Turkoosi

 

 
TURKOOSI
 
 
 
kun ei ole
enää nuori
 
on muistot
 
muistot kullatut kuin
kukkameren
kauneudessa
auringon kultaisissa
säteissä
säteilevät
puistot
 
mutkitteleva
tie vie puiston luota
kristallisen lähdevesi
lammen luo
 
kitaran sävelten
kietoutuessa tuuleen
 
soi
duo
 
silloin hänen
huuliltaan kaikuu lause
 
saavu oi, rakkaimman luo
 
sävelet tuo

sydämein pala
 
kun mikään ei ole
aivan sama
 
näillä mailla
silloin vailla
 
kun
 
kuluu aika
sirpaloituu taika
 
näillä
mailla
 
ei
taida
 
ukkostaa
salamoida
 
sillä
parasta
taivasta
 
maailmasta
 
hiljaisuudessa 
kaikuu
huuto
 
luo tänään
kauniita muistoja
huomiselle
 
samassa
hetkessä
 
rannalla
 
matkalla
maailmassa
 
kaiken laidalla
 
rakastaen
 
kaukana
 
mukanaan
koru
 
turkoosi
 
soi kitaran
sävelet
 
oodi
 
kuluu aika
soi balalaika
 
vastarannalta
 
väliaikaista
 
sydän vereslihalla
 
katoavaista
taivaanrannalla
 
liikekannalla
 
taitekohdassa
 
aallonharjalla
 
tosiasiassa
 
surusointujansa

vaaleanpunaista
saippuakuplaa
 
pyhäpuvussansa
 
pallosalama

saippuakuplassansa