Info

25.3.2026

+6

Aurinko nousee 5.59

Aurinko laskee 18.48

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa upeat… uudet ja vanhat lukijani… blogiini Runouden sävelin

Pikainen esittäytyminen uusille lukijoilleni.

Runouttani ja fiktiivisiä tarinoitani lukiessa, ei voi tutustua minuun. Runoilijattareen. Sillä kirjoitus tyyli on puhdas fiktio. Mutta eihän se olekkaan runouden tarkoitus – runoilijattareen tutustuminen – runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Millainen nainen, löytyy siis fiktiivisen runouden takaa. Tällainen.

Laitetaas info tähän runojen ja tarinoiden lomaan…

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä kirjoittelemalla… fiktiivisiä tarinoita, kera huikeiden tarinan opetuksien… blogissaan runouden. Runouden sulo soinnuin edetään blogissani..

Suurenmoista, että löysit blogiini runouden sävelin.

Olen siis runoilijatar Virpi … Pohojois-Pohojanmaalta… Kenties olen enemmän Pohjois-Pohjanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista 🙂 Tänne heitin ankkurin, liimaannuin ja juurruin.

Runo Pohjois-Pohojanmaasta. Ja kaunis runo menee näin, olkaas hyvä.

VEDEN ÄÄRELLÄ, MEREN ÄÄRELLÄ

meri, joet, vedet, tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

merituulen puhaltaessa kasvoihisi

tuulen kietoutuessa

humina puiden latvustoon

pohjoisen valo

kupliva kaupunkilaisuus

maaseudun ympäröimänä

totaalinen hiljaisuus

puhdas luonto

veden äärellä

meren äärellä

saaristoa

laivoja

sädehtivän kaunis luonto

aarnimetsät

rauhaa ja hiljaisuutta

retkeilyreitit maisemineen

kevät kesä

syksy talvi

yöstä päivään

merta

mannerta

maaseudun rauhasta

kaupungin sykkeeseen

historian havinasta

moderniin nykyaikaan

vihreät metsät

kirkkaat vedet

vehreät puut

saaristo

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät

huulet

veden äärellä

meren äärellä

Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.

Ja millainen on Pohojalainen luonne. Tällainen…

Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.

He ovat taitavia käsitöissä.

Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä.

Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.

Pohojalaasella on terve itsetunto.

Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.

Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.

Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”

Periksi ei anneta.Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.

Mikäs ny o, ku ei aharista.

Hän kokeilee juuri sitä, mitä muut eivät – eikä mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.

Komiat pärjää aina!

Tällainen on pohojalaanen. Luonne.

Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani runouden.

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Rakastan tuhansien järvien maan järviä, metsiä, kaunista luontoa, mutta myös kaupungin tapahtumakalentereita. Kaupungin vilskettä ja vilinää.

Nautin arjesta, piipahdan kirjastossa, rakastan lukemista.

Olen mukavuuden haluinen.

Pidän myös vanhasta, hyväksi havaitusta.

Rakastan myös uusia tuulia. Ja olen avoin, uusille tuulille.

Etsityin ja kaivatuin runo lie onnittelu runo… vaikkapas syntymäpäivä korttiin. Myös tämän runon tarjoaa uuni tuore runokirjani… Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin. Anna minulle lankasotku, taion siitä jotain häikäisevää. Olen todellinen lankakerien prinsessa. Teen tekstiilitaidetta, ja vaatimattomampiakin käsitöitä.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,

punaista unohtamatta.

Aitoja hetkiä ja tunteita, tarjoavat tarinat.

Jostain runosta pidät, jostain et, jotain et jaksa lukea loppuun ja kenties jokin runo on sädehtivä mielestäsi :)

Tarjolla inspiroivaa arjen kauneutta kera lomien, että matkojen.

Muutama tarinani tarjoaa lukijalle nojatuolimatkailua.

Rakastan tuttua ja turvallista, harmoniaa.

Maailma muuttuu, me muutumme, kuuluu yhden fiktiivisen tarinani opetus. Näinhän se on. Onko mitään muuta pysyvää, kuin muutos?

Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon sanat, teen loistavaa runoutta.

Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino-kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.

Olen raapustellut FIKTIIVISEN runoni … niin merenneitona, kuin laivan hyljättynä hylkynä… kuin kotkanakin.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Tunnelmallisia lukuhetkiä toivotan runouteni parissa.

Sukeltakaas siis runojeni maailmaan :)

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirjani on nimeltään

KEVÄISTEN KIRSIKKAPUIDEN SÄDEHTIESSÄ KAUNEUDESSAAN

Kirjassa tarjolla tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sävelten.

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

ONNELLINEN, LASINEN MERI, KRISTALLISEN NÄKÖINEN

Se on kaunis runoteos.

Suurenmoista runoutta mm. meren ulapasta aaltoineen.

Runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuolelta, runoja värikkäistä koralliriutoista ja meren kuohuista.

Sukeltakaas runoteokseen Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen.

Tätä edellinen runoteokseni on

LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Purjehdi runouden sädehtivään maailmaan.

Maistiainen runokirjastani Lumihiutaleinen orkidea:

runo

TAVOITTEENNE

tavoitteenne

päämääränne

pyrkikää hyvään

maiseman lumo

lumous säteilee

aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat

tutkimus retkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen

unohtumaton

elämys

pyrkikää hyvään

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

AAMUKASTEINEN LUMPEENLEHDEN LUMO

Kirja on puolestaan sädehtivää runoutta sisältävä kaunis kirja.

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, ja Pohjanmaasta kertovaan kirjaan että matkailukirjaan.

ILOISIA UUTISIA: Voitin pienen kirjoituskilpailun (teemana matkailu).

Olen raapusteltu myös kirjan… Ja elämän tarkoitus on.

Ja laajentanut skaalaani mm. laulun sanoihin.

Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n, 20-vuotisen taipaleen juhlakirja; Kuohuva koski kirjassa.

Työhistoriaa minulta löytyy mm. kaupasta, kahvilasta, urheiluhallista ja kudonnan ohjaajana jne… jne… Olen nuorena poiminut jopa mansikoita. Mikä oli oikein mukavaa, yllätys yllätys.

Olen onnellisesti naimisissa, perheellinen.

Minulla on kissa… Oi, rakastan kissoja. Suloisia, kuin mitkä.

Ei tarvitse kertoa, mikä on ihmisen paras ystävä… Se on sanomattakin selvää… kissa…

En välitä julkisuudesta. Suloisessa tuhansien järvien maassa pääsee äärimmäisen helposti julkkikseksi. Osallistumalla tosi tv ohjelmiin tai vaikka juomalla coca colaa mahdollisimman nopeasti tv ssä. Onnistui sitten ennätys tai ei. Ja laulukilpailuita on liuta. En välitä julkisuudesta. En korista lehtien palstoja ilman syytä. Ja tästä huolimatta sinä, upea lukijani tiedät, että uusin runoteokseni on SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ.

Runojen kirjoittamisen lisäksi mm. maalaan.

Harrastan tanssia. Nuorena olen napannut pronssia tanssista…

En tiedä taittuisikos enää askeleet? (Tai tiedän… ei…)

Bailantinoa tanssin tanssitunneilla nykyisin.

Harrastan lukemista, olen elokuvateattereiden, kirjastojen ja taidegallerioiden, että kahviloiden suurkuluttaja.

Olen hyvä kokki. Kokkaan ja leivon. Joskus blogissani runouden kokkaus ohjeita ja reseptejä. Suussa sulavia, sellaisia.

Harrastan myös biljardia. En ole biljardi hai (vielä).

Omistan pubi tikkataulun. En ole haka (vielä).

Olen 40+ plus…

Pidän iästäni. En ole enää nuori, mutten vanhakaan.

Nuoruudesta parasta on se, että se on takana päin.

Rakastan kaikkea kaunista… hyvää kahvia. Viisaita sanoja. Länkkäri leffoja. Ystäviäni, läheisiäni. Kissoja (ollen hauskojen kissa videoiden fani)… ja punaista huulipunaa.

Poimin tähän yhden tarinan opetuksen. Ja tarinan opetus menee näin, olkaas hyvä:

Voimme laittaa suodattimen päälle, mitä pahasta maailmasta ammennamme sydämeemme.

Maailmassa on lukuisia kauniita asioita, joilla voi ruokkia itseään.

Luettelenkos…

Runous.

Maaseudun rauha, kaupungin tapahtumakalenteri, kissat, kevät ja solisevat purot…tuoreista appelsiineista puristettu mehu. Suussa sulava sapuska, raikkaat aamut, tunnelmalliset illat, hillityn ruskea värisävy, kehut, tanssiminen, ystävällisyys, cappuccino, ruusut, muurinpohjaletut, kauneus, auringon lasku ja auringon nousu…

Aurinko nousee 5.59

Auringon laskua voi ihailla tänään klo. 18.48

Monesti negatiiviset asiat saavat meidät unohtamaan kaiken kauniin, kuin auringon nousut ja laskut.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Nuotion loimu, onnensa kukkuloilla oleminen. Porealtaat, vohvelirauta, ja suussa sulavat vohvelit, kermavaahdolla & mansikka hillolla, heinäkuu, puutarhat…Saavutukset, kauneus, mahonki, timantit, lempimusiikki…uima-altaat, loma, kanelilla maustettu omenakastike… uiminen läpi vuoden, jopa avannossa… sininen taivas, miettiminen kesäisin, mitä kuviota mikäkin pilvi edustaa… nukkuminen…Piknikit, syysruskan väriloisto, palmut, orkideat, meri, suloiset tuhansien järvien maan järvet, laiturit…

Listaa voisi jatkaa loputtomiin…

Ja etenkin voit ruokkia itseäsi kauniilla runoilla.

Maailma on jäätävä, mutta voimme napsauttaa suodattimen päälle. Mitä sydämeemme ammennamme…

Näin kuului yhden tarinani opetus.

Tarjolla fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, olen tarinan kertoja.

tekstiilitaidetta unohtamatta,

kuulumisiani pois jättämättä :)

Kuulumisiani on blogissani runouden harvemmin. Blogini runouden on puhdas taidekanava. Ei päiväkirja.

Joskus blogissani sananen päivän polttavasta puheenaiheesta. Joskus, oi niin rakastamastani muodista.

Olen kirjoittanut blogimerkinnän meikillä vai ilman? Tämä runoilijatar on – totta vie – meikillä. Ja olen antanut meikkivinkkejä, kevät, kesä, syksy, talvi ihmisille.

Hiukset hyvin… kaikki hyvin.

Ja pitkät kynnet.

Olen suvaitsevainen ja avarakatseinen. Sivistys on suvaitsevaisuutta.

Ja syvällinen ja sielukas olen myös. Rakastan kirkon alttaritauluja. Taidetta parhaimmillaan. Ja raamattu… on maailman luetuin kirja. Suurenmoinen, teos. Lähetystyö on sydäntäni lähellä.

Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, tarjolla tarinoita nuotion loimuun.

Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista, kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…

Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.

Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.

Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:

Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:

Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että

runotaidenäyttelyn

Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Tekemääni hiekkapuhallettua lasia ja mm. tekstiilitaidetta on ollut yhteis taidenäyttelyissä.

Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan…

Nyt repäisin. Ette usko mitä tein… Nooooo… Rummutusta…Hain kouluun. Verkko opinnot tietenkin, en siis kuluta koulun pulpetteja.

Huom! Olen 40 plus… ++++++

Valmistuttuani voin työskennellä esimerkiksi sosiaaliohjaajana, koulukuraattorina, diakonityöntekijänä, asiakasneuvojana, toimintakeskuksen johtajana ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Tähtään diakonissaksi.

Minulla on läheinen… nimeltä mainitsematon… Hän työskenteli Prismassa. Ja piti työstään valtavasti. Pidän Prismasta. Hyvä ja monipuolinen ruokatarjonta (vaatteita en Prismasta shoppaile)… Ja tässä pointtina on se… että tahdon pitää työstäni valtavasti, kuin nimeltä mainitsematon läheiseni.

Unelma ammattini on olla diakonissa (kirjaston työntekijä tai taidegallerian opas).

Se käynkö koulun, jää nähtäväksi???? Mutta haettu on kouluun just (aivan hetki sitten)…

Olen ollut ihan mukavissa duuneissa. Olen tehnyt lähinnä määräaikaisia pätkä töitä.

Työttömyys on myös tuttua.

Ylityöt ovat tuttua.

Värikäs työhistoria on tuttua. Ja nyt kenties korkeat opinnot tulevat olemaan tuttua.

Rakastan mökkeilyä.

Ja olen (ollut) innokas caravaanari. Nyt olen myynyt asuntovaununi. Ja vietän lomani muuten, kuin caravaanaillen… Mutta sydämein kätkee kauniita ja upeita caravan muistoja. Mitenkäs se yksi tarinan opetus menikään: Aika aikaansa kutakin.

Synnyin kesällä, kukkaloiston keskelle.

Lohikäärmeen vuonna. Kiinalaisen horoskooppimerkin mukaan lohikäärme on loistava. Ja huikea. IKÄVÄ KYLLÄ… EN USKO HOROSKOOPPEIHIN.

Edesmennyt äitini oli yksinhuoltajani. Minä hänen ainoa lapsi. Hän nukkui pois, kun olin nuori (aivokasvaimia oli hänellä). Olen siis nähnyt läheltä syövän. Syöpä runtelee. Tunnen valtavasti sympatiaa syöpäsairaita ja heidän läheisiään kohtaan. Sympatia ja empatia on hyvä taito elämässä. Syöpäyhdistys on sydäntäni lähellä.

Selkäyhdistys on myös upea, mielestäni. Vertaistukea, retkiä, teatteri vierailua, luentoja podcasteja tarjoaa mm. selkäyhdistys, noin muutaman asian mainitakseni. Usein minulle kuuluu kipeää selkää ja kantamisen iloa. Jos selkää ei rasita, sen kanssa pärjää. Jos rasitan, maksan kovaa ”huviveroa”.

Ystävät ja läheiset ovat minulle tärkeitä ja rakkaita.

Olen näytellyt myös näytelmässä. Yleisöä oli valtavasti. Roolihahmoni oli sokea.

Pidän myös (laadukkaista) elokuvista. Elokuva kanavia on liuta. Ja olen leffateattereiden suurkuluttaja. Tanssii susien kanssa on hyvä elokuva mielestäni. Kaikki pystinsä ansainnut leffa.

Olen myös suurien suunnittelija, ikuinen haaveilija. Ja jotkut unelmani toteutan myös.

Olen todellinen kotikissa. Viihdyn vallan mainiosti kotosalla. Minulla on kaunis ja viihtyisä koti.

Taidan viihtyä parhaiten kotosalla.

Arkeni koostuu kodin nurkkien kiillottamisesta ja mm. höyryävän lihapadan kokkaillusta.

Vapaa-aikanani mökkeilen mielelläni, matkustelen. Juuri kotiuduin mökiltä.

Matkustelu, se totta vie avartaa.

Olen käynyt mm. Turkissa, Riikassa, Lontoossa, Tukholmassa, Virossa ja Espanjassa useasti.

Olen Suomi hullu. Rakastan tuhansien järvien maatamme. Maalauksellisia maisemia. En voisi kuvitellakaan asuvani ulkomailla. En…

Meillä on häikäisevän hieno maa. Luonnon kauneus. Suloisessa tuhansien järvien maassamme. Ihan postikortti maisemat.

Olen herkkä ja hauras. Mutta ote yhdestä runostani ”herkkyytesi on voimasi.”

Olen hyvin naisellinen, nainen.

Rakastan tumman harmaata värisävyä.

Ja thai sapuskaa.

Rakastan nukkumista. Olen todellinen prinsessa Ruusunen… Uni on tärkeää. Ilman unta ei voi edes elää. Nukutko tarpeeksi (noin 9 tuntia per yö)?

Minulla on omenapuu, minkä olen istuttanut. Ja vaalinut. Ja minkä sadosta olen omenapiirakkaa leiponut. Lukaises blogiani runouden pidemmälle. Blogini tarjoaa omenapiirakan leivonta ohjeen.

Kevät on hurmaava vuoden aika tämän runoilijattaren mielestä. Ja kesä. Suurenmoista, että kesä on jo nurkan takana. Pian kukkaloisto on kauneimmillaan. Ja omena puu kukkii häikäisten kaikki kauneudellaan.

Olen myös jouluhullu. Joulun tienoilla saatoit, upea blogini runouden lukijani… seurata joulu valmisteluitani. Blogissani runouden.

En ole erityisen sosiaalinen. Ihmisjoukossa, viihdyn sivummalla, kuuntelijan roolissa. ”Seinä ruusuna”. En viihty huomion keskipisteenä.

Olen todennut runous on tehty luettavaksi, ei lausuttavaksi. Totuus tämänkin lauseen takana on se, että olen äärimmäisen ramppikuumeinen. Esiintymis kammoinen.

Olen realisti (en optimisti, en pessimisti).

Äänestän kyllä, en kerro ketä. Vain siten voi vaikuttaa. Äänestämällä. Arvostan heitä jotka tuovat työpaikkoja (työttömyys tilanne suloisessa tuhansien järvien maassamme on järkyttävä)… Arvostan hyvää lääketiedettä (selkäni johdosta… sairaaloita – laadukkaita – lisää, niitä, sairaaloita, siis… ei pidä lakkauttaa)… Arvostan tasa-arvoa… Arvostan korkeaa koulutusmahdollisuutta… Arvostan käytöstapoja ja hyvää luonnetta… Arvostan kulttuuria… Tarvitsemme leipää ja sirkushuveja… Nuoret ovat tulevaisuus ja toivo, vanhuksille hyvät vanhuuspäivät… Rasismille ei kiitos… Hyvä arki ja palvelut… Noin muutaman asian mainitakseni.

Olen siivous hullu. En pidä liasta. Rakastan kiiltävää, puhdasta pintaa. Minusta olisi tullut loistava siivooja. Olisin sädehtinyt ammatissani.

Olen siis taiteellinen, runollinen. Naisellinen… Rakastan auringon paistetta, kevättä. Koiria. Merenrantaa. Kukkaloistoa ja jauhelihakastiketta muussilla. Nukkumista, uimista. Maalauksellisia järvi maisemia… Noin muutaman asian mainitakseni.

Elämäni on seikkailun, arjen ja juhlan, suloinen sekoitus. Mixaus.

Tällainen nainen löytyy siis fiktiivisen runouden takaa.

Näissä tunnelmissa

näissä tunteissa

Runoilijatar

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

Lukemisiin