Rahat loppu

Joka kuukausi sama tilanne. Kaks viikkoa ja tili on tyhjä. Sitten lainataan rahaa, muutama kymppi äidiltä ja muutama kymppi kavereilta. Nyt aion pärjätä loppukuun omillani jotta saan tilanteen tasattua. Enää 12 yötä ja pätäkkää pamahtaa taas hetkeksi tililleni. Miten pärjään sinne asti? Ei helvetti kuolen nälkään ja kissoilta loppuu pissahiekat. 

Pakko myydä tavaraa, mutta se luopumisen tuska jostain takista, mitä en ole käyttänyt kuin kerran viimeisen kolmen vuoden aikana. Ja sillä rahamäärällä pärjään juuri ja juuri yhden illan. Olen asunut lähes kymmenen (10!!) vuotta omillani enkä vieläkään ole oppinut käyttämään rahaa. Tai siis oppinut olemaan käyttämättä. Vaikka saisin tässä kuussa 2 000 euroa enkä ensi kuussa mitään, käyttäisin ne rahat siltikin parissa viikossa. Ostaminen on niin helppoa ja mukavaa ja ihanaa ja hetken tuntuu että mitään huolia ei koskaan ole ollutkaan eikä tulekaan, ja sitten se kaikki romahtaa jollain kassalla kun kortti ei enää menekään läpi. Milloin minä opin?

Ehkä onnistun selviämään 1,5 vkosta jos raportoin kaiken tänne? Hitto kun tämä kirjoittaminenkin nykyään tökkii enkä osaa enää muodostaa lauseita enkä muista sanoja ja olen paska ja vihaan kaikkea. Eli ei. Liian painostavaa. Aina kun suoriudun jostain, mikä vaatii enemmän panoksia, saan ostaa yhden tavaran tai vaatteen. JOO! Koska en voi nyt ostaa yhtään mitään, merkkaan ylös suoritukset ja palkitsen itseni sitten kun taas ”olen rahoissani”. Se voisi toimiakin ja sitten sitä ehkä miettii tarkemmin mihin kolikkonsa pistää. Kyseisellä menetelmällä olen tänään ansainnut itselleni jo kolme ostosta! Yhdellä postauksella pitää kyllä ansaita enemmän. Vaikka kaksi ostosta. Kohta postaan kahden lauseen tekstejä. Ää. Miksi kaikki on niin vaikeaa ja miksi teen kaikesta vaikeasta entistäkin vaikeampaa?

Alunperin en edes tullut tänne kirjoittamaan tätä rahahössötystä vaan semmosta hauskaa tekstiä. Ja oon kirjottanu vaikka kuinka monta luonnosta ja vaikka minkälaisia tekstejä, mutta sitten loppuu keskittymiskyky enkä julkaise mitään. Ehkä mun tyyli voi olla vähän tönks tönks, semmonenhan mää oon muutenki. Ja vaihdan yhtäkkiä kirjoitusasua ja fiilistä ja hiustenväriä. Keksin jo uuden ongelman, mutta sen unohdin samantien. Että semmosta. 

Se on taas moro nääs ja kattellaan.

Rakkaudella,

Ronja-Maaria

 

ps. kuuluuko nuo avainsanat kirjottaa risuaidoilla?? #ENYMMÄRRÄ. Heh.