Joulukalenterin luukku 19

19.12.2023
– 1
Aurinko nousee 10:28
Aurinko laskee 14:00

JOULUKALENTERIN LUUKKU 19

Joulukalenterin luukusta yhdeksäntoista, 19, löytyy suloinen kissa.

 

 

JOULULAHJATOIVE

rakas joulupukki

toivon joululahjaksi

lempeitä katseita

ystävällisiä sanoja

kauniita tekoja

halauksia

aikaa

nauru, kun raikaa

iloa

kuuntelemista ilman
arvostelua

arvostusta

rakkautta

kauneutta

ripaus hyvyyttä

hyppysellinen

lämpöä

ei maksa mitään
joululahja toiveeni
nämä

tuo minulle tämä

paketoi joululahjaksi
silkkisin nauhoin
rakkaus

oi se olisi mieluinen
joululahja pakkaus

 

Lukemisen on tieteellisesti todistettu pidentävän ikää ja hymyilyn… koetappas lukea hymyssä suin (Thaimaalaiset – jotka löytyvät tarinastani – ovat hymyileviä) , tämän päivän tarinani… ja kuulet kilinän, kun ikää kilahtaa mittariin lisää…. :) Lukaisin kirjan, mitä en tavallisesti lukisi. Kirja sisälsi  menestyksen ohjeita. Niin uralla kuin elämässä. Aloita joka päivä nostamalla kädet ilmaan ja toteamalla ”voin vallan mainiosti.” Totesi teos. Suosittelen lukemaan kirjoja, joita, et ehkä tavallisesti lukisi. Tämä avartaa maailmaa. Psykologi lukee psykologiaa, muusikko nuotit, kokki keittokirjat ja kutoja sukan ohjeita. Maailmaa avartaakseen suosittelen psykologia lukemaan keittokirjaa, muusikkoa psykologiaa, kokki voisi neuloa sukat joulu aattoa odottamaan. Älä lue aina lempikirjaasi, uudestaan ja uudestaan. En sanonut, älä lue lempikirjojasi. Totta vie, lue. Vaan maailmaa avartaakseen kannattaa lukea kirjoja, joita ei yleensä lukisi. Uuno turhapuron appi ukkohan aina totesi ”mikä parhain päivä.” Ja sitten ilmestyi Turhapuro, hahaha… Joka tapauksessa… mitäs jos tässä blogimerkinnässäni koetetaan menestyksen oppeja… hyvinvoinnin oppeja… ja lukaise tämä blogimerkintäni hymyssä suin. Hymyileminen voi olla yllättävän raskastakin… Mutta nyt… suu pielet korviin… Pian on joulu… vuoden parasta aikaa…

Olen tarinan kertoja… on siis fiktiivisen joulutarinan aika.

Kaarina, Kaarinasta

… on tarina nimeltään…
Ja tarina alkaa näin, olkaas hyvä…

Olen Kaarina, 41, kirjaston työntekijä.

Viime joulun olin Thaimaassa, huojuvien palmujen juurella. Auringon paisteessa. Ei mitään joulun tuntua.

Olen kaksonen.

Kaksoisveljeni rakastui thaimaalaiseen naiseen, avioitui.

Ja tämän myötä myös Thai kulttuuri on tullut minulle tutuksi.

Joulu ei ole Thaimaassa virallinen juhlapyhä. Uutta vuotta siellä vietetään. Tämän joulun tahdon, ehdottomasti viettää suloisessa tuhansien järvien maassamme. Kaarinassa, kotosalla.

Kaarinassa asustelee 35 691 ihmistä ja sen pinta-ala on 179,59 km², josta 1,05 km² on vesistöjä. Tiedätkös missä on Lieto, et…tai Parainen tai Paimio? Sauvo? Et… No Turun tiedät… sen suunnalla on Kaarina.

Veljeni vaimoineen ja kahden lapsensa kanssa… viettää meillä joulun. Olen laittanut suht paljon joulua. Tavallista enemmän…Kun tulee vieraita kaukaa. Kuurannut lattiat, kiillotellut nurkat, leiponut torttuja ja tehnyt piparkakkutalosta huikean taideteoksen. Kinkun paistan ja laatikot …rosolleineen, ilman muuta. Veljeni pukeutuu joulupukiksi ja jakaa lahjat.

Theravada-buddhalaisuus on Thaimaassa tuttua.

Mutta veljeni vaimo lähtee joulukirkkoon.

Kristillisiä jouluesityksiä ei pidä perua, seimineen. Ei missään nimessä. Niihin ei tarvitse osallistua, jos ei tahdo.

(Tämän päivän uutisissa oli, että kristillisiä jouluesityksiä on peruttu… eikö olekin ihmeellistä, jouluna… tonttuparaatilla korvataan seimi).

Thaimaan kulttuuri on saanut paljon vaikutteita Intiasta, Kiinasta ja muista Kaakkois-Aasian maista.

Olen perehtynyt Thaimaalaisuuteen, ovathan kummilapseni puoliksi Thaimaalaisia.

Thaimaan kansallisurheilulaji on taistelulajeihin kuuluva muay thai eli thainyrkkeily. Thai keittiö on upea.

Thaimaassa ruokaillaan edelleen mieluiten lattialle levitetyillä matoilla yhteisistä astioista, joista ammennetaan jokaista ruokalajia omalle lautaselle.

Yleinen tervehdys , joka kuuluu kin khao ry jang – ’joko olet syönyt (riisiä)?’.

Meillä päin sanotaan terve, vaikka olisi raihnainen ja sairas, ketä tervehditään. Minä olen raihnainen… reuma ja lonkat leikattu, koronan olen sairastanut kolme kertaa, ja masennus, mistä olen parantunut.

Että…. terveppä terve…

Thairiisi, jota höystetään tulisilla curreilla, kasviksilla ja kalalla tai äyriäisillä, kuuluu thaimaalaiseen keittiöön… Ruokailuvälineinä käytetään lusikkaa ja haarukkaa, joista ensimmäistä käytetään pääasiallisesti puikoilla lähinnä vain nuudeleita popsitaan.

Thaimaassa kättelyn sijasta liitetään kädet yhteen ja nostetaan käsivarret ylös lähelle kasvoja. Samalla voidaan taivuttaa ylävartaloa tai päätä kumarrusta muistuttavalla tavalla. Esimerkiksi vanhuksille kumarretaan syvempään.

Thaimaassa ei kosketa päähän… erikoista, pitääpäs kysäistä veljeltäni, miksi ei.

Vaatteet ovat peittävät.

Thaimaalainen arkkitehtuuri poikkeaa kovin Kaarinan arkkitehtuurista. Kaarinassa on muuten Kuninkaantie, missä luonto ja historia kulkevat käsi kädessä. Tien varrelta löytyy hienoja luonto- ja kulttuurikohteita sekä eri ikäisiä muinaisjäännöksiä: kartanoita ja kylätontteja, esihistoriaa, virkistysalueita, luontopolkuja ja luonnonsuojelualueita.

Laitan tassua toisen tossun eteen usein Kuninkaantiellä. Mahtavat lenkkimaisemat. Veljeni perhe aikoo muuttaa pysyvästi Kaarinaan.

Veljen vaimo avaa thai noutoruokaravintolan tänne.

Rakastan thai sapuskaa…

Piipahtavat aina parin vuoden välein … kuukauden Thaimaassa.

Thaimaalaiset riisuvat kengät… Joten tyhjensin kenkätelineeni jouluksi. Kenkiä minulle onkin kertynyt valtavasti. On tennareita, korkkareita, saappaita…

Thaimaa tunnetaan hymyjen maana… Siispä nauran… nauru pidentää ikää… ikää kilahtaa mittariin.

Malttia ei saa menettää… Jos ravintolassa Thaimaassa tarjoilija kippaa keiton syliisi vahingossa, mitä teet? Hymyilet… Maltin menettäminen on kasvojen menettämistä…

Tätä piirrettä rakastan. En jaksa temperamenttia. Huutoa.

Kävin aikuisena autokoulun. Ja autokoulun opettaja oli todella temperamenttinen, huutamalla opetti. Vaihdoin autokoulua ja nappasin kortin.

Minulla on viisi huonetta ja keittiö renkailla (asuntoauto)… vaatii rekkakortin moinen.

Asun kaunista pientä omakotitaloa. Jonka olen sisustanut jouluiseksi. Koristeita olen ripotellut sulostuttamaan. Ja joulutähden laittanut ikkunaan valaisemaan.

Vastakkaisten sukupuolten tunteita ei näytetä julkisesti. Thaimaassa.

Veljeni ei esimerkiksi kävele käsikädessä vaimonsa kanssa.

Olen perehtynyt kulttuuriin, ja kiinnostunut Thai kulttuurista, etenkin ruoasta.

Kulttuurit rikastuttavat mielestäni maailmaa.

Ja niin koetti joulukuun 23 päivä. Veljeni perhe lensi Suomeen. Menin lentokentälle vastaan ja lentokentältä huristelimme Kaarinaan asuntoautollani. Myin henkilöauton. Omistan nykyisin enää asuntoauton. Saavuimme kotiini. Perhe oli todella väsynyt pitkästä lennosta. En huomioinut tätä lainkaan. He laittoivat aikaisin nukkumaan.

Minä olin suunnitellut mm. shakin pelaamista illan ohjelmaksi.

Jouluaatto aamuna kaikki koisivat pitkään.

Laitoin näyttävän aamiaisen. Ja kahdeltatoista suuntasimme joulukirkkoon. 

Kävimme vanhempiemme ja serkkumme sekä vanhan opiskelukaverini haudoille viemässä kynttilän jouluaattona.

Ja sieltä suuntasimme kotiin.

Laiton pöydän todella koreaksi. Joulupöydän kunkku, kinkku, kruunasi joulupöydän. Suussa sulavan jouluaterian jälkeen oli aikaa pelata shakkia.

Ennen kuin joulupukki saapui.

Veljeni vetäisi parran ylleen, ja lapset olivat haljeta riemusta, kun punanuttuinen joulupukki saapui.

Minä sain joululahjaksi tuliterä kännykän. Ja suklaata.

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: 123456789 10 laskeminen on loistava tapa hillitä temperamenttia… Voimme oppia toisiltamme niin paljon, ja voimme oppia lukemalla tarinoita, niin paljon… Tämän tarinan opetus oli… hanki malttia… itsehillintä, harkinta, rauhallisuus… näitä vain hankkimaan, etenkin jouluruuhkaan…

Suurenmoista, että olet blogissani runouden sävelin…

Kirjoitustyylini on puhdas fiktio… tarinoissani. Runouteni on laadukkaampaa tekstiä kuin tarinat… tässä pelkistettyä kerronta muotoa tarjolla.

Lukemisiin…

– Runoilijatar