Jouluun on 55 päivää… 3 tuntia… 44 minuuttia… 25 sekuntia…

3.11.2024
– 1
Aurinko nousee 8:12
Aurinko laskee 15:50

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

 

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

 

Lämpimästi tervetuloa

 

 

Terve vuan terve

Näin lumisissa maisemissa matka taittui tänään…tuohon suloisen tuhansien järvien maamme… lupsakkaan… sädehtivän kauniiseen paikkaan…

Talvi on tullut

Ihan perus sanoista kannattaa aloittaa Savon opiskelu.
Suomi Savo
Kyllä Jo tokkiisa!
Ei Ee…
Olkaa hyvä! Olokee hyvä!
Kiitos Kiitoksija
Mitä tämä tarkoittaa? Mittees se tämä meenoo?

 

Ja fiktiivinen tarina alkaa. Se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä… Ja tarina on nimeltään…

Kansanperinteitä vaaliva Cecilia

Cecilia on ammatiltaan kokki. Hänen bravuurinsa on pottukukko. Hän asustelee Savon sydämessä, Kuopiossa, kalakukonkin hän tekee käden käänteessä.

Hänen juhla asunsa on kansallispuku. Muoti asiantuntijat pitävät fiksuna asuna, kansallispukua juhlissa, sillä se on asu kritiikiltä vapaa. Ja kallis. Kuopion kansallispuvussa … Paita on malliltaan yksinkertainen, puolipellavaa. Pääntie on avara, kaulukseton. Hihat ovat lyhyet. Hame on runsas, laskostettu. Kangas on ryhdikästä puolipellavapalttinaa ja tietenkin käsin kudottu. Ilman muuta käsin tehty. Siinä on kapeita punaisia ja sinisiä raitoja valkealla pohjalla. Röijy kuuluu pukukokonaisuuteen. Esiliina. Vyötasku on savolaiseen tapaan pienenlainen, kapeasuinen ja tilkuista koottu. Vyönä on pirtanauha. Huivi. Koru, jo pelkkä koru on arvokas. Avainkokka. Ja päähineenä tykkimyssy.  Käsin neulotut punavalkea raitaiset sukat ja mustat kengät. Tällainen on kuopiolainen kansallispuku.

Hän harrastaa mm. tanhua.

Tanhu askeleita ovat mm. Kävely… Juoksu…. Päristely. Askelten lomassa poljetaan lattiaa kuuluvasti. Päristys voidaan tehdä usealla tavalla. Vasen jalka johtaa vasemmalla jalalla kävelyaskel eteenpäin, siirretään oikea jalka polkaisten vasemman viereen. Oikea jalka johtaa, oikealla jalalla kävelyaskel eteenpäin, siirretään vasen jalka polkaisten oikean viereen. Johtava jalka vaihtuu, vasemmalla jalalla askel eteenpäin, oikea jalka viereen polkaisten mutta siirtämättä painoa, oikealla jalalla askel eteenpäin, vasen jalka viereen polkaisten mutta siirtämättä painoa. Polut voidaan ajoittaa joko musiikin pääpainollisille iskuille (1 ja 3) taikka sivupainollisille iskuille (2 ja 4)…. Askeleita ovat myös mm. Uhtuan askelikko. Hyppyaskelikko. Sivuaskelikko .Laukka. Valssi. Kaksiaskelvalssi. Hoppavalssi. Varvashyppely. Jenkka. Potkumasurkka. Polkkamasurkka. Polkka. Puoliripaska. Ripaska. Kisa. Karjalainen kisa. Ja…. Ruotsalaispolska.

Hän vaalii suomalaisia perinteitä, ja on supisuomalainen.

Koko ikänsä asunut Kuopiossa, tuossa suloisessa kaupungissa Kallaveden rannalla. Hän vaalii perinteitä. Perinteethän tuppaavat unohtumaan modernisoituvassa suloisessa tuhansien järvien maassamme.

Hänen rakas puolisonsa on myös perinteisessä ammatissa, hän on kyläseppä. Cecilia on ollut naimisissa onnellisesti jo kolmisenkymmentä vuotta. Kolme lasta, viisi lastenlasta. Ja kaksi kissaa. Minttu ja Miina, nimeltään.

Kansantarinoita hän rakastaa. Myös sanallista kansanperintöä hän on keräillyt… musiikki, perinteiset esineet ja rakennukset kiehtovat häntä, uskonto, uskomukset ja etenkin perinne ruoka, kokki kun on.

Etenkin suullinen kansanperinne on katoamassa. Näitä Cecilia on raapustellut ruutu vihkoonsa… Tätä arvoaan arvokkaampaa ruutuvihkoaan hän säilyttää yöpöydän laatikossa, jota koskaan tuskin kokoaa kansien väliin, tämän vihkon saa vanhin lapsista.

Suullista kansanperinnettä on mm. uskomukset, myytit ja kertomukset, sadut, kansanviisaudet, sananlaskut, kaskut, loitsut sekä kansanlaulut.

Juhannuksen hän viettää perinteisesti, kuin pääsiäisenkin, että joulun.

Cecilian perinne jouluun kuuluu ilman muuta joulupukki, olemmehan joulupukin maa.

Suomalaisessa kansanperinteessä joulu on alkanut Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuu Nuutin päivään saakka 13. tammikuuta.

Nykyisin joulun vietto lie alkavan marraskuussa, pikkujoulujen johdosta. Ja kauppojen hyllyjä koristavat tontut jo syyskuussa.

Hän postittaa perinteiset joulukortit modernien tekstareiden tilalle.

Hän on raapustellut ruutuvihkoonsa vanhan lorun ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Ja tätä lorua hän on opettanut lapsenlapsilleenkin.

Historian havinassa joulussa oli kekrin piirteitä.

Historian havinassa joulupukilla oli tuohesta tehty naamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki.

Ja vanhaa kansanperinnettä on jouluisin pikkulintujen ruokkiminen. Linnut Cecilia ruokkii ilman muuta jouluisin. Kissat tepastelevat vain valjaissa pihalla, joten linnut eivät päädy Mintun ja Miinan sapuskaksi.

Lintujen uskottiin ennen vanhaan tuovan tuvalle onnea.

Perinteisiä joulukoristeita ovat himmeli ja olkipukki, nämä Cecilialta löytyy ilman muuta.

Joulukuusen hän koristelee näyttäväksi, ja laittaa tähden latvaan.

Aikaiseen jouluaamuun kuuluu joulukirkko.

Saunominen kuuluu jouluperinteisiin havumetsien maassamme.

Hautausmaalle sytytellään kynttilät.

Ja joulupöytä on koreana.

Jouluisia perinne ruokia ovat porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Riisipuuro ja joulupöydän kunkku, kinkku.

Kaikki on vanhaa, mutta ajassa elävää, perinteistä, Cecilian elämässä.

Kansanperinne on hiipumassa, etenkin Kuopiolainen kansanperinne.

Osaakohan vanhin lapsi arvostaakaan Cecilian ruutupaperi vihkolle raapustelemia kansanperinteitä, mitä hän joululahjastaan avaa. (Kansanperinteissä vanhin lapsi sai ensin lahjan, sitten toiseksi vanhin ja viimeisänä nuorin).

Osaakohan ?

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Jos tahdot vaalia kansanperinteitä, laita uuni kuumaksi ja … pottukukon tekoon. Perinneruoan,

Pottukukon resepti

Pohja/kuori:
3dl kylmää vettä
2 tl suolaa
1 kananmuna
1/4 dl öljyä
4 dl vehnäjauhoja
5 dl ruisjauhoja

Perunasiivuja 3 litraa
Kylkiviipaleita 800g
Suolaa

Perunat kuoritaan ja siivutetaan viipaleiksi. Pohjan/kuoren ainekset sekoitetaan keskenään tasaiseksi taikinaksi. Taikina kaulitaan reilusti ruisjauhoja käyttäen puolen sentin paksuiseksi levyksi. Taikinalevy taiteillaan. Taiteltu paketti nostetaan pellille leivinpaperin päälle ja avataan täyttöä varten. Pohjan päälle levitetään ensin lihoja. Sitten vuorotellen pottu- ja lihasiivuja. Ja väleihin ripotellaan suolaa oman maun mukaan.. Lopuksi taitellaan taikinalevyllä koko komeus täysin umpeen. 225 asteessa n. 30 minuuttia. Sitten kukko kääritään leivinpaperiin ja lopuksi folioon. Folioon kääritty kukko laitetaan vielä uuniin 175 asteeseen 45 minuutiksi. Paistamisen jälkeen kukko leivinpaperi/foliokääreineen kääritään vielä pyyhkeen sisälle ja annetaan hautua 1-2 tuntia.

Cecilia raapusteli ruutuvihkoonsa ikivanhoja tarinoita, kansanperinteitä rikastuttamaan nykypäivää. Ehkä hän raapusteli jotain arvokasta tarinassani ruutuvihkoonsa. Ehkä raapustelin jotain arvokasta tarinassani ?

Vanha savolainen sanonta, kuuluu

”Suattaahan se olla vuan suattaahan se olla olemmattakkii”

Sopii vastaukseksi lähes kaikkeen ?

Tätä kansanperinnettä vain vaalimaan… :)

 

Jouluun on 55 päivää… 3 tuntia… 44 minuuttia… 25 sekuntia…

Pian ihailemme jälleen tv n äärestä pukuloistoa linnan juhlista… mikä on muuten äärimmäisen katsottu tv ohjelma… Tapanani on katsoa kenellä on kaunein puku, ei kauhein.

Rakastan muotia. Seuraan muotia. Muoti on äärimmäisen mielenkiintoista. Piipahdan virtuaalisissa muotinäytöksissä.

Muodissa talvella 2025
– Rohkeita tekstuureja.
– Ajattomat naisten puvut.
– Ylisuuria siluetteja
– Väripaletti yhdistää syvät, täyteläiset sävyt neutraalien maanläheisten sävyjen kanssa.

Ote tarinastani…
… Muoti asiantuntijat pitävät fiksuna asuna, kansallispukua juhlissa, sillä se on asu kritiikiltä vapaa. Ja kallis… tämä oli tarinan Cecilian juhla asu…

 

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar
Lukemisiin