Kirjasuositukseni on ….

19.3.2024
– 5
Aurinko nousee 6:22
Aurinko laskee 18:29

Olet astunut runouden

sädehtivään maailmaan

blogiini Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita,

huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sulo sointujen, blogissaan runouden.

MIKÄ ON TÄMÄN PÄIVÄN KIRJASUOSITUKSENI, SE SELVIÄÄ VAIN TÄMÄN 

BLOGIMERKINTÄNI LUKEMALLA…

Tänään on Minna Canthin päivä.

Minna Canth 1844-1897

Kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen.

Hän kävi kahta valmistavaa koulua ja ruotsinkielistä tyttökoulua.  Syksyllä hän pääsi ensimmäisten naisopiskelijoiden joukkoon aloittamaan opiskelun kansakoulunopettajaksi. Opiskelu keskeytyi, koska hän meni naimisiin ja sai seitsemän lasta.

Hän kirjoitti lehtiin mm. raittiudesta, kasvatuksesta ja kansanvalistuksesta.

Miehensä kuoleman jälkeen, Minna Canth kirjoitti esikoisnäytelmänsä.

Hän otti hoitaakseen myös sekatavarakaupan.

Minna Canthin omat elämänvaiheet johtivat hänet tarkkailemaan elämää ja sen ilmiöitä realistisesti. Hän oli realisti.

Hän julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia sekä lehtiartikkeleita ja puheita.

Minna Canth on merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen.

Hän on myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.

Minna Canth kuoli vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hautajaiset olivat suuret.

Tänään Canthin päivänä, kirjasuositukseni on: Kauppa-Lopo.

Minna Canthin kirja. Kenenkäs muunkaan. Nais päähenkilö Kauppa-Lopo on ulkoisesti ja tavoiltaan varsin vastenmielinen henkilö:  hänen nenänalustansa ja suupielensä ovat limaisia, kasvot turpeat, hiukset takkuiset.

Sädehtivää Minna Canthin päivää.

Tänään blogissani Runouden sävelin on tarjolla kaunis runoni. Tavoitteenne.

TAVOITTEENNE

tavoitteenne
päämääränne

pyrkikää hyvään

maiseman lumo

lumous säteilee
aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat
tutkimusretkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen
unohtumaton
elämys

pyrkikää hyvään

Olen tarinan kertoja. On siis tarinan aika.

On aika esitellä tarinan hahmo.

Hän on Tinja, 32, suuhygienisti. Hän on juuri eronnut, iki sinkku. Hän ei pidä matkustelusta. Kerran hän on käynyt Marokossa. Hotelli oli pettymys, lento liian pitkä, matka liian kallis ja ulkomailla hän kietoutui turvattomuuden tunteeseen. Hän pelkäsi koko ajan, että hän myöhästyy bussista tai lentokoneesta. Hän ei laita palkkaansa matkusteluun, ei totta vie.

Lomansa hän viettää sukunsa kesämökillä. Hänellä on iso isänsä rakentama hirsimökki. Tai pikemminkin huvila, järven rannalla.

Hän asuu kaksiossa vuokralla, ydin keskustassa. Lemmikkejä hänellä ei ole. Hän ei  pidä eläimistä. Hän ei pidä jääkiekosta, ei maksalaatikosta, ei myöhäisestä illasta. Hän on liian uninen valvomaan jopa kesäistä auringon laskua. On helpompi sanoa, mistä hän ei pidä, kuin mistä hän pitää. Ihmiset, niistä hän ei pidä. Hän tietää mitä on ihminen.

Mistä Tinja sitten pitää, elokuvista. Mutta sittenkin on helpompi sanoa, että mistä elokuvista hän ei pidä. Hän ostaa aina kymmenen paketin elokuvalipun. Saa edullisemmin ja hän on elokuvateattereiden suurkuluttaja.

Hän konmarittaa. Siis säilyttää vain tärkeimmät tavaransa. Ja niitä on kahvinkeitin, sänky, pieni keittiön pöytä, kahden hengen, baarijakkaroilla. Muuta hänellä ei juurikaan ole.

Hän tuntee itsensä. Hän tietää kuka on ja mitä elämältä tahtoo. Eniten hän pitää arjesta.

Hänestä on mukava herätä aamulla töihin. Päivä vierähtää hammaslääkärin vastaanotolla,  illalla hän katsoo jonkun elokuvan. Senkin läppäriltä. Hänellä ei ole tv tä. Hänellä on vain kahvinkeitin, sänky, pieni keittiön pöytä, kahdella baari jakkaralla. Sinisen sävyisiä kaikki. Jopa kahvinkeitin.

Viikonloppuisin hän piipahtaa joskus sukunsa mökillä. Hänellä on siellä pieni mansikka maa.

Ja on aika astua tarinaan.

Tinja sulkee hammaslääkärin oven. Työpäivä on purkissa. Hän hymyilee, niin, että hänen valkaistut hampaansa hohtavat kilpaa auringon kanssa.

Hän astelee autolleen. Ja ajelee ruokakauppaan. Hän ei pidä kaupan hedelmävalikoimasta. Ei leipävalikoimasta. Ei eineksistä. Hän ostaa riisiä ja kana suikaleita. Menee kotiinsa ja keittelee riisin, paistaa kanasuikaleet,  kippaa ruokakermaa kanasuikaleiden päälle ja maustaa kanan. Hän unohti ostaa tomaatit. Joten mitään vihreää lautasella ei ole.

On maaliskuun 19. päivä. Minna Canthin päivä. Hän ei tiedä kuka on Canth? Erityisemmin häntä ei edes kiinnosta.

Tinja on ihan tyytyväinen elämäänsä.

Palataas hieman taakse päin tarinassa. Ja Tinja hymyilee, niin, etä hänen valkaistut hampaansa hohtavat kilpaa auringon kanssa. Mikä on hänen hymynsä syy ? Hymynsä salaisuus.

Hän viettää viikonlopun hirsihuvillaan. Yksin. Hän on herkkä. Tinja ei etsi miestä, hän viihtyy sinkkuna.

Ei erityisen taiteellinen. Tinjan mielenkiinnon kohde on autot. Ja hän laittaa palkkansa autoon. Tällä hetkellä hän huristelee BMW llä. Vakkari… peruutuskamera. Vetokoukulla hän ei tee mitään, sitä hänellä ei ole, lohkolämmitin ja kamera… Vuosimalli 2012… Mittarilukema 280 000 km… automaatti vaihteisto… Hän maksoi autosta kohtuuhinnan 7 990 €. Muutama vuosi sitten.

Auto menee vaihtoon. Liian paljon kilometrejä mittarissa, liian vanha. Peruutuskamera on hyvä.  Se on oltava uudessa autossa ja automaattivaihteisto. Merkki on vielä harkinnassa. Hänellä on siis ihan perus auto. Hän ei välitä vanhoista autoista.

Mutta autoliikkeen nettisivuja Tinja selailee mökillään. Mökiltä lähdettyään hän astelee autoliikkeeseen. Ostaa auton.

Mercedes-Maybach EQS SUV auton. Sähköllä. Keulamaski, tyylikäs takaprofiili 3D LED-takavaloin.

Mitenkähän sähkö auto sopii tammikuun kolmenkymmenen asteen pakkasiin? Hyvin, tuumii Tinja.

Digital Light-ajovalot projektiotoiminnoilla. Ainutlaatuiset 22″ tuuman  Maybach-vanteet ja mustat pyöränkoteloiden reunukset viimeistelevät ulkopuolen mitä tyylikkäimmin, auton takaosan kattospoileri ja spiraalin muotoiset 3D-LED-takavalot, valaistut astinlaudat ja logon heijastus. Upotetut ovenkahvat. A´vot…

Lisäksi Mercedes-Maybach EQS SUV -autoon on saatavana monipuolinen varustus, mukaan lukien multimediavarusteet, avustinjärjestelmät sekä mukavuus ja turvallisuusvarusteet. Tinja ostaa auton kaikilla herkuilla.

Auto on tuliterä. Hän joutuu odottamaan kolme kuukautta uuden auton saapumista. Hän on erittäin tyytyväinen autokauppoihin. Hän laittaa palkkansa autoon. Ei matkusteluun, ei tavaraan, autoon.

Sen pituinen se.

 

Tarinan opetus oli: Herkkyys ei ole heikkoutta. Herkkyys on jopa voimaa.

Tarinan Tinja oli herkkä.

Ps. Tinjan sädehtivän hymyn salaisuus oli siis uusi auto.

 

 

– Runoilijatar

Lukemisiin.