Joulukalenterin luukku 18

18.12.2023
+ 2
Aurinko nousee 10:26
Aurinko laskee 14:01

JOULUKALENTERIN LUUKKU 18

Joulukalenterin luukusta kahdeksantoista, 18, löytyy kissa, suloinen.

Kuvassa seikkailee iki-ihana Camomilla Bella Aurora Autio, tuttavallisesti Bella.

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä tarinoita,

kera runouden sulosointujen. Blogissaan Runouden sävelin.

Suurenmoista, että eksyit blogiini, upea lukijani.

OLET VALINNNUT LÄHES TÄYDELLISEN

TAVAN VIETTÄÄ AIKAA JA SE ON LUKEMINEN.

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa…

Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella…

Olette piipahtaneet Goalla…

Miksi… Siksi…

Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin…

Olette sukeltaneet tarinoihin…

Esimerkiksi tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle…

teemana on aika… tarinassani…

Runouttani ja tarinoita lukiessa ei voi tutustua minuun… Runoilijattareen. Sillä kirjoitustyyli on puhdas fiktio. Mutta mutta… se ei olekaan runouden tarkoitus. Runoilijattareen tutustuminen. Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Millainen nainen siis löytyy runouden takaa?

Olen käsityö ihminen. Jos annat minulle lankasotkun. Taion siitä jotain häikäisevää.Parhaillaan kudon liinoja. Läheisilleni joululahjaksi. Itselleni puolestaan teen mini seinätekstiiliä… Kudon puita. Kyllä lukaisit oikein. PUUN OKSIA. Kaunis. Äärimmäisen kaunis.

Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin.

Olen Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän PohjoisPohjanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Näin talvisin saa suksia työntää suksisauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista : )

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Minulla on kaksi kissaa… Oi, rakastan kissoja. Suloisia, kuin mitkä. Ei tarvitse kertoa, mikä on ihmisen paras ystävä… se on sanomattakin selvää… kissa… Viime aikoina blogiani on koristanut joulukalenteri. Kissa teemainen.

En välitä julkisuudesta. Suloisessa tuhansien järvien maassa pääsee äärimmäisen helposti julkkikseksi. Osallistumalla tosi tv ohjelmiin tai vaikka juomalla coca colaa mahdollisimman nopeasti tv ssä. Onnistui sitten ennätys tai ei. Ja laulukilpailuita on liuta. En välitä julkisuudesta. En korista lehtien palstoja ilman syytä. Ja tästä huolimatta sinä, upea lukijani tiedät, että uusin runoteokseni on SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ.

Rakastan tuhansien järvien maan järviä, metsiä, kaunista luontoa, mutta myös kaupungin tapahtumakalentereita. Kaupungin vilskettä ja vilinää. Nautin arjesta, piipahdan kirjastossa, rakastan lukemista. Ja rakastan joulua. Olen mukavuuden haluinen. Pidän myös vanhasta, hyväksi havaitusta.

Etsityin ja kaivatuin runo lie runo… vaikkapas joulukorttiin. Lukaise blogiani pidemmälle. Jouluinen… joulukalenterini blogissa… tarjoaa runoutta… niin joulukorttiin kuin naputeltavaksi modernisti kännykällä.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää. Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään. Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.

Blogini runouden sävelin tarjoaa runoutta, nimensä mukaan, että tarinoita, olen tarinan kertoja. Aitoja hetkiä ja tunteita, tarjoavat tarinat. Jostain runosta pidät, jostain et, jotain et jaksa lukea loppuun… ja kenties jokin runo on sädehtivä mielestäsi : )

Tarjolla inspiroivaa arjen kauneutta kera lomien, että matkojen. Muutama tarinani tarjoaa lukijalle nojatuolimatkailua.

Rakastan tuttua ja turvallista, harmoniaa.

Maailma muuttuu, me muutumme, kuuluu yhden fiktiivisen tarinani opetus.

Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon sanat, teen loistavaa runoutta. Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino-kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo. Olen raapustellut runoni niin merenneitona kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin. Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita
kimaltelevia jäitä

Maistiainen kirjastani
Sädehtiviä lumihiutaleita,
kimaltelevia jäitä

Ja kaunis uusi runo menee näin, olkaas hyvä.

BERYLLI SORMUS

siirtykäämme terassi pöydän
äärelle nauttimaan cappuccinoa

auringonpaisteeseen

nainen sanoo parantaen
hattunsa lierin asentoa
oikealla kädellään

käsissään silkkihansikkaat

sormessaan näyttävä
iso berylli sormus

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

cappuccinon äärellä
naisen huulilta kaikuu
kuiskaus

hän muistaa asiat
toisella tavalla kuin
minä muistan

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

Tätä edellinen kirjani on nimeltään
KEVÄISTEN KIRSIKKAPUIDEN SÄDEHTIESSÄ KAUNEUDESSAAN
Kirjassa tarjolla tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sävelten.

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
ONNELLINEN, LASINEN MERI, KRISTALLISEN NÄKÖINEN
Se on kaunis runoteos.

Suurenmoista runoutta mm. meren ulapasta aaltoineen.

Runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuolelta,

runoja värikkäistä koralliriutoista ja meren kuohuista.

Sukeltakaas runoteokseen Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen.

Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Purjehdi runouden sädehtivään maailmaan.

Maistiainen runokirjastani Lumihiutaleinen orkidea:

runo

TAVOITTEENNE

tavoitteenne
päämääränne

pyrkikää hyvään
maiseman lumo

lumous säteilee
aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat
tutkimus retkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen
unohtumaton
elämys

pyrkikää hyvään

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
AAMUKASTEINEN LUMPEENLEHDEN LUMO
Kirja on puolestaan sädehtivää runoutta sisältävä kaunis kirja.

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin caravaanailusta kertovaan kirjaan,

ja Pohjanmaasta kertovaan kirjaan että matkailukirjaan (City letters on kirja nimeltään).

ILOISIA UUTISIA: Voitin pienen kirjoituskilpailun (teemana matkailu).

Olen onnellisesti naimisissa.

Blogini Runouden sävelin… koostuu pääosin tarinoistani. Fiktiivisistä sellaisista. Poimin tähän yhden tarinan opetuksen. Ja tarinan opetus menee näin, olkaas hyvä: Voimme laittaa suodattimen päälle, mitä pahasta maailmasta ammennamme sydämeemme. Maailmassa on lukuisia kauniita asioita, joilla voi ruokkia itseään. Luettelenkos…

Runous. Maaseudun rauha, kaupungin tapahtumakalenteri, kissat, kevät ja solisevat purot…tuoreista appelsiineista puristettu mehu. Suussa sulava sapuska, raikkaat aamut, tunnelmalliset illat, hillityn ruskea värisävy, kehut, tanssiminen, ystävällisyys, cappuccino, ruusut, muurinpohjaletut, kauneus, auringon lasku ja auringon nousu…Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nuotion loimu, onnensa kukkuloilla oleminen. Porealtaat, vohvelirauta, ja suussa sulavat vohvelit, kermavaahdolla & mansikka hillolla, heinäkuu, puutarhat…Saavutukset, kauneus, mahonki, timantit, lempimusiikki…uima-altaat, loma, kanelilla maustettu omenakastike… sininen taivas, miettiminen kesäisin, mitä kuviota mikäkin pilvi edustaa… nukkuminen…Piknikit, syysruskan väriloisto, palmut, orkideat, meri, suloiset tuhansien järvien maan järvet, laiturit… Listaa voisi jatkaa loputtomiin… Ja etenkin voit ruokkia itseäsi kauniilla runoilla. Maailma on jäätävä, mutta voimme napsauttaa suodattimen päälle. Mitä sydämeemme ammennamme… Näin kuului yhden tarinani opetus.

Blogini tarjoaa mm. fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, olen tarinan kertoja.

Blogissani runouden sävelin löytyy mm. suussa sulavia kokkausohjeita, vaikkapas lihapullien ohje jne… Ja näin joulun aikaan. Joulutorttujen ohje.

tekstiilitaidetta unohtamatta,
kuulumisiani poisjättämättä : )

Kuulumisiani on tosin harvemmin… blogini on puhdas taidekanava, ei päiväkirja. Voin raapustella blogimerkinnän muodista tai ajankohtaisesta aiheestakin. Pysy mukana blogissani, niin tiedät mitä, blogini tulee tarjoamaan. Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, blogini tarjoaa tarinoita nuotion loimuun. Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista, kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan… Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia. Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia. Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.

Esirippu nousee, astu tarinoiden jouluiseen maailmaan…

– Runoilijatar

Lukemisiin