Riikinkukko

17.6.2024
+ 18
Aurinko nousee 2:18
Aurinko laskee 0:19

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut tarinoiden
sädehtivään maailmaan

Blogiini Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Joku on juuri herännyt, huomenta… toinen nauttii marmeladileipää, aamiaiskahvin kera,

hei sinulle, kolmas on tullut juuri töistä, hei vain… oletpa sitten astunut mistä vain blogiini

Runouden sävelin… olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla, runoudella.

Olen istuttanut kukkia ruukkuihin ja maahan sulostuttamaan ympäristöä. Mm. auringonkukkia.

AURINGON KUKKA

Auringon kukat sädehtivät niin ruukussa kuin maassa. Auringonkukat ovat kotoisin Amerikasta, missä alkuperäiskansat viljelivät niitä käyttöönsä jo vuosituhansia sitten. Siemeniä käytettiin ravintona, ja todennäköisesti niistä puristettiin myös öljyä. Ja mitäs muuta auringonkukasta saa… violettia väriä… kyllä luit oikein. Violettia (ei keltaista)… Sitä on käytetty myös kauneuden hoitoon. Ja auringonkukka on somistanut monia… monia maalauksia. Muistuttaa aurinkoa kukka… mistäpäs muusta auringonkukka on saanut nimensä kuin auringosta. Kylvä siemenet huhtikuussa 3-5 sentin syvyyteen. Sopiva taimiväli on vähintään 20 senttiä. Kylvä avomaalle toukokuussa maan lämmettyä. Valitse auringonkukille aurinkoinen, lämmin ja tuulelta suojaisa kasvupaikka. Ravinteikas maa. Auringonkukat pitävät tasaisesta kosteudesta. Siemenet ovat kypsiä kerättäväksi vasta, kun kukinnasta on kulunut noin 5- 6 viikkoa. Älä katkaise vartta… Huom! Älä katkaise vartta…

Auringonkukka on sädehtivän kaunis kukka… Todella suloinen…

 

RUNOILIJATAR PITÄÄ SULKAKYNÄNSÄ TERÄVÄNÄ RAAPUSTELEMALLA FIKTIIVISIÄ MINITARINOITA – HUIKEINE TARINAN OPETUKSINEEN – KERA RUNOUDEN SULO SOINTUJEN, BLOGISSAAN RUNOUDEN SÄVELIN.

Jostain tarinasta pidät, jostain et, jokin runo on sädehtivä, jotain et jaksa lukaista edes loppuun ja jotain runoa – totta vie – rakastat.

Tänään tarjolla blogissani runouden, kaunis runoni HÄMÄHÄKIN SEITISTÄ KUDOTTU HAURAS HILJAISUUS. Ja runo menee näin, olkaas hyvä.

HÄMÄHÄKIN SEITISTÄ KUDOTTU HAURAS HILJAISUUS

kuinka rakastankaan puolisoani

kuin hämähäkin seitistä
kudottu hauras hiljaisuus

sanomatta, sillä huomauttaminen
olisi ollut aivan turhaa

läpi kuultaen
leijuen vedessä

virtauksissa

matkalla
lumotun portin luo

hymyillen,
hieman hämmentyneenä

aaltojen halkoessa ilmaa

uppoutuneena keskustelemaan
mutta he vaikenivat kun
he näkivät
että

pimeällä kadulla

tällä sadulla

on matkan päämäärä

laivalla purjehtien
kohti lumottua porttia

mutkitteleva joki johtaa
lumotun portin luo

kuin hämähäkin seitistä
kudottu hauras hiljaisuus

sanomatta, sillä huomauttaminen
olisi ollut aivan turhaa

kuinka rakastankaan

puolisoani

BLOGIA PITÄÄ RUNOILIJATAR, JOKA ON KIRJOITTANUT MM. RUNOTEOKSEN SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ. RUNOILIJATAR, JOKA RAKASTAA KAIKKEA KAUNISTA. VIISAITA SANOJA, KISSOJA. AURINGON NOUSUJA, AURINGON LASKUJA. KESÄÄ. THAI SAPUSKAA. LÄNKKÄRI LEFFOJA. JA PUNAISTA HUULIPUNAA.

OLLEN KIRJASTOJEN, ELOKUVATEATTEREIDEN JA TAIDEGALLERIOIDEN SUUR KULUTTAJA.

Uusin runoteokseni on
Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirja on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen

Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin
karavaanailusta kertovaan kirjaan,
että matkailukirjaan.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:
Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja…

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:
Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset
runolliset somistukset

että…

Runotaidenäyttelyn
Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho…
kietoutuu runouden kuiskaukseen…
kaikuen aavikon yli.

Miten hyvä kirja ja lukija löytävät toisensa. Tutkimuksen mukaan hyvän ystävän suosituksella.

Eräs tuttavani pitää dekkareista. Hän seuraa poliisi sarjoja, missä asianajaja kävelee, uran lattiaan, kääntyen aina vasemmalta oikealle, kävellen 15 metriä, kääntyen oikealta vasemmalle.

Minä en seuraa poliisisarjoja, en pidä lakituvista, en totta vie… en lue dekkareita.

Mutta maailmaa avatakseen suosittelen lukemaan, jotain, mitä et tavallisesti lukisi.

Lue lempikirjasi, ilman muuta, uudestaan ja uudestaan.

Lue kirja mielenkiintosi kohteesta, totta kait.

Jos aiot nikkaroida linnunpöntön, lue teemalla kirja.

Lue runoutta.

Lue asiatekstiä.

Mutta maailmaa avartaakseen suosittelen lukemaan, jotain, mitä et tavallisesti lukisi.

Psykologi lukee psykologiaa, nuori Aku Ankkaa, muusikko nuotteja, kokki keittokirjan… Suosittelen, nuorta lukemaan psykologiaa, psykologia Aku Ankkaa, muusikko voisi kokkailla suussa sulavat pöperöt ja kokki opetella nuotit.

Siispä luen jotain… mitä en tavallisesti lukisi.

Mitä en tavallisesti lue. Dekkareita.

Dekkari, jännitysromaani, jonka keskeisenä osana on rikos ja sen selvittäminen. Dekkarit syntyivät 1700 – 1800 -luvuilla. Psykologinen jännitys, rikosromaani tai verta tihkuva tarina, näistä dekkarit on tehty. Kylmiä väreitä ja kylmänhikeä. Tarjoaa dekkarit.

Olen lukenut salapoliiseja… vain Sherlock Holmesia ja Hercule Poirotin, suosittelen.

Poirot on lyhyt. Hänen päänsä on hiukan kallellaan vasemmalle. Poirot’n silmät säteilevät vihreinä kun hän innostuu. Poirot käyttää kävelykeppiä, jossa on kultainen koristenauha. Hänen vahatut viiksensä ovat koko Lontoon hienoimmat. Hän pukeutuu aina äärimmäisen hienostuneesti, siististi ja tilanteen mukaisesti.

Agatha Christie on kirjoittanut Poirotin.

Luen jotain mitä en tavallisesti lukisi.

Jotain täysin uutta.

Anna minulle lankasotku, taion siitä jotain häikäisevää. Minulta käy näppärästi niin pullan letitys kuin kutominenkin. Luen käsityö ja askartelu kirjoja paljon. En siis tänään sukella lankakerien sädehtivään maailmaan

Kirjaa ei saa koskaan arvostella vai kannen perusteella. Muuten…

Kukas sitten on maailman kuuluisin kirjailija.

Jack London (1876 -1916)… Hän oli aikansa kuuluisin kirjailija.

En ole lukenut yhtään hänen kirjaa. Löytyihän lukemattomia kirjoja.

Mutta kirja mitä en ostaisi tai tavallisesti lukisi…

Mikäs se olisi. Mietitääs vielä… Hmmmmm…

Maailman paksuin kirja on… The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa…

Marple on tuttu… jotain uutta… siis…

Tuntuu kuin olisin lukenut jo kaiken.

Nyt tiedät… luen kirjat kirjoina… Kansien välistä…

Siispä jotain mitä en yleensä tekisi.

Valitsen äänikirjan.

Törmäsin heti ongelmaan…Äänikirjoissa…  Jos kuuntelen äänikirjaa nukkumaan laittaessa, nukahdan… ja en tiedä miten kirjassa kävi.

Jos kuuntelen lenkillä kirjaa, kävelen puuhun pahki kuulokkeet korvilla.

En jaksa istua vain lempinojatuolissani kuunnellen kirjaa. Keskittyä… siis…

Jos leivon ja samalla kuuntelen kirjaa… en uppoudu kirjaan…

OI voi… ablodit vanhoille hyville kirjoille, kansien välissä.

Mitä en tavallisesti lukisi.

Kirjaa shakista… Lainaan siis kirjastosta shakista kertovan kirjan… Kenties pelaan pian jo tekoälyä vastaan shakkia…. shakki ja matti ;)

En ole pelannut shakkia.

Kuningatar on shakkipelin voimakkain nappula.  Selvä :)

Olen tarinan kertoja… On siis tarinan aika.

Taidenäyttelyssä, on tarina nimeltään…

Marjatta rakastaa taidetta. Niin surrealistista kuin näköis taidetta. Hänen mielestään maalaus on huikea, jos maisema on maalattu valokuva tarkasti auringon laskuineen. Mutta hänen mielestään myös rikotut aurinko lasit vitriinissä on puhutteleva teos.

Marjatta istuu samppanja lasin kanssa erään taidenäyttelyn avajaisissa.

Hän istuu taideteoksen edessä. Tunnin. Vierähtää toinenkin. Tunti.

Hän ei osta teosta.

Mutta teos puhuttelee Marjattaa.

Teos esittää riikinkukkoa.

Se on tehty raudasta ja metallista.

Marjatalla on riikinkukko tatuointi. Koko hänen selkänsä on värikkään riikinkukon peitossa. Riikinkukko muistuttaa Marjattaa siitä, että hallitseeko häntä tunne vai järki.

Ei mennyt tunne, meni järki, ajattelee Marjatta erästä elämäntilannettaan riikinkukko taideteoksen edessä istuessaan.

Hän hakee toisen samppanja lasin ja jatkaa riikinkukon ihailua.

– Tahdotko ostaa teoksen? Kysyy häneltä gallerian työntekijä.

– Ei kiitos, vastaa Marjatta.

Ja vierähtää kolmaskin tunti. Taideteoksen äärellä.

Marjatan puoliso rakastaa jauhelihakastiketta muusilla. Marjatta popsii sushia. Hän ei voi sietää jauhelihakastiketta. Hän oksentaa lusikallisestakin muusia.

Aikansa hän tätä koetti muuttaa, kunnes osti oman paistinpannun jauhelihakastikkeelle…

Puoliso popsii edelleen jauhelihakastiketta ja muusia…

Marjatta pitää sushista, mies jauhelihakastikkeesta.

Heillä on rakkaus

Marjatta pitää runoudesta, mies dekkareista.

Marjatta pitää modernista sisustuksesta, mies antiikista.

Marjatta pitää vaaleanpunaisesta, mies sinisestä.

Marjatta pitää Mersusta, mies Skodasta.

Marjatta pitää kissoista, mies koirista.

Heillä on rakkaus.

Marjatta ei ole materialisti, mies pitää rahasta.

Marjatta pitää ruusuista, mies neilikoista.

Marjatta rakastaa kesää, mies talvea. Hän pitää muumeja ja karhuja fiksuina. Sillä ne koisivat talviunta. Myös Marjatan pitäisi nukkua talviunta.

Marjatta pitää mökkilomista, mies kaukomatka lomista.

Marjatta pitää Kari Tapiosta, mies teknosta.

Joka joulu Marjatta paketoi joululahjaksi Kari Tapion cd:n.

Mies osti Marjatalle kuulokkeet. Viime jouluna.

Meillä on rakkaus, olemme erottamattomat. Marjatta tuumii.

Hän istuu edelleen riikinkukko veistoksen edessä. Salaa hän käy vilkaisemassa riikinkukko veistoksen hintalappua.

730 euroa.

Hän kuvitteli että 7300 euroa.

Neljä tuntia taidenäyttelyssä vietettyään hän astelee kotiinsa.

Otto, Marjatan mies on tehnyt jauhelihakastiketta muusilla ruoaksi.

Marjatta poikkesi kotimatkalla kiinalaisessa ravintolassa hakemassa kotipakettiin sushia.

– Olin taidenäyttelyssä. Siellä oli huikea riikinkukko taideteos.

Seuraavana päivänä Otto astelee taide galleriaan. Ostaa riikinkukko veistoksen.

Hän tinkaa hieman hinnasta pois.

Marjatalla on syntymäpäivät pian. Ikää kilahtaa mittariin 37 vuotta. Ja syntymäpäivä lahjapaketista löytyy riikinkukko veistos.

Marjatta ei vielä tiedä tätä (vain sinä lukijani tiedät tämän).

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Tarvitsemme leipää ja sirkushuveja.

(Sirkushuveja ovat tarinat, runous, kirjallisuus, sirkus, taide, musiikki, tanssi, elokuvat… ooppera… rock … museot… galleriat…  keramiikka… maalaukset… kaikki taidemuodot).

Näissä tunnelmissa
näissä tunteissa

– Runoilijatar

Lukemisiin : )

Lämmin kiitos vierailustasi blogissani Runouden sävelin. Älä poistu tyhjin sydämin, vaan vie mukanasi jotain arvokasta ja hyvää… vaikka jonkin tarinan opetuksen sydämeesi sulkien.

Miksi et, saman tien jonkin tarinan opetusta, ottaisi elämäsi motoksesi.

Ps. Lähetä terveisiä… Mistä runosta pidit… millaisen tarinan tahtoisit kuulla ? yms…