”Maissi pellolta on tultava juosten”

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Runouttani ja tarinoitani lukiessa… Ei voi tutustua minuun – runoilijattareen – sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio. Mutta eihän se olekaan runouden tarkoitus. Runoilijattareen tutustuminen. Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Kerron hieman millainen nainen löytyy fiktiivisen runouden takaa.

Olen runoilijatar… Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän Pohjois-Pohojanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista 🙂

Olen jonkin verran nähnyt maailmaa. Rakastan matkustelua… Olen käynyt mm. Lontoossa… Riikassa. Turkissa… Espanjassa useasti jne… Tukholma on kaunis kaupunki. 

Ennen kaikkea rakastan pientä, idyllistä koti kaupunkiani Pohojois-Pohojanmaalla. Tänne olen heittänyt ankkurin ja juurtunut.

Olen siis asunut usealla paikkakunnalla (töiden ja opintojen perässä). Ennen kuin Pohojanmaa vei sydämeni. Tänne jäin, tänne juurruin ja tänne liimaannuin.

Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.

Ja millainen on Pohojalainen luonne. Tällainen

Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.

He ovat taitavia käsitöissä.

Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä.

Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.
Pohojalaasella on terve itsetunto.
Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.

Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.
Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”
Periksi ei anneta.Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.

Mikäs ny o, ku ei aharista?
Hän kokeilee juuri sitä, mitä muut eivät – eikä mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.
Komiat pärjää aina!

Tällainen on pohojalaanen. Luonne.

Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.

Blogini runouden ei ole päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin…. Jos koskaan. Blogini runouden on puhdas taidekanava.

Mutta mitäs Bond … James Bond… sanoikaan…

Never say never…

On siis kuulumisten aika.

Mitäs teille… Upeat blogini runouden lukijat kuluu ?

Minulle kiitos hyvää. Mukavaa arkea porskuttelen.

Pesen mattoja tänään. Ihana tuoksu pesuaineesta leijailee ilmassa.

Olen myös uinut. Rakastan uimista, ehkä enemmän kuin merenneidot konsanaan. Niin järvissä, joessa, meressä, uima-altaassa, avannossa. Rakastan ammeita ja porealtaita.

Laitanpas tuoreen valokuvan minusta… Valokuva on tältä päivältä, 1. heinäkuuta. Kutrini ovat lyhentyneet metrin. Olen kirjoittanut fiktiivisen tarinan VIIDAKKO. Viidakon heimolla on sanonta ”Maissipellolta on tultava juosten.” Tämä tarkoittaa sitä, että kaiken on oltava tuoretta. Uutiset, mitä tuoreemmat, sen paremmat. Kuulumiset. Mitä sinulle kuuluu tänään? Ei mitä sinulle kuului parikymmentä vuotta sitten. Ja blogeista lukaistaan uusin blogimerkintä. Salaatti, tuorettapas hyvinkin. Ja lehti on päivän lehti. Kenties viidakon heimo on oikeassa ”Maissipellolta on tultava juosten.” Jos tahdot lukaista tarinani Viidakkoon, sen voit lukea, blogiani runouden pidemmälle lukemalla. Tarjolla nojatuoli matkailua. Lukijoilleni.

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirja on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen

Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, että matkailukirjaan. Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n, 20-vuotisen taipaleen juhlakirja; Kuohuva koski kirjassa.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:

Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:

Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että runotaidenäyttelyn

Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla…

Miksi… Siksi…

Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle…

Olet valinnut lähes täydellisen… 

tavan viettää aikaa…

 ja se on lukeminen

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sointujen blogissaan Runouden sävelin.

Rakastan hyvää kahvia. Länkkäri leffoja, viisaita sanoja. Kissoja, läheisiäni, ystäviäni. Kesää, vuoden aikoja. Kaunista luontoa. Tuhansia järviä, ja punaista huulipunaa.

Olen elokuvateattereiden, kirjastojen ja taidegallerioiden suurkuluttaja.

Minulta käy näppärästi niin kutominen… kuin pullan letityskin.

Jos annat minulle lankasotkun. Taion siitä jotain häikäisevää. Olen todellinen lankakerien prinsessa. Teen tekstiilitaidetta, kuin vaatimattomampiakin käsitöitä. Kudon myös hyväntekeväisyyteen. Ja tuttavani saavat yleensä pehmeän lahjapaketin, jos on jotkut juhlat.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää. Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään. Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,

punaista unohtamatta.

Kirjoitustyylini on runoudessani ja tarinoissani fiktio.

Minulla on kaksi kissaa… Oi, rakastan kissoja. Suloisia, kuin mitkä.

Ei tarvitse kertoa, mikä on ihmisen paras ystävä… se on sanomattakin selvää… kissa…

Hieno rouva on jo vanhus. Nukkuu ja syö… kuin Karvinen konsanaan. Paitsi ei lasagnea. Viljatonta kissan ruokaa.

Onnellisia ja rauhallisia vanhuus päiviä viettää…

Nuorempi noutaa pallon, se hänelle nakatessa, kuin koira konsanaan.

Sopii sisustuksen väriin kissat :) Tumman harmaa on lempivärini, siis.

Nuorempi on eloisa ja vilkas. Camomilla Bella Aurora. Tuttavallisesti Bella.

En ole enää nuori.

Pidän iästäni.

40 plus

Mutta en ole vanhakaan.

Hiukset hyvin… Kaikki hyvin…

Seuraan muotia. Se on yksi mielenkiintoni kohde. Muoti toistaa itseään. Olen raapustellut mm. tarinan nimeltään Muotisuunnittelija. Muoti on yksi mielenkiintoni kohde. Blogiani runouden pidemmälle lukemalla, voit lukaista tarinan.

Fiktiivisen… Runouden takaa löytyy siis runoilijatar. Joka rakastaa kaikkea kaunista.

Tänään tarjolla kaunis runoni Tavoitteenne. Ja runo menee näin, olkaas hyvä.


TAVOITTEENNE

tavoitteenne
päämääränne

pyrkikää hyvään
maiseman lumo

lumous säteilee
aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat
tutkimus retkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen
unohtumaton
elämys

pyrkikää hyvään

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

-Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen