Siivous vinkkejä
2.2.2025
-2
Aurinko nousee 8.57
Aurinko laskee 16.05
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Tänään blogini Runouden sävelin tarjoaa elokuva suositukseni… mikä on – mikäs muukaan – kuin vanha kunnon länkkäri…Tarjoaa blogini runouden siivous vinkkejäkin… Pidän tänään siivous päivää.. Tarinan minkä sijoitan kauniiseen kaupunkiin Tukholmaan. Ja sokerina pohjalla tekstiä ystävänpäivästä, mikä on jo nurkan takana. Ja tarinoita teemalla ystävyys. Mietitkö hyvää ystävänpäivä lahjaa ystävällesi. No… hyvä ystävän päivä lahja on tietenkin kirja.
BLOGIA RUNOUDEN SÄVELIN… PITÄÄ SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ, RUNOKIRJAN KIRJOITTANUT NAINEN. RUNOILIJATAR, JOKA RAKASTAA KAIKKEA KAUNISTA, KISSOJA, LÄNKKÄRI LEFFOJA, YSTÄVIÄÄN, LÄHEISIÄÄN, HYVÄÄ KAHVIA JA PUNAISTA HUULIPUNAA. OLLEN ELOKUVATEATTEREIDEN, KIRJASTOJEN JA TAIDEGALLERIOIDEN SUURKULUTTAJA. KIRJOITUSTYYLI ON TARINOISSA JA RUNOUDESSA PUHDAS FIKTIO.
Mitäs teille upeat blogini runouden lukijat kuuluu? Minulle kiitos hyvää… Mukavaa arkea porskuttelen. Tänään pidän siivouspäivää. Moppi heiluu. Kiillottelen nurkkia ja kuuraan lattioita. Illalla ajattelin pitää leffa illan.
Tänään TV tarjoaa Huuliharppukostajan. Länkkäri, 1968.
Su 2.2.2025 klo 21.35, Nelonen
Suosittelen leffaa…
Tänään blogissani runouden tarjolla kaunis runoni TAVOITTEENNE. Ja runo menee näin… Olkaas hyvä.
TAVOITTEENNE
tavoitteenne
päämääränne
pyrkikää hyvään
maiseman lumo
lumous säteilee
aitoa tunnelmaa
kapeat kujat kutsuvat
tutkimusretkille
nauttien merinäköaloista
ainutlaatuinen
unohtumaton
elämys
pyrkikää hyvään
Siivous vinkkejä
Ja sitten siivous vinkki… ruokasooda… kyllä kyllä, luit oikein.
Hankaa tummuneiden kahvikuppien sisäpintaa ruokasoodalla ja pikku tilkalla vettä. Ja tadaa, kuppi on kuin uusi. Tämän jälkeen voit laittaa kupin tiskikoneeseen / tiskata tiskiharjalla.
Ripottele kuiviin lenkkareihin ruokasoodaa ja imuroi sooda pois ennen seuraavaa lenkkiä. . Ruokasoodaa voi ripotella myös suoraan hikisiin vaatteisiin ennen pesua tai sekoittaa pesupulverin joukkoon (Sooda ei välttämättä sovi kaikkein arimmille materiaaleille eikä ihan kaikkiin pesukoneisiin). Sooda on myös tuoksun poistaja. Siis.
Ruokasoodaa biojäte astiaan.
Etikka on siivous vinkeistä vanhin ja, oi niin hyvä. Mutta etikan voi korvata oikealla siivous aineella. Mikä tuoksuu hurmaavalle, päin vastoin kuin etikka.
Enemmän pesuainetta ei ole synonyymi enemmän puhtaalle. Annostele siis pesuaine.
Muista puhdistaa myös liesituuletin.
Laita kynnysmatto.
Ja vaihda käsipyyhkeet usein.
Mikrokuituliina ja pölyhuiska, a vot. Parhaat siivous välineet.
Onko lasimaljakko tummunut. Ei hätää. Tummuneet kohdat käsitellään sitruunalla ja huuhdotaan puhdistuksen jälkeen raikkaalla vedellä. Ja tadaa… maljakko on kuin uusi.
Anna pesuaineiden vaikuttaa rauhassa. Tämä tekee siivouksesta mukavaa. Kun pesuaineet vaikuttavat voit, vaikka lukaista lehteä. Ja juoda kupposen cappuccinoa samalla.
On siivous sukkia. Kävelet ja lattiat puhdistuvat.
Aloita siivous inhottavimmasta kohteesta, siis lattia kaivosta. Näin ollen siivous muuttuu mukavaksi.
Ja siivouksen jälkeen… vain nautit siististä kodistasi.
Lempimusiikkisi soimaan, kun siivoat.
Musiikista tuli mieleen., että olin sellaisessa karmivassa pömpelissä, jokin aika sitten. Kun selkäni kuvattiin. Olin koko ajan silmät kiinni, ettei ahtaan paikan kammo iske pömpelissä… Korvissani soi musiikki kuulokkeista. Ja selän kuvaus kesti kauan. Kauan. Kauan.
Vielä tänä päivänäkin, kun kuulen radiosta tuon hittikappaleen, vaihdan kanavaa. Mielle yhtymä siis pömpeliin. Ja kipeään selkään.
Oi ei.
On musiikkia, joilla on suurenmoinen mielle yhtymä. Tuo kauniita muistoja mieleen.
Ja on musiikkia mikä on vain hyvää. Sen suuremmin mitään mielleyhtymiä. Esimerkiksi Topi Sorsakoski on loistava.
Lempimusiikkisi siis soimaan ja siivous sujuu kuin tanssi….
Hyräillen Sorsakoskea …”Nyt hiljaisten puiden ylle jo kohoaa kuu… Ja jossakin soivat kellot… Jossakin soivat kellot…”
Tämän päivän tarinassa vietetään trendikäs kaupunki loma. Merellisessä suurkaupungissa. Tukholmassa. Runsaasti kahviloita, putiikkeja ja kulttuuria. Tarjoaa Tukholma. Olen piipahtanut – usein – Tukholmassa. Yhdestä Euroopan kauneimmasta kaupungissa. Jossa on – totta vie – paljon näkemistä, kokemista että tekemistä.
Piipahdin jokin aika sitten mm. viikinki museossa. Viikinki museo on häikäisevä, suosittelen.
Kaunis kaupunki. On Tukholma.
Ja tarina alkaa. Se menee tällä kertaa näin. Olkaas hyvä.
Kirjoitustyyli on: fiktio.
Tarinan hahmo: Klaara, 43 vuotias, työelämässä menestyvä nainen.
Hänellä on 20 ja 19 vuotiaat lapset. Lapset ovat juuri muuttaneet pois kotoa. Lähtivät opiskelemaan. Lähihoitajaksi toinen… Ja merkonomiksi toinen.
”Älä koskaan tee lapsia, se on niin raadollista, kun he muuttavat maailmalle.” On Klaara todennut itseään kymmenen vuotta nuoremmalle kollegalleen elämän ohjeenaan.
Klaara on kiireinen työelämässään. Uusin projekti työllistää hänet toukokuuhun saakka. Kesäkuussa on vasta seuraava loma.
Klaaralla ja Benjaminilla on rakkaus avioliitto. He avioituivat nuorina. Parikymppisinä. Tapasivat lukion vanhojen tansseissa.
Heissä on paljon vastakohtia, mielipide eroja ja luonne eroavuuksia. Mutta mutta…He ovat kasvaneet yhteen, kietoutuneet yhteen. He ovat erottamattomat. He kannattelevat toisilleen sateenvarjoa, elämän myrskyissä. He ovat toistensa tukipilarit.
Tarinan hahmo: Benjamin, 45 vuotias.
Hän on firmassaan kiireinen. Kiinteistö alalta. Hän pukeutuu kravattiin. Hiuksensa on muotoon leikatut.
Hän on hyvä isä. Mutta kokee, että nyt on omaa aikaa, kun linnut lensivät pesästä. Toinen lapsi lähti opiskelemaan lähihoitajaksi, toinen merkonomiksi. Lasten huoneesta hän teki työhuoneen ja toisesta vierashuoneen.
Hän on kiireinen työ elämässään.
Harrastaa biljardia. Mihin käyttää vähäistä vapaa-aikaansa. Mitä työelämältä jää.
Olen tarinan kertoja… Ja tarina alkaa… se menee tällä kertaa näin… olkaas hyvä…
Ja tarina on nimeltään
MINILOMA TUKHOLMASSA HIIHTOLOMALLA
Minulla on kiireinen talvi töissä. Samoin aviomiehelläni. Joten lomaa oli vain pidennetty viikonloppu. Hiihtolomalla.
Suuntasimme Tukholmaan. Piristystä talveen.
Laivalla nautimme merellisen buffetin. Ruokailimme pitkän kaavan mukaan. Istahdimme valmiiseen pöytään, joka tarjosi unohtumattomista makuelämyksistä. Oli myös huomioitu meidän… gluteenittomat… menussa.
Tämän jälkeen piipahdimme hytissä.
Kähersin kutrini ja laitoin juhla leningin ylleni kopisevine korkoineen. Ja suuntasimme baarin kautta… yökerhoon. Yökerhon esiintyjä ei ollut minulle tuttu. Monille muille oli tuttu. Tangokuningattaria on liuta joten tangoprinsessat eivät ole jääneet mieleeni. Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolen. Amerikkaan ja rockiin.
Ilta vierähti ihan mukavasti.
Aikaisin aamulla olimme perillä Tukholmassa.
Jo kukon laulun aikaan.
Hotelli huoneemme saisimme puolen päivän aikaan.
Tukholma… pääkaupunki… Ruotsin… sijaitsee Itämeren rannalla. Tukholma on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 56 siltaa. Kyllä kyllä… 56 siltaa. Kaupungin edustalla avautuu noin 24 000 saarta käsittävä Tukholman saaristo. Ihmisvilinää. Poppoota on noin miljoona.
Vanhaan kaupunkiin suuntasimme aikaisin aamulla. Melkein kaikki putiikit olivat kiinni. Ja taxi… no taxi huiputti. Kuinkas muutenkaan. Ei ollut koko maksupäätettä taxissa. Käteisellä maksoin. Koin helpompana nakata hänelle käteistä, kuin alkaa tappelemaan. Se siitä. Ja ei taxi kuskit paljon kuseta. Parinkympin matka… maksaa neljäkymmentä euroa.
Vanha kaupunki kapeine kujineen on tunnelmallinen. Kapeita, kivisiä, mutkittelevia katuja.
Helpoiten Tukholmassa liikkuu sähköpotkulaudalla. No sähköpotkulaudalla, emme tällä kertaa liikkuneet. Vuoden ajankohdan vuoksi.
Shoppailimme ikkuna ostoksia. Olihan aikainen aamu ja putiikit kiinni. Kunnes eräs idyllinen, valtavan tunnelmallinen kahvila avasi ovensa jo kello kahdeksan. Nautin cappuccinoa … voi sarven kera.
A´vot
Kahvilassa vierähti tunti ja jo yhdeksän maissa kaupat avasivat vanhassa kaupungissa ovensa. Lankakaupan kautta … muotiputiikkiin ja hotellille puolen päivän aikaan.
Hotelli oli oikein viihtyisä. Tähtiä liuta.
Illalla lilluimme aviomieheni kanssa porealtaassa. Minkä hotellihuone tarjosi.
Ja suuntasimme oopperaan. Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolelle Amerikkaan, rockiin.
Aamiainen hotellissa oli häikäisevä.
Huoneen luovutus puolen päivän aikaan.
On viisi tuntia laivan lähtöön. Suuntasimme ostoksille. Tukholman hintataso on samankaltainen Suomen kanssa. Lankarullan saa viidellä eurolla. Tarjouksessa kaksi kerää.
Kruunuhan Ruotsissa on.
Tukholmassa myytävät tuliaiset eivät ole eksoottisia. Mutta vanhan kaupungin matkamuisto myymälä valikoimat ovat monipuoliset. Loistavien shoppailumahdollisuuksien, mielenkiintoisten museoiden ja monipuolisen ravintolatarjonnan lisäksi Tukholmassa voi vaikkapa meloa kajakilla… kesäisin.
Kungsträdgårdenin ja Sergelin torin väliltä löytyy myös paikallisten suosima kauppakeskus Gallerian. Siellä piipahdimme.
En puhu sanaakaan ruotsia. Englannilla pärjäsi.
Tukholma on suht turvallinen matkakohde.
Kaupungissa esiintyvät levottomuudet eivät yleensä näy matkailijan silmiin varsinkaan turistien suosimilla alueilla. Taskuvarkaita tosin on. No kukaan ei vienyt kännykkääni. Pidin siitä kynsin ja hampain kiinni.
Laivamatka oli suht edullinen.
Iltapäivällä suuntasimme laivaan.
En ollut huomioinut sitä, että olimme perillä aamulla kuusi ja saimme hotelli huoneen puolelta päivin. Ja huoneen luovutus oli klo 12. Ja laiva lähti illalla klo kuusi.
Yökerhon esiintyjä ei ollut minulle tuttu. Monille muille oli tuttu. Tangokuningattaria on liuta, joten tangoprinsessat eivät ole jääneet mieleeni. Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolen. Amerikkaan ja rockiin.
Ilta vierähti ihan mukavasti.
Ja saavuimme kukon laulun aikaan Helsinkiin.
Mukava irti otto arjesta… Ihana miniloma…
Se pituinen se.
Tarinan opetus oli:
Jaa elämäsi ihmisen kanssa, joka pitelee sateenvarjoa, elämän myrskyissä.
Kuin tarinan Benjamin Klaaralle. Ja Klaara Benjaminille.
LUMIHUURTEISEN TAIKAMETSÄN TUNNELMA
pitää olla, joku, jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat
terävien jääpuikkojen
koristaessa ikkunan pieliä
lumihiutaleiden sädehtiessä
kauneudessaan
pitää olla joku jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat
taikametsän tunnelma
kuurasta kimaltelevat ruukut
jäisen tuulen osuessa
luihin ja ytimiin
terävien jääpuikkojen
koristaessa ikkunan pieliä
lumihiutaleiden sädehtiessä
kauneudessaan
pitää olla joku jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat
Kokki lukee keittokirjan… nuori Aku Ankan… kutoja neuleohjeita sisältävän kirjan… Maailmaa avartaakseen suosittelen nuorta lukemaan neuleohjeita… kutoja voisi kokkailla suussa sulavat pöperöt ja lukaista kokki kirjan… Ja kokki puolestaan lukea Aku Ankkaa.
Suosittelen lukemaan kirjan. Mitä et tavallisesti lukisi. Sillä tämä avartaa maailmaa.
Vihreä ei ole lempivärini. Ja en oikein omista mitään vihreää. Joten shoppailin vihreän paidan.
Ystävänpäivä
Ystävänpäivä kolkuttelee jo ovella. Mietitkös mikä olisi hyvä ystävänpäivä lahja? Tietenkin kova paketti… Ja tietenkin kirja.
Osta kaksi kirjaa. Lahjan saajan lempikirja ja kirja, jota lahjan saaja ei todennäköisesti lukisi… Sillä tämä avartaa maailmaa.
Jos lahjan saaja aikoo opetella uimaan… Osta teemalla kirja. Uimaan oppii vain vedessä, mutta osta kirja. Kyllä luit oikein. Suosittelen lukemaan.
Jos lahjan saaja aikoo nikkaroida, osta kirja teemalla nikkarointi.
Arvaas millä on kirjoitettu lukuisia kirjoja? Nimeltä mainitsemattoman automerkin korjaus oppaat :D
Ja ystävän päivä kortti kruunaa lahjan…
Paketoi lahja kauniisti silkkisin nauhoin.
Ja runo ystävänpäivä korttiin.
Ystävänpäiväruno
Ystävänpäivä terveiset tässä
olen elämäsi hertta ässä
* * * * * *
Ystäviä
ystäviä aina
kun murheet jakaa
niin huolet ei paina
jaettua iloa
naurua
myös kaunista
satakielen laulua
ystäviä aina
Ystävänpäivä on useissa maissa 14. helmikuuta vietettävä juhla.
Kansainvälisestä tavasta poiketen suloisen tuhansien järvien maamme ystävänpäivä on… ystävien, ei rakastavaisten hääpäivään verrattava juhlapäivä.
Ystävänpäivänä ystäviä muistetaan ystävänpäiväkorteilla tai muilla tervehdyksillä.
Tai päivää vietetään myös vain epäitsekkään lähimmäisen huomioimisen kunniaksi.
Mutta tänään blogimerkinnässäni ei mene punaisena lankana – epäitsekäs muiden huomioiminen – vaan YSTÄVYYS.
YSTÄVÄT OVAT AARTEITA.
Kuvassa aarrearkku. Lumilinnasta muutaman vuoden takaa.
Tänään teemana tarinoissani ystävyys.
Minulla on ihania ystäviä. Aarteita.
Meillä on ihmisiä keitä rakastamme. Ihmisiä keitä emme rakasta. Ja suurin osa ihmisistä on tuntemattomia.
KIRJOITAN KAKSI, 2, FIKTIIVISTÄ TARINAA. PARHAISTA YSTÄVYKSISTÄ, JOTKA EIVÄT OLE TAVANNEET VUOSIIN JA KOHTAAVAT… NÄISSÄ TARINOISSA ON KASVETTU ERILLEEN…
JA SOKERINA POHJALLA, VIIMEISESSÄ TARINASSANI… YLISTETÄÄN YSTÄVYYTTÄ, MIKÄ ON KESTÄNYT…
TEIN BLOGIMERKINTÄÄNI ONNELLISEN LOPUN… VIIMEISESSÄ TARINASSANI YLISTETÄÄN AARTEITA.
Ensimmäisessä tarinassani ovat
Ystävykset Frans ja Augusti.
He eivät ole tavanneet vuosiin.
TARINAN AJANKOHTA ON HELMIKUU JA 14. PÄIVÄ… VUOSI ON 2023 TARINASSANI.
Hampurilaisravintolan myyjä pitää Augustista. Sillä mm. hänen takiaan hänen hampurilaisliikkeensä menestyy.
He olivat bestiksiä. Parhaita ystäviä. Aikoinaan.
Kunnes Augusti muutti Tampereelle opintojen perässä. Ja yhteyden pito jäi.
Hän etsi ystäväänsä. Googlasi. Vain kaimoja tarjosi facebook. Kunnes hän löysi Hampurilaisravintolan IG:n ja sieltä Augustin kera hampurilaisen.
Ja laittoi viestin Augustille ja meni kylään hänen luokseen vuosien vuosien jälkeen.
JA MITES MENI VIERAILU… SE MENI NÄIN…
Augustin kodin lattialla lojuu pino sanomalehtiä. Kera roskien ja lian.
Hän saa vieraan Fransin.
Keittää kahvin. Tarjoaa maitoa kahvikuppiin maitopurkista, mistä pilkottaa salaatin jämät. Hän on hakenut hampurilaisen toissa päivänä kioskilta. Ja hörpännyt maitopurkista suoraan. Ei lasiin kaataen.
Hänellä on krapula. Hikoilee, tärisee, haisee ja löyhkää.
Ja kämppä kuin kaatopaikka. Hampurilaisen jämä on ollut pari päivää pöydällä. Hän tarjoaa jämästään, vieraalleen.
Hän ei ole peseytynyt viikkoon.
– Ei kiitos, vieras vastaa. Hampurilaisen jämälle.
Hän kättelee vielä vierasta, vieraan lähtiessä, majoneesisilla käsillään.
– Miksi laitoit viestin iG:ssä? Mitäs asiaa? Augusti kysyy.
– Kaipasin vain ystävääni. Olet muuttunut kovin. Ei minulla asiaa ole, tai kuulumiset korkeintaan.
Sen koomin Frans ei enää Augustin luona vieraillut.
Sen pituinen se.
Lisätiedot tarinaan
Vieras oli hänen nuoruuden paras ystävänsä.
Ja miehille kaverit ovat kaikki kaikessa nuorena.
Vuodet ovat vierineet.
He eivät ole nähneet vuosiin
Frans on Naimisisissa. Kahden aikuisen lapsen isä. Vaimolla on fairya. Siis astian pesuainetta. Mäntysuopaa ja sitruuna tuoksuista pesuainetta. Siivousta varten. Pesuhuoneesta löytyy rivi purnukoita. Sampoota, hoitoainetta. Saippuaa. Puhdistusvaahtoa. Purnukoita mitä laitetaan värjättyihin hiuksiin. Kuiviin hiuksiin, ja purnukoita käherrettyihin kutreihin. Ja purnukoita mitä laitetaan näiden purnukoiden lomassa. Frans peseytyy vain saippualla. Hän on töissä, lääkärinä. Ja asustelee kerrostalossa, omistaen Mersun.
Ja heti perään toinen tarina… teemalla ystävät…
Fiktiivinen tarina … TARINAN AJANKOHTA ON HELMIKUU JA 14. PÄIVÄ.
PUNK
Valkoisessa tiilitalossa asuu Rouva Lindström (Lili) perheineen. Hänen miehellään on kravatti kaulassa, juuri työmatkoille lähdössä. Hymyilevä hyvinvoiva lapsi letteineen päiväkodissa. Talon pihalla on kaunis luminen puutarha ja kodin nurkat kiiltävät puhtautta, marmorista pintaa.
He saavat vieraan.
Dadan.
Hänellä (Dadalla) on vihreä irokeesi (vieläkin), nahkarotsi ja nenärengas kuin sonnilla.
Lilyllä on hempeän pastellisävyinen juhlahtava mekko yllään. Kutrit kiharrettu laineille. He olivat parhaita ystäviä. Aikoinaan. Aitoja ystäviä, parhaita ystäviä.
On vierähtänyt kaksikymmentä vuotta. Aika on kulunut.
He olivat nuorena punkkareita.
Punk… 70-luvulta… Nuoriso- tai vastakulttuuri… Anarkistisesti sävyttynyt arvomaailma ja elämäntapa.
Punkkiin kuuluu viimeistelemättömyys.
Lili on äärimmäisen viimeistelty.
Hän tarjoaa Dadalle kahvit myrna kupeista, kaataa ripauksen kermaa joukkoon ja tarjoaa pikkuleipiä.
Vaivaannuttavat kahvit juodaan.
Dada on lastenkodista, joten hänen perheensä olivat hänen ystävänsä.
Dadalla on kuitenkin jotain arvokasta, hänellä oli musiikki (punk).
Lilillä on jotain arvokasta (hänellä on perhe).
70 luvulla vallitsi suurtyöttömyys (Britanniassa) ja tästähän mm. punk kertoo.
Punk on myös provosoivaa.
– Kuunnellaanko Sex pistolsia.
– Olen vienyt divariin levyni, Lili vastaa.
– Hei Lili… Dada aloittaa lauseen.
– Rouva Lindström, Lili korjaa….
Ja keskustelu vaihtuu vaivaannuttavaan keskusteluun säästä.
Punkiin liittyy soittotaidottomuus, kapinallisuus. Mätää, epäoikeudenmukaisuutta, ahdistuneisuutta ja kurjuutta. Sitä on punk. Irokeesi, piikkitukat, hakaneulat, kloriittifarkut, lävistykset, nämä liittyvät punkkiin.
Punk-kulttuuri oli Suomessa hyvin lyhytaikainen ilmiö, hiipui 1980-luvun puoliväliin mennessä.
Myrna kuppi tyhjenee kahvista. Dada poistuu paikalta.
Ystävykset olivat kasvaneet toisistaan eroon.
Valkoisessa tiilitalossa asuu Rouva Lindström (Lili) perheineen. Hänen miehellään on kravatti kaulassa, juuri työmatkoille lähdössä. Hymyilevä hyvinvoiva lapsi letteineen päiväkodissa. He saivat vieraan, joka ei toista kertaa kyläillyt.
Sen pituinen se.
Runo ystävänpäivä korttiin
Tämä runo sopii miehen suulla lausuttavaksi, ystävänpäivänä runo miehille… siis…
nostetaas malja
hei hei, otetaas toinenkin kalja.
Olipas kerran Iina ja Kukka-Maria.
He eivät olleet ystäviä.
Heistä tulee ystäviä.
Sen pituinen se
Ja sokerina pohjalla aidon ystävyyden ylistys, tarinassani… Fiktiivisessä sellaisessa.
AITO YSTÄVÄ on tarina nimeltään.
Emilia ja Jatta ovat olleet ystäviä kauan.
Ystävyys alkoi jo hiekkalaatikolla, kun Jatta vei Emilian keltaisen lapion.
Ystävyys jatkui yhteisinä koulumatkoina.
Ystävyys jatkui nuoruutena, kun lempimiesnäyttelijän julisteet teipattiin seinään.
Ystävyys jatkui ja jatkui ja jatkui…
Ollen kaaso häissä…
Ollen lapsen kummi…
Ollen ystävä niin hädässä kuin ilossa.
Läpi vuosien, läpi tuulien ja tuiskujen ystävä on kulkenut elämässäni.
Jakaen ilon. Ilo ei ole mitään ilman, että sen voi jakaa.
Muistoja, nykyhetkeä. Yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Naurua, mutta myös kyyneleitä.
Ystävyyttä.
AARRE aarrearkussa.
Sen pituinen se.
Lopuksi vielä fiktiivinen hahmo Raakel, kuvailee ystävyys suhteitaan. On helmikuun puoliväli.
–Minulla oli ystävä. Henriikka. Jälkeenpäin ajateltuna hän ei koskaan ollut ystäväni. Lähinnä ns. koulukiusaajani. En tiedä miksi vietin aikaa Henriikan kanssa. En totta vie. Ns. Ystävyys päättyi riitaan. Hän rääkyi tapansa mukaan jotain ja sen koommin en ole ollut tekemisissä. Riita oli tekosyy katkaista välit. Kamala puhumaan paskaa, tasapainoton tapaus. Ei olisi pitänyt jakaa arvokasta aikaani hänen kanssaan, ei.
–Minulla oli ystävä. Lotta. Todellinen ystävä. Mukava ja kaikin puolin upea pakkaus. Kunnes tiemme veivät eri suuntiin. Minä muutin. Ja erkanimme. En tiedä yhtään mitä hänelle kuuluu nykyään. Olisi niin mukava kuulla hänestä jotain.
–Minulla on ystävä. Ronja. Vielä tänä päivänäkin läheinen ja rakas. Vaikka asuu kaukana. Ranskassa asti. Muutti suloisesta tuhansien järvien maastamme sinne töiden perässä. Olemme samanikäisiä Ronjan kanssa. Tätä ystävyyttä vaalin. Totta vie, vaalin. Välimatka ei voi erottaa ystäviä, sillä ystävät ovat sydämessä.
-Pariskunta iltoja, näitähän aikuisena ystävyys suhteet ovat. Illan viettoja. Kuulumisten vaihtoa, menneiden muistelua. Ei aikuisena ole ystäviä, aikuisena on pariskunta iltoja.
–Minulla on läheinen ystävä. Mies. Viljami. Hän on minulle rakas. Emme seurustele. Mies ja nainen voivat olla vain ystäviä.
–Minulla on paras ystävätär, Ilmi. Naapurini. Minua vuosia vuosia, vanhempi mummo. Ystävyys ei katso ikää. Hänen kanssaan kikatamme ja shoppailemme. Käymme kauneushoitoloissa ja Tallinnan risteilyllä. Hänen kanssaan jaan elämäni asioita, kuulumisia. Iloja ja suruja. Hän on lähellä. Mikä parasta.
–Minulla on ystävä. Grace. Ulkomailta. Hädin tuskin tunnen. Hän kutsuu minua ylimmäksi ystäväksi. Olen hänen ystävänsä, totta kait. Mutta, kulttuuriero. Suloisessa tuhansien järvien maassa ystäviä ei erota mikään. Ei routa. Ei paahtava pouta. Aitoja ystäviä siis. Lähinnä puolituttu suloisen tuhansien järvien maamme ystävä mittarin mukaan. Olen hänen kanssaan. Hän on oikein mukava. Ystävättäreni.
TÄNÄÄN TEEMANA VAIN ON YSTÄVYYS JA SE ETTÄ… YSTÄVÄT – TOTTA VIE – OVAT AARTEITA ELÄMÄSSÄ. Sijoitin tarinani helmikuun puoleenväliin. Ystävänpäivään.
Tänään blogini Runouden sävelin tarjosi elokuva suositukseni… mikä on – mikäs muukaan – kuin vanha kunnon länkkäri…Tarjosi blogini runouden siivous vinkkejäkin… Pidän tänään siivous päivää.. Tarinan minkä sijoitin kauniiseen kaupunkiin Tukholmaan. Ja sokerina pohjalla oli tekstiä ystävänpäivästä, mikä on jo nurkan takana. Ja tarinoita teemalla ystävyys. Mietitkö hyvää ystävänpäivä lahjaa ystävällesi. No… hyvä ystävän päivä lahja on tietenkin kirja.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin