Mitä blogini Runouden sävelin tarjoaa….
10.4.2024
+ 6
Aurinko nousee 6:01
Aurinko laskee 20:37
Hei sinne ruudun toiselle puolelle
Lämpimästi tervetuloa
Olet astunut blogiini Runouden sävelin.
Suurenmoista, että olet blogissani.
Olen kirjoittanut monen monella tyylillä.
Asiatekstiä, kuin tietokirjaa lukisi, kirjakieltä, siis. Riimejä. Pitsisin koristein.
Monen monella tyylillä siis kirjoittanut.
Olen kirjoittanut myös, tyyliin, että… teksti on kuin kiireessä hutaisten pakattu matkalaukku, missä likaiset sukat ja kauluspaita mytyssä.
Miksi, siksi… että se on sopinut tarinoiden tunnelmaan.
Olen kirjoittanut laadukasta runoutta.
Ja olen kirjoittanut värikästä tekstiä.
Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon sanat, teen loistavaa runoutta.
Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino-kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.
Olen raapustellut FIKTIIVISEN runoni niin merenneitona kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin.
Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Olen kirjoittanut mm. kauniin runoteoksen Lumihiutaleinen orkidea.

Tänään kerron tässä blogimerkinnässäni, mitä blogini Runouden sävelin tarjoaa.
RUNOILIJATAR PITÄÄ SULKAKYNÄNSÄ TERÄVÄNÄ KIRJOITTAMALLA FIKTIIVISIÄ MINITARINOITA, HUIKEINE TARINAN OPETUKSINEEN… KERA RUNOUDEN SULO SOINTUJEN… BLOGISSAAN RUNOUDEN SÄVELIN.
Tarjolla tarinoita, fiktiivisten tarinan henkilöiden avautumista. Blogissani…
Kera tärkeän ja ei niin tärkeän.
Jos on aikaa… ja janoat luettavaa… lukaise kaikki linkit… mitä tämä blogimerkintäni tarjoaa…
Jos puolestaan, olet kiireinen, valitse mielenkiintoisin linkki.
Niin tai näin…
Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

MILLAINEN NAINEN LÖYTYY FIKTIIVISEN RUNOUDEN TAKAA.
Olen käsityö ihminen… anna minulle lankasotku, niin taion siitä jotain häikäisevää.
Minulta käy näppärästi pullan letitys ja kutominen.
Olen Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän Pohjois-Pohojanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista : )
Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, blogini tarjoaa tarinoita nuotion loimuun.
Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista, kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…
Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.
Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.
Elämänkerta ei ole kirjoitus tyylini lainkaan, fakta toisin sanoen.
Fiktio on kirjoitus tyylini ja viisauden metsästys. Jos löydän ripauksenkaan viisautta, talletan sen oitis tekstiini. Viisautta on vähän tarjolla pahassa maailmassa. Viisautta pitää etsiä, kuin neulaa heinäsuovasta.
En pidä edes päiväkirjaa. Siten kirjoita faktaa… Minulla on kaksi, 2, kissa, he ovat ns. päiväkirjani. Heille kerron ilot, surut, onnen hetket. Rakastan kissoja, sanomattakin selvää, että ne ovat ihmisen parhaita ystäviä.

Suosittelen, sinua lukemaan lempikirjaasi aina uudestaan ja uudestaan. Mutta maailmaa avartaakseen… suosittelen myös lukemaan jotain, mitä et tavallisesti lukisi…
– Muusikko lukee nuotteja, kokki keittokirjan, nuori Aku Ankan ja psykiatri psykologiaa…
Maailmaa avartaakseen suosittelen…
– Psykologia lukemaan Aku Ankkaa, nuori voisi opetella nuotit, kokki voisi lukea psykologiaa ja muusikko kokkailla suussa sulavat pöperöt…siis lukaista kokki kirjan.
Jos aiot nikkaroida linnun pöntön, suosittelen, kirjaa teemalla luettavaksi.
Ja vaikka tahtoisit oppia uimaan, suosittelen kirjaa luettavaksi teemalla, kyllä lukaisit oikein, suosittelen (uimaan oppii vain vedessä, mutta silti suosittelen kirjaa luettavaksi teemalla).
Ja arvaas millä teemalla on kirjoitettu paljon kirjoja… Nimeltä mainitsemattoman automerkin korjausoppaat, hahahaha…
Kirjat avaavat häikäisevän maailman… voit seikkailla… voit oppia… ja ennen kaikkea kirjojen kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä.

Etsityin ja kaivatuin runo… lie onnittelu runo, vaikkapas syntymäpäivä korttiin.
Uusin runoteokseni Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä… tarjoaa tämän runon. Onnittelu runon, siis.

Suussa sulavia reseptejä. Vaikkapas lihapullien kokkaus ohjeen. Tarjoaa blogini.

MITÄ BLOGINI RUNOUDEN SÄVELIN TARJOAAKAAN…

Te lukijat olette matkustelleet viidakossa.
Olette astelleet sata vuotiaalla siltavanhuksella.
Ja piipahtaneet Goalla.
Miksi, siksi.
Koska olette sukeltaneet tarinoihin.

Kun luet blogiani pidemmälle, tarjolla mm. Info. Kirjoittamani kirjat.
Valokuviani taidenäyttelyssä. Maalauksellisia maisemia toisin sanoen…. mm. Tämä valokuvani.

Olen tarinan kertoja.
Kirjoitustyylini on puhdas fiktio.
Runouttani ja tarinoita lukiessa ei voi tutustua minuun, runoilijattareen, sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio.
Mutta ei se olekaan runouden tarkoitus, runoilijattareen tutustuminen, runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.
Ja tarina alkaa.
Pitäähän minun esitellä tarinani hahmo.
Hän on Floora, 33, siamilaiskissan ylpeä omistaja. Lapseton sinkku, psykiatri ammatiltaan. Ylityöllistetty ja kiireinen. Työ haukkaa liian paljon hänen elämästään. Sielukas nainen, ei uskonnollinen. Vaan syvällinen ja sielukas. Hän ei pidä matkustelusta. Hän rakastaa tuhansien järvien maatamme. Suloisia maisemia ja maalauksellisia maisemia, mutta ei hänellä ole aikaa ihailla maalauksellisia maisemia lainkaan. Liian kiire.
Fiona, 33, Flooran nätti kaksois sisar.
Michael, 34, … Fionan mies…
Ja tarina alkaa.
KIIRE on tarina nimeltään.
Floora on äärimmäisen kiireinen työssään. Yli työllistetty. Psykiatrina… Liian kiireinen…
–Älä haaskaa 24/7 aikaasi… koko elämääsi työlle… elämä on lyhyt, jopa pitkänä, elämä on lyhyt. Voit siirtää aikaasi, sieltä tuonne. Käyttää järkevämmin aikaasi. Aika on arvokasta. Kadotettua aikaa ei saa takaisin… Toteaa Flooran sisar, Flooralle.
Floora irtisanoutuu ja rupeaa siivoamaan. Palkka tippuu. Mutta enää työ ei haukkaa liian suurta palaa hänen elämästään.
Hän on hyvä työssään… hän on siisti… jopa kodin nurkat kiiltävät kiillotettua pintaa.
Flooralla on sisar. Hän on kaksonen. Sisar on sairaanhoitaja ammatiltaan. Hän puhuu Flooralle, jotain mikä ei pidä paikkaansa. Floora ihmettelee tätä kovin.
– Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet, vastaa Floora sisarelleen.
Sisar ei ollut kyseenalaistanut kuulemaansa.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Oletko ajatellut, että kenties olet kuullut valheita. Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet. Tarinani Flooran sisar, ei ollut kyseenalaistanut kuulemaansa.
Yleensä valheet ovat negatiivisia. En ota nyt mitään esimerkkiä negatiivista valheista, tiedät kyllä valheet, upea blogini Runouden sävelin lukija…
Valheet voi olla myös positiivisia. Tarinan Flooralle ja hänen kaksois siskolleen, on sanottu, että he ovat kauniita kuin missit. Mikä kohteliaisuus. Floora on 158 cm koroilla ja 33 vuotias. Ei pärjäisi missikisoissa. Mitäs, jos Flooran sisar osallistuu missikisoihin, hänhän särkee sydämensä valheiden takia, kun ei pärjää. En suosittele edes kauniita valheita. Missit ovat parikymppisiä, 180 cm.
Rumista valheista puhumattakaan.
Otan kepeän valheen tämän päiväiseen tarinaani, joka on paisunut, kuin pulla taikina… Valhe on seuraavanlainen… kanasta pitää leikata paistaessa koivet pois. Ja paistaa koivet eri vuoassa, näin tulee maukkaampaa broileria.
Flooran sisar on juuri tavannut Michaelin. Ja astellut Michaelin sukuun. Koko suku puhuu, että kanasta pitää leikata koivet ja paistaa ne eri vuoassa. Näin on tehnyt Michaelin äiti, sisar, isoäiti ja veljen vaimo. Ja nyt Fiona, Michaelin nyksä…
Tarinassa Flooran sisar, puhuu Flooralle, että muistapas saksia kanasta koivet pois.
Floora avaa sanaisen arkkunsa, äläs nyt höpöjä horise.
– Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet, vastaa Floora sisarelleen. Tarinassani.
Floora soittaa Michaelin… iso iso äidin naapurille. Miksi jo edes mennyt Michaelin …iso iso äiti leikkasi kanasta koivet pois, ennen kuin paistoi kanan uunissa.
Naapuri nauroi makeasti puhelimessa, hän oli jo yhdeksänkymmenen, 90, mutta muisti aivan kristallin kirkkaasti, että, hänen naapurillaan… edesmenneellä Michaelin iso iso äidillä… oli liian pieni pata ja koko kana ei sopinut astiaan. Siksi leikkasi koivet pois.

OLET VALINNUT LÄHES TÄYDELLISEN TAVAN VIETTÄÄ AIKAA… JA SE ON LUKEMINEN…
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
-Runoilijatar
Lukemisiin