stressiä. Mitä listoja tehdessä tulisi siis ottaa huomioon, jotta lista pysyy hallinnan välineenä eikä ahdistuksen lähteenä? Varsin kiinnostavassa The Surprising History of the To-Do List and How to Design One That Actually Works -artikkelissa mainitaan neljä kohtaa, jotka tulkitsen itselleni sopivasti suurinpiirtein näin:
1. Paloittele projektit järkeviin osiin
Älä laita listaan liian abstrakteja ja isoja kokonaisuuksia. Jaa isompi projekti palasiin, jotka ovat helposti käsitettäviä ja rajattuja osioita.
Esimerkki: ”Suunnittele matkaa” on liian laaja käsite ja erittäin potentiaalinen stressin lisääjä. Kirjoita sen sijaan ylös asioita kuten ”varaa lennot” ja ”varaa hotelli”.
2. Priorisoi
Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja pitäydy siinä. Silloin tärkeimmät tehtävät tulevat tehtyä ensin, ja bonuksena myös niihin liittyvä stressi eliminoituu ensimmäisenä.
Esimerkki: Jos käytämme samaa teemaa kuin edellisessä, tärkeintä matkan suunnittelussa on yleensä varata ensin lennot, ja määrittää siten raamit koko reissulle. Aloita siis tärkeimmästä. Ennen kuin se on tehty, on turha lähteä märehtimään pieniä yksityiskohtia.
3. Päivitä tasaisin väliajoin
Älä tee tehtävälistoja liian pitkäksi aikaa kerrallaan. Silloin lista muuttuu vaikeasti hallittavaksi ja käsitettäväksi asiaksi. Listan loppupään asiat, joita et välttämättä voi vielä edes tehdä, lisäävät vain painetta ja vaikeuttavat keskittymistä sen hetken tärkeämpiin tehtäviin. Päivitä siis lista vaikkapa päivittäin seuraavaa päivää varten, tai mikä ikinä on sinulle sopiva (helposti käsitettävä) aikaväli.
Esimerkki: Etene askel kerrallaan. Suorita ensin yksi tehtävä, kuten varaa lento. Yhden asian hoitaminen poikii yleensä luontevasti seuraavan hoidettavan tehtävän. Älä siis listaa miljoonaa asiaa, jotka hoidat joskus tulevaisuudessa, vaan pitäydy lyhyemmissä ajoissa ja sen hetken akuuteissa tehtävissä.
4. Ole realistinen
Älä lähde keulimaan! On tärkeää ymmärtää omat rajansa, ja kuinka paljon yhden päivän aikana on realistisesti mahdollista saavuttaa. Aiheutat itsellesi vain tarpeetonta stressiä listatessasi yhdelle päivälle liian paljon hommaa. Siirrä asiat suosiolla seuraavalle päivälle ja mieti tarkoin mikä on milloinkin realistinen työkuorma.
Esimerkki: Jos listaat jatkuvasti liikaa asioita yhdelle päivälle, aiheutat itsellesi vain epäonnistumisen tunteita, jotka eivät varsinaisesti lisää motivaatiota. On ihan turha tunkea päivälle miljoona hommaa, koska silloin myös vaikeutat hommiin tarttumista.
Oikein tehty tehtävälista on tehostaa työntekoa merkittävästi ja helpottaa stressiä. Näistä vinkeistä on ollut hyötyä ainakin minun sisälläni asuvalle suorittajalle. Toivottavasti niistä on hyötyä teillekin!
***
Jatka lukemista:
Haluatko saada jotain aikaan? Vinkit tehokkaaseen työskentelyyn
