Olen tarinan kertoja….

25.1.2026

-8

Aurinko nousee 9.27

Aurinko laskee 15.33

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Aivan vielä ei ole kevät…

Maltetaan vielä hetki, niin sieltä se hurmaava kevät saapuu…

Rakastan kevättä.

Mitäs jos sijoittaisin seuraavan tarinani kevääseen. Vuosi olkoon 2027.

Alkusanat keväiseen tarinaan …

Hetki sitten, vangitsi jää vielä merta.

Vähitellen, päivä päivältä, vapautti auringon lämpö meren.

Ja pian meri olikin jo vapaa jään kahleista.

Joutsenpariskunnan lipuessa pitkin meren pintaa.

Sinivuokot puhkeavat kukkaan … sädehtien sinisinä.

Ruoho paikoitellen jo vihertää.

Ja kenties kuulen mustarastaan laulunkin ?

Luonto heräilee eloon ja pian koivutkin ovat jo vehreät ja vihreät.

Ote pitkästä runostani…

on aika

roudan

sulattavan

poudan

Kevät on hurmaava vuoden aika. Etenkin pitkän ja pimeän talven jälkeen saapuva kevät tuo kauneutta ympäristöön.

Nyt kun, olen päättänyt tarinan ajankohdan… Mikä on kevät.

Mietitääs paikka… Missä ?

Ja kenestä tarina kertoo.

Pitäähän minun esitellä fiktiivisen tarinani henkilö.

Ja sädehtivän tarinan henkeä salpaavan upea tarinan opetus. Millainen se on tällä kertaa.

Tarinoissani, tarinan opetukset ovat parempia, kuin jopa itse tarina.

Janoan viisautta. Jos löydän ripauksenkaan viisautta, talletan sen oitis tekstiini. Tarinoitteni opetuksiin, siis.

Tavoitteenani on hankkia viisas sydän. En koe tavoittelevani huonoa asiaa, viisasta sydäntä tavoitellessani.

Jään hiomaan tarinaani.

Tarinoissani fiktiivisten hahmojen avautumista, kera tärkeän ja ei niin tärkeän.

Pysy blogissani runouden mukana, voit lukaista tarinan.

Jahka saan sen the end iin ja valmiiksi.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin