Turkoosi

5.11.2023
+ 2
Aurinko nousee 8:16
Aurinko laskee 15:46

Hyvät naiset (ja pahat naiset)

Herrat (ja hulttiot)

 

Lämpimästi tervetuloa
blogiini Runouden sävelin

 

RUNOILIJATAR PITÄÄ SULKAKYNÄNSÄ TERÄVÄNÄ RAAPUSTELEMALLA

MM. FIKTIIIVISIÄ MINI TARINOITA, HUIKEINE TARINAN OPETUKSINEEN,

KERA RUNOUDEN SULO SOINTUJEN… BLOGISSAAN RUNOUDEN SÄVELIN.

 

 

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa.

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt,

iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut,

punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut

tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Kirjoitustyylin ollessa fiktio tarinoissani.

 

Olet valinnut lähes täydellisen tavan

viettää aikaa ja se on lukeminen.

 

Olen kirjoittanut mm. runoteoksen…

Sädehtiviä lumihiutaleita

kimaltelevia jäitä

 

Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista,

kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin

kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…

 

Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.

Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.

 

Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.

Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan…

 

 

Tänään tarjolla kaunis runoni Turkoosi, ja runo menee näin. Olkaas hyvä.

 

 

 

TURKOOOSI

 

 

kun ei ole
enää nuori

on muistot

muistot kullatut kuin
kukkameren
kauneudessa
auringon kultaisissa
säteissä
säteilevät
puistot

mutkitteleva
tie vie puiston luota
kristallisen lähdevesi
lammen luo

kitaran sävelten
kietoutuessa tuuleen

soi
duo

silloin hänen
huuliltaan kaikuu lause

saavu oi, rakkaimman luo

sävelet tuo

sydämein pala

kun mikään ei ole
aivan sama

näillä mailla
silloin vailla

kun

kuluu aika
sirpaloituu taika

näillä
mailla

ei
taida

ukkostaa
salamoida

sillä
parasta
taivasta

maailmasta

hiljaisuudessa
kaikuu
huuto

luo tänään
kauniita muistoja
huomiselle

samassa
hetkessä

rannalla

matkalla
maailmassa

kaiken laidalla

rakastaen

kaukana

mukanaan
koru

turkoosi

soi kitaran
sävelet

oodi

kuluu aika
soi balalaikka

vastarannalta

väliaikaista

sydän vereslihalla

katoavaista
taivaanrannalla

liikekannalla

taitekohdassa

aallonharjalla

tosiasiassa

surusointujansa

vaaleanpunaista
saippuakuplaa

pyhäpuvussansa

pallosalama
saippuakuplassansa

 

TIESITKÖS UPEA LUKIJANI, MILLÄ ON VALTAVASTI KATSOJIA

JA SEURAAJIA NETISSÄ. VALTAVASTI.

EIKÄ SIINÄ KAIKKI, NÄIDEN VIDEOIDEN KATSELEMISELLA

KILAHTAA VUOSIA MITTARIIN LISÄÄ.

NIMITTÄIN… KISSAVIDEOT.

NE SAAVAT SINUT NAURAMAAN…

JA NAURU TUNNETUSTI PIDENTÄÄ IKÄÄ.

Suosittelen (hauskoja kissavideoita kaikille).

 

 

Suurenmoista, että olet blogissani Runouden sävelin, upea lukijani.

 

 

– Runoilijatar

Lukemisiin