Riikinkukko veistos
26.3.2026
+6
Aurinko nousee 5.55
Aurinko laskee 18.51
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Tämän päivän tarinani opetus on seuraavanlainen:
Eikö olekin hurmaavaa, että olemme yksilöitä. Persoonia jokainen. Ei ole kahta samanlaista ihmistä, ja tämä on huikea aarre. Meidän ei tarvitse olla samanlaisia. Joskus, jopa mielipide erot avaavat hyvät keskustelut. Eivät tuhoa niitä.
Astu OMAT ASKELEET elämäsi polulla. Laita tassua toisen tossun eteen niin elämän mutkissa, kaarissa kuin suoralla. Omat suloiset askeleesi.
Olen tarinan kertoja… On siis fiktiivisen tarinan aika.
Taidenäyttelyssä, on tarina nimeltään…
Marjatta rakastaa taidetta.
Niin surrealistista kuin näköis taidetta.
Hänen mielestään maalaus on huikea, jos maisema on maalattu valokuva tarkasti auringon laskuineen.
Mutta hänen mielestään myös rikotut aurinko lasit vitriinissä on puhutteleva teos.
Marjatta istuu samppanja lasin kanssa erään taidenäyttelyn avajaisissa.
Hän istuu taideteoksen edessä.
Tunnin. Vierähtää toinenkin. Tunti.
Hän ei osta teosta.
Mutta teos puhuttelee Marjattaa.
Teos esittää riikinkukkoa.
Se on tehty raudasta ja metallista.
Marjatalla on riikinkukko tatuointi.
Koko hänen selkänsä on värikkään riikinkukon peitossa.
Riikinkukko muistuttaa Marjattaa siitä, että hallitseeko häntä tunne vai järki.
Ei mennyt tunne, meni järki, ajattelee Marjatta erästä elämäntilannettaan riikinkukko taideteoksen edessä istuessaan.
Hän hakee toisen samppanja lasin ja jatkaa riikinkukon ihailua.
– Tahdotko ostaa teoksen? Kysyy häneltä gallerian työntekijä.
– Ei kiitos, vastaa Marjatta.
Ja vierähtää kolmaskin tunti. Taideteoksen äärellä.
Riikinkukon äärellä Marjatta oivalsi: Elämä on opettavaa ja itsensä parantaminen paremmaksi on opettavaa ja myös antoisaakin. En ole sitä mitä voisin olla, voin olla enemmän, tuumii Marjatta.
Hän ei sano… et ole sitä mitä voisit olla, voisit olla enemmän… Vanha viisaus kuuluu …
”pata kattilaa soimaa…”
tai
Luuk 6… ”Kuinka näet roskan toisen silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa : otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan toisen silmästä.”
Marjatta on oppinut, ettei hän yritä muuttaa puolisoaan… hän ei yritä muuttaa golf kavereitaan… Hän voi muuttaa vain itseään. Hän ei astunut parisuhteeseen, ajatellen, muutanpa mieheni mieleisekseni. Ei ei…
Elämä ja elämän tapahtumat muuttavat puolisoa…
Marjatan puoliso rakastaa jauhelihakastiketta muusilla. Marjatta popsii sushia.
Hän ei voi sietää jauhelihakastiketta. Hän oksentaa lusikallisestakin muusia.
Aikansa hän tätä koetti muuttaa, kunnes osti oman paistinpannun jauhelihakastikkeelle…
Puoliso popsii edelleen jauhelihakastiketta ja muusia…
Marjatta pitää sushista, mies jauhelihakastikkeesta.
Heillä on rakkaus
Marjatta pitää runoudesta, mies dekkareista.
Marjatta pitää modernista sisustuksesta, mies antiikista.
Marjatta pitää vaaleanpunaisesta, mies sinisestä.
Marjatta pitää Mersusta, mies Skodasta.
Marjatta on kristitty, mies ei.
Marjatta pitää kissoista, mies koirista.
Heillä on rakkaus.
Marjatta ei ole materialisti, mies pitää rahasta.
Marjatta ei ole urheilullinen, mies on bodari.
Marjatta pitää ruusuista, mies neilikoista.
Marjatta ei perusta politiikasta, mies on äärimmäisen kiinnostunut politiikasta.
Marjatta rakastaa kesää, mies talvea.
Hän pitää muumeja ja karhuja fiksuina. Sillä ne koisivat talviunta. Myös Marjatan pitäisi nukkua talviunta.
Marjatta pitää mökkilomista, mies kaukomatka lomista.
Marjatta pitää Kari Tapiosta, mies teknosta.
Joka joulu Marjatta paketoi joululahjaksi Kari Tapion cd:n.
Mies osti Marjatalle kuulokkeet. Viime jouluna.
Meillä on rakkaus, olemme erottamattomat. Marjatta tuumii.
Hän istuu edelleen riikinkukko veistoksen edessä.
Salaa hän käy vilkaisemassa riikinkukko veistoksen hintalappua.
730 euroa.
Hän kuvitteli että 7300 euroa.
Neljä tuntia taidenäyttelyssä vietettyään hän astelee kotiinsa.
Otto, Marjatan mies on tehnyt jauhelihakastiketta muusilla ruoaksi.
Marjatta poikkesi kotimatkalla kiinalaisessa ravintolassa hakemassa kotipakettiin sushia.
– Olin taidenäyttelyssä. Siellä oli huikea riikinkukko taideteos.
Seuraavana päivänä mies astelee taide galleriaan. Ostaa riikinkukko veistoksen.
Hän tinkaa hieman hinnasta pois.
Marjatalla on syntymäpäivät pian.
Ikää kilahtaa mittariin 37 vuotta.
Ja syntymäpäivä lahjapaketista löytyy riikinkukko veistos.
Marjatta ei vielä tiedä tätä (vain sinä lukijani tiedät tämän).
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli:
Tarvitsemme leipää ja sirkushuveja.
(Sirkushuveja ovat tarinat, runous, kirjallisuus, sirkus, taide, musiikki, tanssi, elokuvat… ooppera… rock … Museot… Galleriat… Urheilutapahtumat, jopa keramiikka… kaikki taidemuodot).
Eikö olekin hurmaavaa, että olemme yksilöitä. Persoonia jokainen. Ei ole kahta samanlaista ihmistä, ja tämä on huikea aarre. Meidän ei tarvitse olla samanlaisia. Joskus, jopa mielipide erot avaavat hyvät keskustelut. Eivät tuhoa niitä.
Astu OMAT ASKELEET elämäsi polulla. Laita tassua toisen tossun eteen niin elämän mutkissa, kaarissa kuin suoralla. Omat suloiset askeleesi.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin