Pitkämielisyys

2.2.2026

-25

Aurinko nousee 9.01

Aurinko laskee 16.01

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Pakkanen on parhaillaan, jäätävä sää… joten erään kauniin runoni sanoin … ”suojelkaa sydämenne viimalta…”

Suomen kielessä ei ole futuuria… Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa. Englannissa will …

Mikael Agricola tunnetaan suomen kirjakielen luojana… Yleinen käsitys on, että etenkin kirjoitetun suomen kielen tarina alkaa Agricolasta…

Mikäs sitten on maailman kaunein kieli… Vastaus lie ranska ???? Ranskalainen runous on hurmaavan kuuloista… samoin puhe… ja laulu…

Maa, jossa puhuttujen kielien määrä on kaikista suurin, on Papua-Uusi-Guinea… saarivaltion alueella raataillaan jopa 840 kielellä….

Eniten sanoja löytyy puolestaan englannista. Siinä on tällä hetkellä noin 750 000 sanaa, ja uusia syntyy viikoittain… kyllä lukaisit oikein… viikoittain…

Arvaas mikä on suomen käytetyin sana… Se on se…

…se, olla, ja, niin, sitten, kun, ne, ei, minä, että…

Viime aikoina runoja raapustellessani olen ajatellut sanoja… enemmän kuin sisältöä. Ei vain riimejä (liirum laarum), vailla sanottavaa.

Runouden sisältö on helppo tietää… romanttinen rakkaus… Rakkaudestahan kirjat kirjoittavat, runot runoilevat, tarinat kertovat, näytelmät kuvaavat ja taidemaalarit maalaavat…

Tarinoissani ja runoudessani kirjoitustyyli on fiktio… ei fakta… puhdas fiktio. Olen kirjoittanut runon niin merenneitona, kuin laivan hyljättynä hylkynä, kuin kotkanakin.

Uusin kirjani on kaunis runokirja…

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

Puut parhaillaan hurmaavat kauneudellaan, hehkuen lumihunnuissaan…

Olettekos huomanneet, upeat lukijani… Runokirjani kannessa on kaunis valokuvani puusta lumihunnussaan.

SANKARI

On lukuisia super sankareita.

Deadpool

Hulk

Hämähäkkimies

Jäämies

Kapteeni Amerikka

Musta Leski

Taikaviitta

Batman

Ihmeneloset

listan jatkuessa…

* * * * *

Tahdotko lukijani olla sankari ?

Naraa joku hukkuva jäistä…eikös tämä – jos mikä – ole sankari teko…

On myös sankari koiria…

Eksyneiden pelastajia.

Bernhardinkoira … suurikokoinen, sveitsiläinen vuoristokoira.

Pelastaa eksyneitä ja lumimyrskyihin kadonneita.

Vuoriston jättiläinen, urhea, uskollinen, legendaarisen maineen omaava.

Joku on todennut, että koira jo ennakkoon varoittaa tulevista pahoista ilmoista ja myrskyistä.

Kaulassaan brandy tynnyri.

Legendaarinen, upea, suurenmoinen… sankari vuoristokoira.

Sankari ja urotyöt kulkevat käsikädessä.

Edustaa positiivisia arvoja. Ja sankari on rohkea.

Jos nappaa urheilussa mitalin, voi nousta hetkellisesti sankariksi, kun kultainen mitali ripustetaan kaulaan.

Aristoteleen runousopissa mainitaan, että sankarin on oltava hyveellinen, jotta yleisö samaistuisi häneen.

On myös traagisia sankareita.

Nokkeluus voi nostaa sankariksi.

Fiktiivisissä tarinoissa sankarin vastustaja on – mikäs muukaan – kuin lohikäärme.

Joillain sankareilla on viitta.

Tahdotko olla sankari, lukijani.

Miten olisi ammatiksi palomies ?

Juokset vasten liekkejä, pelastettu olkapäällä.

Rehellisyys, valppaus ja avuliaisuus… sankarin piirteitä.

Luukas ihaili Paavalia, Raamatun lehdillä… joten kertomukset Paavalista ovat kuin sankaritarinoita.

Paavalin itse kertomanaan tarinoissa on täysin toisenlainen sävy.

Tänään mietin kirjoitustyyliä.

Kirjoitustyyliä voi miettiä mm. oikein kirjoituksella.

Onko lauseessa possessiivisuffiksi (se siis on kukkaNI… NI liite… juuri tämän takia ulkomaalaisille suomi on vaikea kieli… )

Tai kirjoitustyyliä voi miettiä sisällön kannalta.

OI, suunnattoman kauniita tuoksuvia kukkia…

Tai sitten miettiä ihan eri tavalla, siis kirjoitustyylillä… sankari asuun kirjoitettuna.

Monen monista elokuvista löytyy sankari hahmo.

Tyypillinen elokuvan juoni on seuraavanlainen…

Pari tuntia räiskettä ja pauketta ja sankarin seikkailuja, lopuksi sankari saa sankarittaren ja happy end…

Super man (sankarin) viitassaan suloinen kissa (kuvassa).

Tänään tarjolla …

Kolme eri kirjoitustyyliä.

1. Neutraali, 2. sankari tarina, ja 3. negatiivinen, kirjoitustyylinä…

1. Olipa kerran mies, Ivalosta, hän asui hirsimökissä ja hänellä oli poroja.

2. Olipa kerran suurenmoinen, viisas naimisissa oleva, rakkauden satamaan purjehtinut mies, Lapin ruskan ympäröimänä, hän asui upeassa hirsihuvilassa ja hänellä oli uljaita poroja.

3. Olipa kerran tyhmä ja ruma mies,pallo jalassa, kahlittu, naimisissa siis , jostain korvesta, haisevassa tönössään asusteli ja hänellä oli typeriä poroja.

Sisältö on sama.

Poromies Lapista, hirsimökistä.

Ja sokerina pohjalla sankaritarinani.

Ja fiktiivinen tarina menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä…

Uljas sana kuvaa mielestäni sankaritarinan hahmoa, joten uljas sanan ehdottomasti laitan tarinaani…

Kalevalasta puuttuu yhdeksän aakkosta…. millainenhan oli kirjoituskone ?

Siispä laitetaan uudet aakkoset ja kirjoitetaan sokerina pohjalle sankari minitarina… hetki vain napsautan tietokoneeni aakkoset … naps…

Olipa kerran…

Suurenmoinen, viisas, PITKAMIELINEN miehekas mies.

Lapin ruskan ymparoimana.

Han asui upeassa hirsihuvilassa ja hanella oli uljaita poroja.

Han eli kahdeksan, 8, vuoden ajan keskella.

kevät

kevätkesä

kesä

syyskesä

syksy

syystalvi

talvi

kevättalvi

tai suurenmoisesti toisin sanoen toteamme

pakkastalvi

hankikantokevät

jäidenlähtökevät

keskiyön aurinko

sadonkorjuu

ruska

ensilumi

joulukaamos

Raikkaana aamuna maskuliininen mies, kimalteleva sormus vasemmassa nimettömässään… katsoi hirsilinnansa ikkunaruudusta pihalle.

Ensi lumi peitti maan. Syksyn variloiston jalkeen on ensilumen aika.

Juuri luonto sateili varipaletissaan, ruskan eri savyin..

Nyt luonto on valkean hehkuva.

Miehinen uljas mies veti henkea pitkan talven varalle.

Ja ihaili kaunista valkoista maisemaa.

Suurenmoinen, upea viisas, uljas miehekas mies…. upeassa hirsihuvilassaan, huikeiden porojen keskella…

Han on tehnyt sankarimaisen teon, han on luovuttanut verta.

Suomessa tarvitaan joka arkipäivä terveitä verenluovuttajia.

Verivalmisteita tarvitaan mm. leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien hoitoon jne.

Luovuttamalla verta uljas mies pelasti ihmisen hengen.

Han on siis hengenpelastaja..

Onnellisesti naimisissa. Amorin nuoli on siis ammuttu sydämen läpi tässä tarinassa. Sankarin viittaa harteilleen sovitellen mies elelee hirsilinnassaan.

Sen pituinen se.

PITKÄMIELISYYS !!!!

Sankarin luonteenpiirteeksi omaksutaan pitkämielisyys.

Pitkämielinen on siis anteeksi antava, suvaitseva, joustava.

Esim. jos koulutat sokeille opaskoiraa, tämä jos mikä vaatii pitkämielisyyttä.

Pitkämielisyys on myös yksi Hengen hedelmistä (Hengen hedelmiä ovat siis rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen…

Pahuutta ja näiden vastakohtaa ovat sitten mm. lahkot, viha, kateus jne… Gal 5 )

Kirjoitanpas sanasen pitkämielisyydestä.

Ihmisestä tuskin tulee pitkämielinen hetkessä, edes päivässä.

”Kärsivällinen (toisin sanoen pitkämielinen) on parempi kuin sankari.”

Sananl. 16:32.

Ihminen on päässyt pitkälle, että hänestä on tullut pitkämielinen, silloin hän on päässyt pitemmälle kuin, mitä useimmat ihmiset pääsevät.

Käsittämätön kärsivällisyys.

Vaikka ihmisen kärsivällisyys on kovin vajavaista ja jopa harvinaista, on kärsivällisyys siitä huolimatta tavoitettavissa.

Mitä kärsivällisyys ja pitkämielisyys tarkoittaa ?

Odottaminen voi olla vaikeaa, emme pidä odottamisesta, jonotus, oi voi… entäs jos jono on kilometrin, ellei kaksi kilometriä.

Tahdommepa mitä tahdomme, mutta tahdomme sen nyt…

Sen vuoksi pelkkä ajatuskin kärsivällisyydestä saattaa tuntua kurjalta.

Kärsivällisyys on todellakin puhdistavaa… joka hioo ymmärrystä, syventää onnea.

Kärsivällisyys ei ole pelkästään odottamista.

Se on koettelemuksissa lujana pysymistä.

Se on epäystävällisten sanojen lausumatta jättämistä, myös.

Se on ripauksen vihan vaihtamista rakkaudeksi.

Pitkämielisyys hioo meitä paremmiksi ihmisiksi, se on verrattavissa vaikkapas viisauteen, mikä on hurmaava luonteenpiirre.

Ne asiat, joita opimme kärsivällisyydestä, jalostavat luonnettamme ja lisäävät onnellisuuttamme.

Tarina, fiktiivinen

Olipa kerran Auri

Mansikkamaa,

on tarina nimeltään ja tarina alkaa,se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 5 vuotta.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 15 vuotta

Tahdon mansikkamaan, ja leipoa mansikkapiirakkaa, sanoi Auri 25 vuotta.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 35 vuotta.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 45 vuotta.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 55 vuotta.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 65 vuotta.

– Tahdotko todella mansikkamaan, häneltä kysyttiin.

Sillä hän ei ollut laittanut mansikkamaata.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 75 vuotta.

Tahdon mansikkamaan, sanoi Auri 85 vuotta.

Vanhainkodin takapihalla oli mansikkamaa. Auri poimi mansikoita ja hymyili.

Auri 95 vuotta kuoli pois, ja hän sai mansikkamaan.

Koska hänellä oli pitkämielinen sydän.

Pitkämielisyyttä päiväänne, oi upeat lukijani

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin