Ladataan...
Runon Iila

Mä ilmoittauduin kumppanuusvanhemmuus-ohjelmaan. Siis lähetin hakemuksen, eilen, joulupäivänä. Mä oon mielisairashullu, joka haluaa äidiksi. En tiedä ottaako ne mua. Huomenna alkaa arkipäivät, sit mä koko ajan kyttään onko tullut sähköpostia..

Mun diagnoosin nimi on skitsoaffektiivinen-häiriö. Se on niin kummallinen sana, et se hyvin kuvaa mun psykoosipäissä sekoiluja. Nythän kävi niin, että nyt joulukuun alussa sekosin viimeks, ja meni duunit, sekoilin siellä. Harmittaa niin paljon, mä todella tykkäsin mun työstä, iso osa mun elämää, jossa olin hyvä ja musta tykättiin. Tykättiin 5.12. asti, mä siis OLIN raksasiivooja. Nyt mä oon hullu jolla on liikaa aikaa. Joo, ylppärit tulossa, on mulla siinä mielessä tekemistä. Sairasloma ja toipuminen, sekä ylppäreihin luku (eli stressaaminen) on huono yhtälö. Jotenkin pitäis pysyy kasassa ja järkevänä. Tähän lapsenhankinta-ohjelmaankaan ei nyt masennus sopis. Mä kammoan telkkarissa näkymistä, mut tän lapsen mä voisin tehdä niin.

Mä soittasin mun lapselle don huonoja lastenlauluina, esimerkiks "ruma rämä romu."  Ai niin, käyn huomenna ostamassa ale-hyasintteja koko kämpän täyteen, ne peittää hyvin röökin hajun!
 

Ladataan...

Ladataan...
Runon Iila

 

Jaskalla on paskaa askaa.

Sen mielestä reissumiespaketti liikaa maksaa.

Sitä se miettii,

kun tallustaa kohti raksaa.

Kahvitauolla se kelaa,

että joku päivä kaikki vaan natsaa.

 

Esan elämä on paskaa,

liiketalouden maailmassa se matkaa.

Kossukola pitää salaa aina lonkerolla jatkaa.

Kerran se repäs ja anto pomon persettään maistaa.

 

Runolle täytyy sielu aina täysillä antaa.

 

 

Ladataan...

Ladataan...
Runon Iila

 

Runoksi

todeksi

valheeksi

hyväksi

pahaksi

ikuiseksi

elämän kuvitukseksi.

 

21-vuotias, en tiedä mitään.

Mitä joskus tiesin, en vain muista enää.

 

Myllynkivi,

minä sen keskellä.

Ohuet säröt aina matkallaan kuolevat,

eivät riitä asti maailmaan.

Ja häipyvät.

 

 

 

 

Ladataan...

Pages