Enkelit ja Peikot

 

Osaisinko kuvailla tunteen,

kuinka jalat ovat raskaat ja kaikki ympärillä on harhaa.

Täytyy ravistella,

etten muutu puuksi tai patsaaksi.

 

En osaa.

Enkelit ja peikot sen tietävät,

ja vannottua valaa mun sisälle sulattavat.

Mutta nekin salaa huutavat…

 

Pelottaa, pelottaa!

Nyt kehiin uutta settii, uutta elämää!

Mitä vielä on elettävää!

 

Tää runo on mun jumalan tanssi,

mulla on sen kerhossa omalaatuinen vakanssi.

Mä olen Jumalan Intiiani Apassi,

salainen kätyri, vatupassi.

 

Terve taas enkelit ja peikot!

Kaverit, te velikultaiset veikot!

Mun asemat ei oo enää niin heikot…

 

thanks kotiteollisuus & satu peikoista

 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *