Markkina humua täällä

23.4.2026
+5
Aurinko nousee 5.12
Aurinko laskee 21.20
Tänään on kaunis keväinen päivä, täällä meillä päin. Tosin aika viileä sää.
Tulee takatalvi viikonloppuna.
Sateet ovat runsaita, ja myös pääkaupunkiseudulla ne voivat hyvin tulla lumena.
Pohjoisessa viikonloppu on puolestaan poutaisempi, joitakin hajanaisia sateita lukuun ottamatta.
Maan etelä- ja keskiosissa suloisessa tuhansien järvien maassa ajokeli huononee lumisateen takia. Voi ei…
– Sunnuntain aikana lumet sulavat aika nopeasti pois. Mikä parasta.
Lämpötila kiikkuu siinä nollan tienoilla yöllä.
Voi tehdä lumiukon lauantaina ;)

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa

Upeaa tori tunnelmaa kojuineen. Markkinahumua.
Täällä meillä päin on markkinat, parhaillaan. Piipahdin torilla.
Jostain runosta pidät, jostain et. Jokin runo on sädehtivä, jotain et jaksa lukaista edes loppuun ja kenties jotain runoa – totta vie – rakastat.
Sananen runostani…
Tänään kirjoitan kampiliiirasta, markkina humuun kietoutuneena.

Kampiliira on 1000-luvulla luultavasti Espanjassa kehitetty soitin, jossa kieliä soitetaan jousen sijasta kammesta pyöritettävällä puukiekolla.
Soittimeen kuuluu erityinen koskettimisto, jolla lyhennellään melodiakielen soivaa pituutta. Kolmas erityinen piirre, kiekon ja koskettimiston lisäksi, ovat ns. bordunakielet, jotka soivat koko ajan samassa sävelkorkeudessa ja luovat melodialle harmonisen perustan.
Bosch, Maallisten ilojen puutarha noin 1500… Oletkos nähnyt huikean maalauksen. Maalauksessa soitin?
Ensimmäiset kampiliirat olivat kahden soittajan välineitä: toinen pyöritti kammesta ja toinen paineli tai nosteli koskettimia.
1100-luvulla kampiliira oli kiertävien trubaduurien soitin.
1300-luvulle tultaessa soitin oli kokenut huomattavan arvonalennuksen: siitä oli tullut sokeiden kerjäläisten soitin.
Barokin aikaan tultaessa kampiliira koki uuden nousun. Kansanmusiikista tuli hetkeksi muotia ja hoveissakin soitettiin säkkipilliä ja kampiliiraa.
1960-luvun aikana koko maailmassa heräsi jälleen kiinnostus kansanmusiikkiin, ja silloin kampiliirakin löydettiin uudestaan.
2000-luvulla kampiliira on edelleen harvojen soitin, käsityötä.
Olen ikuistanut runooni kauniin pienen kaupungin Pohojois-Pohojanmaalla.
Missä markkana humua. Parhaillaan.
Markkinahumussa soitellaan kampiliiraa.
Runossa kuvataan kaunista kaupunkia, etenkin vanhan kaupungin miljöötä. Mikä on kaupungin sydän.
On kesä, pääskysiä.
Ja tunnelma torin markkinahumussa on kuin teatteri esityksen tai elokuvan onnellisessa lopussa.
Yleisö hurraa. Onnellista loppua.
Miksi. Siksi, että torilla on ääntä. Vilskettä ja vilinää.
Jatko osa on tulossa, teatteri esitykseen. Mutta sitä ei ole vielä käsikirjoitettu.
On tämä hetki. Ei huominen. Ei eilinen.
Ja runoni Kampiliira menee näin… Olkaas hyvä. Runoni tarjoaa mm. markkinahumua.
KAMPILIIRA
taivaalla pääskysten kaari
idyllinen saari
luoto
onnellisen
lopun parrasvaloissa
yleisön hurratessa
kaikkea mistä olet
haaveillut
tuhlaamatta
aikaa ihmissuhteisiin
joissa ei voi olla
aidosti onnellinen
pullan tuoksu
kissan askeleiden juoksu
pitkin pirtin lattiaa
pääskysiä
kesää
luonto vehreän
vihreä
kukkaloiston
hehkuessa kauneuttaan
onnellisen
lopun parrasvaloissa
yleisön hurratessa
lahti
luoto
saari
taivaalla pääskysten kaari
ainutlaatuinen yhdistelmä
historiallista
vanhaa
puukaupunkimiljöötä
ympärillään
merellistä saaristoa
modernia teollisuutta
rannikko
saaret
pääskysen lentojen kaaret
kaupungin sydän on
vanha kaupunki
missä
idylliset kapeat kadut
värikkäät puutalot
viehättävät sisäpihat
sekä puisto
meren ollessa
läsnä
puumajakat
avara horisontti
maisema on yhdistelmä
herkkää luontoa
vahvaa historiaa
jossa merituuli ja
puutalojen yksityiskohdat
luovat ainutlaatuisen tunnelman
merituulet
silloin kauniin sävelen kuulet
kampiliiran
kieliä soitetaan
jousen sijasta
kammesta pyöritettävällä
puukiekolla
metsän siimeksessä
metso
ja
riekko
torilla
ihmisvilinää
kampiliiran
sävelet
silloin
arkiasussasi
sydämeeni kävelet
markkinahumua
auringonpaistetta
vesipisaroita
ja sumua
kampiliiran sävel
kaikuu
sydämessä vapaus
ja kaipuu
kaipuu tuttuun
ja turvalliseen
harmoniseen
oloon
kaipuu
kaikuu
kun
taivaan
valaisee Kuu
avara horisontti
maisema on yhdistelmä
herkkää luontoa
vahvaa historiaa
jossa merituuli ja
puutalojen yksityiskohdat
luovat ainutlaatuisen tunnelman
merituulet
silloin kauniin sävelen kuulet

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.
Jos tapanasi on lukea 378 sivuisia kirjoja ja vielä koko kirja sarja. Lue koko blogini runouden läpi.
Jos taas luet vain takakannen. Ja ensimmäisen ja viimeisen sivun kirjasta. Tämä runo on juuri sinulle. Jaksat lukea. Vain kaksi, 2, sanaa.
VIIKUNA
suossa
suotta
Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten.
Tarjolla tarinoita blogissani Runouden sävelin… Tarinoita rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää ja ennen kaikkea pitämään kuulijaa hereillä.
Ihanaa, kun eksyit blogiini runouden!
Blogini runouden tarjoaa nimensä mukaan runoutta… Että… Arjen pieniä, kivoja asioita.
Olen kirjoittanut tarinoita ja runoutta mm. Afrikasta. Blogissani Runouden sävelin. Viime aikoina.
Tarinoita Kilimanjaron lumipeitteisiltä huipuilta… Serengetin villieläinten hallitsemille tasangoille ja Sansibarin hiekkarannoille.
Tansanian kissaeläimiä akaasiapuiden silueteista hehkuvaa oranssinvaaleanpunaista auringonlaskua vasten.
Luonnon näytelmästä olen runoillut.
Leijonia ja leopardeja kuin norsuja, seeproja ja sarvikuonojakin.
Noin 2000 vuotta vanhoja apinaleipäpuita.
Puhveleita, kirahveja, virtahepoja.
Vähän kuin luontodokumentissa olisit, lukijani. Runouttani lukiessasi.
Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle, niin tiedät, mitä blogini runouden tarjoaakaan.
Kirjasuositukseni tarjoaa blogini runouden.
Blogia Runouden sävelin, pitää mm. LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA, runoteoksen kirjoittanut nainen. Runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, kissoja. Ystäviään, läheisiään. Viisaita sanoja. Hyvää kahvia, länkkäri leffoja. Ja punaista huulipunaa. Ollen elokuvateattereiden, kahviloiden… kirjastojen ja taidegallerioiden suurkuluttaja

Uusin runoteokseni on
Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä
Tätä edellinen kirja on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen
Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA
Tätä edellinen runokirja on nimeltään
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo
Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan,että matkailukirjaan.
Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n,20-vuotisen taipaleen juhlakirja Kuohuva koski kirjassa.
Unohtamatta … Ja elämän tarkoitus on … kirjaani
Laulun sanoja pois jättämättä.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:
Kuun säteiden valaisema omena puun hohde
ja
Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:
Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset
että
runotaidenäyttelyn
Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.
Hiekkapuhaltamaani lasia on ollut yhteistaidenäyttelyssä.
Samoin tekemääni tekstiilitaidetta.

Blogini runouden on taidekanava. Ei päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan.
Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.
Runouteni skaala on laaja. Olen raapustellut runon, jopa cappuccino kahvikupista.
Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.
Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin.
Anna minulle lankasotku, taion siitä jotain sädehtivää. Olen todellinen lankakerien prinsessa.
Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.
Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.
Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,
violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.
Rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.
Olen raapustellut FIKTIIVISEN runoni niin merenneitona kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin.
Kirjoitustyylini on tarinoissani ja runoudessani fiktio.
Suurenmoista, että löysit blogiini, runouden.
Viihdy kanssani runouden ja tarinoiden parissa.

Olen siis runoilijatar… Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän Pohjois-Pohojanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista :)
Olen jonkin verran nähnyt maailmaa. Rakastan matkustelua…
Juuri luit kauniin runoni Kampiliira. Runo oli sijoitettu Pohojois-Pohojanmaalle.
Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.
Ja millainen on Pohojalainen luonne.
Tällainen…
Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.
He ovat taitavia käsitöissä.
Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä.
Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.
Pohojalaasella on terve itsetunto.
Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.
Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.
Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”
Periksi ei anneta.Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.
Mikäs ny o, ku ei aharista.
Hän ei mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.
Komiat pärjää aina!
Tällainen on pohojalaanen. Luonne.
Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.

Blogini runouden tarjoaa myös suussa sulavia kokkaus ohjeita. Reseptit ovat sieltä täältä… Jotkut paperi lappuselle kirjoitettu… Vuosien varrelta kerätty. Ei harmainta aavistusta mistä… Ja joitain reseptejä olen muovannut mieleni mukaiseksi. Suussa sulavien lihapullien ohjeen löydät blogiani pidemmälle lukemalla.
Joskus blogini runouden siis tarjoaa, suussa sulavia pöperöitä. Kokkaus ohjeita ja leivonta reseptejä. Ei tänään.
En tahdo kätkeä rohkaisun kauniita sanoja sydämeeni.
Olen raapustellut mm…
– Kirjakieltä, asia tekstiä, siis.
– Murteita
– Pitsisiä, lumihiutaleisiä riimejä (liirum laarumia, silloin ei loppujen lopuksi sanota yhtään mitään).
Mutta myös…
– Painavaa sanottavaa, kuuntelemisen arvoista, totta vie. Olen kirjoittanut.
– Olen kirjoittanut vanhaa Suomen kieltä.
– Monen monella tyylillä olen kirjoittanut runoutta.

Kun kirjoitan runon. Luon yleensä roolihenkilön. Kenen suulla runo kirjoitetaan.
Seuraavan runoni henkilö on tällainen.
Pitäähän minun esitellä fiktiivinen runoni hahmo.
Hänen ulkonäkönsä. Punaiset kutrit kiharrettuna laineille ja punattu suu. Vihreätä luomiväriä kulmissaan. Hän pukeutuu villapaitaan, oranssiin. Ja harmaaseen tyylikkääseen hameeseen. Kopisevat korot jaloissaan. Nilkkakorun kera. Valkoinen nainen. Isot, näyttävät korut korvissaan.
Hänen karaktääri (Karaktääri tarkoittaa siis luonnetta, ominaislaatua, henkilöhahmoa tai roolihahmoa. Se viittaa ihmisen, esineen tai ilmiön tunnusomaisiin piirteisiin. Sana on peräisin ruotsin kielen sanasta karaktär, ja se voi kuvata esimerkiksi taiteellisen teoksen ainutlaatuista luonnetta tai ihmisen persoonallisuuden piirteitä). Hän on kohtelias ja hyvä käytöksinen. Hän on ripauksen melankoliaan taipuvainen. Hän rakastaa mopseja. Hän rakastaa Subin täytettyjä patonkeja. Hän rakastaa kevättä. Pitkän pimeän ja jäätävän talven jälkeen kevät tuntuu hurmaavalta. Hän on helposti loukkaantuva lady. Elämän asenne on kiitollisuus. Hänen paras ystävättärensä on hänen mopsinsa Nelli.
Hänen heikkoutensa on se, että hän loukkaantuu helposti.
Miltä hänen elämänsä näyttää? Hän elää arkea, juhlan jälkeen. Viikonloppuna oli hänen kummityttönsä ristiäiset. Hän pitää arjesta. Hänellä on tapana viikottain ihailla auringon laskua, taivaanrannan verenpunaista taivaan kajoa.
Perustietoja ovat nimi. Hän on Ronja.
Ikä 38
Pituus 172 cm
Paino Kokoa L
Ja sukupuoli nainen
Lähtökohdat elämään. Hän on yksinhuoltaja äidin kasvattama. Äiti on jo kuollut. Isänsä kanssa ei ole tekemisissä. Hänen mummonsa, äidin äiti, oli oikein herttainen pakkaus. Vahvasti hänen elämässään. Mummolla, jo edesmenneellä, äidin äidillä, oli suuri vaikutus hänen elämäänsä. Kuka hän on tänä päivänä.
Millainen on hahmon yleisvaikutelma? Hän on ryhdikäs.
Minkä väriset ovat hänen silmänsä ja mitä ne paljastavat hänestä? Hänellä on vihreät silmät, surunkin paljastaen, hänen ollessaan masentunut. Näin keväisin aurinkolasit kiikkuvat hänen nokallaan. Hänellä on kalliita merkki käsilaukkuja. Ja aurinkolasit, ne ovat Ray-Banit. Hänellä on myös terävä, arvioiva, kenties ujokin katse.
Millainen on hänen äänensä? Sopraano.
Millaiset hänen kätensä ovat?
Manikyyrit uudistuvat jatkuvasti. Ronjalla on kynsissään kevään trendi …
Ja kevään 2026 trendi on tietenkin japanilainen manikyyri…
Tekniikka vangitsee kaikkien huomion ja kynnet ovat todellisia abstrakteja taideteoksia.
Blooming gel.
Blooming gel on kynsienkoristelutekniikka, joka perustuu hyvin erityiseen geelikoostumukseen.
Kun levität väriä päälle, pigmentti ei pysy kiinteänä.
Se leviää, venyy ja muuttuu vähitellen ennen kuin se kiinnittyy lampun alla.
Toisin kuin klassisessa manikyyrissä, jossa on puhtaat ja erittäin hallitut linjat, tässä mukana on odottamaton elementti.
Kuviot ovat siis pyöreitä batiikkikynsiä, toiset taas tuovat mieleen herkän marmoroinnin tai kuviot, jotka kirjaimellisesti kukkivat kynnellä. Jokaisesta sormesta tulee ainutlaatuinen, mahdotonta toistaa tarkasti. Ja juuri tämä ainutlaatuisuus on niin viehättävää.
Blooming gel on osa japanilaisen kynsitaiteen suurta perinnettä.
Onko hahmolla arpia, tatuointeja tai muita erityisiä piirteitä? Hän on tatuoinut nilkkaansa tribaalin. Käsivarteensa riikinkukon. Hänellä on arpi polvessaan (kymmenen vuoden takaisesta polvileikkauksesta).
Mitä hahmo arvostaa eniten elämässä? Rehellisyyttä. Hän rakastaa totuutta.
Miten hahmo käyttäytyy toisten ihmisten seurassa? Riippuu täysin kenen kanssa hän on tekemisissä.
Millainen on hahmon huumorintaju? Hän on hyvinkin huumorintajuinen.
Mitä tapoja tai maneereita hahmolla on? Hän on pohdiskelija. Helposti loukkaantuva, melankolikkokin.
Miten hahmo suhtautuu auktoriteetteihin ja sääntöihin? Hänen on helppo noudattaa sääntöjä. Jos on kyltti, missä lukee ”älä tallaa nurmikkoa.” Hän ei tepastele nurmikolla. Tämä ei tuota hänelle vaikeuksia.
Millainen on hahmon itsetunto? Terve itsetunto.
Miten hahmo käsittelee epäonnistumista? Huonosti, hän masentuu kovin epäonnistumisesta. Melankoliaan taipuvainen.
Miten hahmo osoittaa rakkauttaan tai kiintymystään? Teoin, mutta myös sanoin.
Jokaisessa hyvässä tarinassa päähenkilöllä on sen hetkisessä elämässään jokin heikkous, kuten harmi, huolenaihe tai trauma.
Miksi?
Vastaus tulee tässä: Jos päähenkilö olisi täydellinen, kuka jaksaisi lukea hänen elämästään? Lukijat haluamme nimenomaan samaistuttavia ja kiinnostavia kasvu- ja muutostarinoita.
Toisin sanoen, täydellisyys ei ole kiinnostavaa, mutta epätäydellisyys on.
Hän on siis rikkonainen. Melankoliaan taipuvainen.
Myös kateellinenkin.
Hän tahtoo voittaa elämässään kateuden.
Hän vihaa rasismia.
Ja runo kertoo siitä, että Ronja rakastuu palavasti maahanmuuttajaan. Mieheen.
Rakkausruno.
Ronja ei ymmärrä sitä, että alkoholismi on sairaus. Huumeita hän ei käsitä lainkaan. Ei ole koskaan käyttänyt. Hän on osannut sanoa ”Ei kiitos…” Ei, totta vie.
Hän nauttii silloin tällöin, harvakseltaan, muutaman raparperi siiderin. Kikattaakseen, rentoutukseen, sosiaalisia taitoja kasvattaakseen.
Todella harvoin ja hiukan.
Maahanmuuttaja mies ei ymmärrä myöskään alkoholismia, päihteitä. Hän on täysin absolutisti.
Maahanmuuttaja mies on ruskea silmäinen komistus. Pitkä mies. Vaikeasta olosuhteista suloiseen tuhansien järvien maahamme saapunut.
Hän on parturi ammatiltaan.
Maahanmuuttaja mies rakastaa Suomea. Ja tahtoo perheen. Ainakin neljä, viisi lasta.
Hän rakastuu Ronjaan. Ronjan rakkaus saa vastakaikua.
Maahanmuuttaja mies on käynyt kurssit.
Maahanmuuttajille suunnatut kotoutumiskoulutukset ja -kurssit Suomessa … Ne on suunniteltu edistämään kielen oppimista, työllistymistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista.
Tietoa suomalaisuudesta, työelämästä, koulutuksesta. Arjenhallintaa ja asumista.
Kotoutumiskoulutus: Kestää yleensä noin vuoden ja sisältää työssäoppimisjakson.
Uusi 70 tunnin pakollinen kurssi, joka antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta omalla äidinkielellä.
Miehen mielestä kurssi oli ihan hyvä. Ja hän on löytänyt parturina töitäkin suloisessa tuhansien järvien maassa.
Hän on siinä nelikymppinen.
Hän ei loju sohvalla, maha verkkareista paljaana, kaljapullo kädessään, kera suomalaisen vihanneksen, lenkkimakkaran. Kylmää makkaraa järsien… TV n äärellä. Tätä tyypillistä mies ihannetta Ronja ei ihannoi. Ei – totta vie – .
Hän sukeltaa miehen ruskeisiin silmiin ja jalat ovat sulaa vahaa.
Ronja löytää rakkauden aikuisena.
Hänen ensirakkaus ja kihlaus ei ole edes maintisemisen arvoinen. Ensirakkaus oli virhe. Kihlaus särki hänen sydämensä. Ja terapiassa piipahti eron johdosta. Ollutta ja mennyttä.
Mies puhuu huonosti suomea, he keskustelevat englanniksi lisäten pari suomalaista sanaa lauseeseen.
Työntekijöiden oleskelulupahakemuksissa kärkimaita ovat Filippiinit, Vietnam, Intia ja Turkki. Suloisessa tuhansien järvien maassamme.
Kun taas perhesiteiden perusteella eniten hakijoita tulee Filippiineiltä ja Intiasta.
Maailman levottomuuksien takia maahanmuuttajia muuttaa Suomeen, myös. Pakolaisina.
Mies on oikein hyväkäytöksinen ja ystävällinen.
Ja niinhän siinä käy. Että Ronjalle ja miehelle syntyy lapsia kaksi. Ronja on melkein neljänkymmenen, kun esikoinen syntyy. Joten lapsia ei siunaantunut viittä, 5. Kuin mies toivoo.
Kaksi poikaa.
Perhe on arvokkainta mitä Ronjalla on.
He ovat hyvin perhekeskeisiä.
He tapasivat kuntosalilla. Ronja oli dietillä ja polki kuntopyörää. Mies teki hauis kääntöä.
Mies on huippu kokki.
Hän tekee perheen ruoat. Suussa sulavat pöperöt.
Ronja ei osaa tehdä ruokaa. Eineksillä ja ravintolan tarjonnalla, että Woltilla (ruokaa kotipakettiin, kotiin tuotuna) elänyt miehen tapaamiseen asti.
Konfliktit ovat yleisiä syitä sille, miksi ihmiset lähtevät pakoon kotiseudultaan.
Yhä useampi joutuu kuitenkin jättämään kotinsa muiden syiden, kuten köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien vuoksi.
Esimerkiksi 61 % kaikista kotimaansa sisällä siirtymään joutuneista on paennut luonnonkatastrofin seurauksena.
Ronja on niin perehtynyt maahanmuuttoon, että hän kirjoittaa teemalla kirjan.
Hän on todella tietoinen sanastosta, käytännöstä, kursseista ja kaikesta.
Maahanmuutto kasvaa … enemmän kuin koskaan. Kirjoittaa Ronja kirjaansa. Ja tämä on fakta.
Ja sitten, kun olen kertonut, mistä runoni kertoo. Ja esitellyt fiktiiviset runoni hahmot… On aika kirjoittaa runo. Heistä. Ronjasta ja miehestä.
SUKLAA JA VANILJA
he löysivät
rakkauden
suklaa ja maito
kaakao aito
suklaa
vanilja
kaakao
maito
mustat silmät
maisemaa niin
kuivaa ja karua
tosi rakkautta
ei tarua
aavikoita
piikkipensas savanneja
suklaa
vanilja
kaakao
maito
kuusi metsää
koivuja
järvimaiseman
maalaten järven pinnan
auringon säteiden
punaisin eri sävyin
suklaa
vanilja
kaakao
maito
lumenvalkoinen
kulttuuri erot
rakkauden
ollen monimutkainen
syvä kokemus
rakkautta on kuvailtu
kautta aikojen
runoudessa
filosofiassa
tieteessä
taiteessa
rakkaus on
tunne
että
tekoja
voimakas tunneside
onnen kide
turvaa
merkityksellisyyttä
alun huumasta
muuttuen pitkäkestoiseksi
sitoutumiseksi
lämpöä rinnassa
valinta
arvojen mukainen
toiminta
rakkaus
aito rakkaus
ei vaadi
täydellisyyttä
keskeneräisyyden
kauneuden hohteeseen
kietoutuneena
onnen avainkin
intohimoa
yhteistä tulevaisuutta
rakentaen
kiintyen
suklaa
vanilja
kaakao
maito
suklaa
vanilja
sensuellin
herkullinen
lämmin ja
makea
sokeria
marjoja
mandariinia
viipyilevän
vahva
juhlassa
kestävä
arjessa
aistikas
ruusu
setripuu
taivaalla
loistaa
hopeinen
puolikuu
kevyt
hedelmäinen
unelmaisen
vastustamaton
klassikko
muistoja
taltioitaviksi
häistä
unohtaen
negatiivisuuden
viis
näistä
rakkaus on
kuumaa
ei jäistä
levottomuuksista
rauhaan
kietoutuen
rukousnauhaan
rukous
vastauksia
suklaata ja maitoa
kaakaota aitoa
kaiken pohjana
rakkaus suuri
tämä on onnistuneen
taikinan juuri
keittiön
tärkein mauste on
rakkaus
hyppysellinen
harmoniaa
ripaus kiitollisuutta
maisemaa niin
kuivaa ja karua
tosi rakkautta
ei tarua
aavikoita
piikkipensas savanneja
muistoja
taltioitaviksi
häistä
unohtaen
negatiivisuuden
viis
näistä
kuumaa
ei jäistä
he löysivät
rakkauden
suklaa ja maito
kaakao aito

Ja runon opetus oli tällä kertaa tällainen:
Tiesitkös, että upeat kynnet ja loistava mieliala menevät käsikynkkää.
Minäpäs kerron miksi.
Kynsien koristelu on tapa ottaa mielenterveytesi hallintaan.
Kynsien laittaminen on yhtä palauttavaa… kuin kolmen tunnin hieronta tai rentouttava kuuma kylpy.
Kyllä, juuri näin on.
Tai vaihtoehtoisesti hyvä kirja, cappuccino kahvikuppi ja lempi nojatuolissa vilttiin kääriytyneenä. Tai sitten kynsien laitto.
Ensinnäkin kynsitaide, antaa sinulle tekosyyn päästä pois kotitöistä ja pyykkivuoren luota.
Otat aikaa itsellesi ja hyväksyt sen, että olet huomion keskipisteenä.
Koet itsesi aidosti kuuluksi. Ja saat päästää suustasi päivän sään, yhdentekeviä asioita tai jotain rakentavaa.
Kauniit kynnet lisäävät myös itseluottamusta
Kynsien laittaminen on yhtä hyödyllistä kuin positiivisten lappujen kiinnittäminen jääkaappiin.
Ns. voimalauseuden. Elämän mottojen. Runojen.
Juhlistat itseäsi kynsin.
Kynnet lisäävät myös itseluottamusta.
Ja ennen kaikkea ovat kauniit.
Mitäs jos kokeilisit Blooming geliä… Kuin runoni Ronja.
Suosittelen.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin