Laiva teemainen hattu
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Aloitan blogimerkintäni kirjoittamalla rakastamastani muodista.
Ja heti perään fiktiivinen tarina: Muotisuunnittelija.
Tämän jälkeen kerron, että olen kirjoittanut tarinan Aurasta. En kerro tarinaa. En toista itseäni. Vaan totean, että tarina löytyy, kun luet blogiani runouden pidemmälle.
Kun yksi tarina päättyy… se päättyy… Ei ole jatko sarjaa. Näin ollen, pääset uutenakin blogini runouden lukijana kärryille teksteistäni.
Sokerina pohjalla tarina kesälomasta. Mihin tarinan henkilö suuntaakaan kesälomallaan. Se selviää, vain tämän blogimerkintäni lukemalla. Toukokuuhan on jo kesäloma kuukausi.
Eräällä juontajalla oli laivateemainen hattu. Samoin laulajattarella… oli samalla teemalla erilainen hattu.
Tältä tämä runoilijatar näyttäisi laivahattu kutreillaan.
Seuraan muotia. Rakastan muotia.
Muoti toistaa itseään.
Muodissa keväällä ja kesällä 2026
Yhä useammat brändit panostavat ekologisiin materiaaleihin ja vastuullisuuteen.
Vahvat värit ja rohkeat kuviot voivat olla suosittuja.
Luontoaiheiset kuosit ovat in.
Mukavuus ja rentous pysyvät mahdollisesti trendikkäinä, ja suurikokoiset vaatteet, kuten paidat ja housut, voivat olla suosiossa.
Kerrospukeutuminen.
Sporttisuus.
Olen kirjoittanut runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuoleltakin.
Runoni LAIVA löytyy runokirjastani.
Sukeltakaas runouteni sädehtivään maailmaan.
On siis fiktiivisen tarinan aika.
Ja tarina alkaa
MUOTISUUNNITTELIJA on tarina nimeltään
Almanakka.
Kevät 2019 (tarinan ajankohta on siis 2019… Tarinat ovat siitä suloisia, että ne voivat olla, eilen, huomenna tai tänään).
Maanantai: työ klo 8-16, elokuviin klo 20.
Tiistai: Kampaaja klo 12. Työt klo 15-23.
Keskiviikko: Työt klo 6-15, tennis klo 17.
Torstai: Työt klo 8-16. Klo 17.30 kuntosali
Perjantai: Klo 16 muotinäytös. Työt klo 21-06
Perjantai: Työt klo 8-16. Tuttavan polttarit klo 21.
Lauantai: Lento lähtee klo 8.15 ja on illalla perillä klo 20.
Sunnuntai: Kokous klo 13.
Näin on muotisuunnittelija suunnitellut viikkonsa, hän elelee aivan kalenterin orjana. Ilman sitä hän ei muistaisi mitään, hän tietää millainen hänen elämänsä on ensi viikolla. Ensi jouluna, uutena vuotena, jopa juhannuksena.
Muodin historia on äärimmäisen mielenkiintoinen, ja muotisuunnittelija on perillä muodin historiasta.
Historiassa pukeutumalla suojauduttiin kylmyyttä, sadetta ja kuumuutta vastaan. Muoti on aina kiehtonut muotisuunnittelija miestä. Hänellä kiikkuu isot vihreät silmälasit nokallaan ja puku on samaan sävyyn, kenkiä myöten. Ja puku, muotiluomus tietenkin. Hänen itsensä suunnittelema.
Hänellä on vaateliike. Moderni putiikki. Iso akvaario värikkäine kaloineen muotiluomuksiin puettujen henkareiden keskellä.
Milloin pitkä hame on muodissa, milloin polvihousut.
Hän on täysin perillä siitä, mitkä ovat historiassa vaikuttaneet muotiin.
Puheensorina jatkuu kauan, ja suu vaahdoten hän paasaa muodin historiaa, putiikkiin eksyneelle ladylle, joka kysäisi häneltä muodista.
Muodin historian kerrottuaan hän kertoo mitä on muodissa parhaillaan.
Hänellä on omaperäinen tyyli. Ja loistava maku. Hän tekee rohkeita asu valintoja ja myös hillittyjä muotiluomuksia. Jokaiselle on jotakin.
Lahkeet ovat leveät housuissa, sitten kapeat, ollakseen jälleen leveät, muoti toistaa itseään.
Hän selailee almanakkaansa. On maanantai.
Maanantai: työ klo 8-16, elokuviin klo 20.
Tiistai: Kampaaja klo 12. Työt klo 15-23.
Keskiviikko: Työt klo 6-15, tennis klo 17.
Torstai: Työt klo 8-16. Klo 17.30 kuntosali
Perjantai: Klo 16 muotinäytös. Työt klo 21-06
Perjantai: Työt klo 8-16. Tuttavan polttarit klo 21.
Lauantai: Lento lähtee klo 8.15 ja on illalla perillä klo 20.
Sunnuntai: Kokous klo 13.
Elokuviin lähtiessään rattijuoppo ajaa hänen ylitseen. Hän loukkaantuu pahoin. Joutuu sairaalaan, koko almanakka menee uusiksi juhannukseen asti.
Enää hän ei suunnittele elämäänsä mitä pitää tehdä sekunnilleen milloinkin.
Mitä tuo huominen, ken tietää…
Tiistai: Kampaaja klo 12. Työt klo 15-23. Ei mennyt huominen näin, ei…
Almanakka on hyvä omistaa, almanakastaan hän ei luovu. Mutta elämän suunnittelusta sekunnilleen, almanakan orjuuttamisesta hän luopuu.
Hän paranee hitaasti. Jalassa ja käsissä on rautaa. Mutta hän paranee.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli: Mitä tuo huominen, ken tietää
Lukaises blogiani pidemmälle.
Olen kirjoittanut toisen tarinan teemalla pahan puhuminen.
– en jaksa suoltaa negatiivista, Aura vastaa tarinassani puhelimessa tädilleen, äitinsä siskolle, kun täti haukkuu tenniskaverinsa. Samaan syssyyn hän haukkuu naapurinsa, ex miehensä. Jopa lähikaupan kassa saa kuulla kunniansa.
Muotiluomukset, ne hän haukkuu, meikittömänä, navetta vaatteissaan.
Ja missit ovat rumia. Tietenkin. He ovat kymmenen kertaa kauniimpia, kuin täti.
Kaiken ollessa paskaa.
Hän on mahdoton puhumaan pahaa. Onko hän, täti, kenestäkään sanonut mitään kaunista, kenties ei.
Aura on henkilö tarinassani, joka arvostaa rauhoittumista ja kotoilua.
Hänen täydellinen sunnuntainsa alkaa hitaasti, ilman herätyskelloa, nauttien myöhäisestä aamusta kiireettömästi.
Hänen lempiruokiinsa kuuluu mehevä uunilohi.
Iltapäivällä tai illalla Aura uppoutuu mielellään saippuasarjojen maailmaan. Nauttien vihreää teetänsä.
Aura on luonteeltaan nautiskelija, joka lataa akkujansa olemalla kotona ja vaalimalla omia rentouttavia rutiinejaan.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Jaak. 3:4-5
…” Jos panemme suitset hevosen suuhun, me saamme sen tottelemaan itseämme ja voimme ohjata koko hevosta. Entä laivat: vaikka ne ovat isoja ja rajut tuulet heittelevät niitä, pienen pieni peräsin ohjaa laivan minne peränpitäjä haluaa. Samoin kieli on pieni jäsen, mutta se voi kerskua suurilla asioilla. Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän! Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta.
Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, nelijalkaiset, linnut, matelijat ja meren eläimet, mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä…”
Pitäkääs siis kielenne kurissa.
Etenkin tarinan Auran täti voisi näin tehdä.
Miten käy Auran (tarinassani)… Se selviää vain blogiani pidemmälle lukemalla.
Pahan puhuminen voi olla jopa vain tapa. Haukkua kaikki mikä liikkuu lyttyyn.
– En jaksa suoltaa nyt negatiivista puhetta…
Vastaus… on oiva vastaus, kun sinulle haukutaan jotain.
Ei kaikki ihmiset pahoja ole, suurin osa on. Ei siis lausuta faktoja ilmaan ihmisen pahuudesta, vaan puhutaan vain pahaa.
Tästä kirjoitan tarinassani.
Lukaises blogiani runouden pidemmälle. Voit lukaista tarinan.
Tunnelmallista lukumatkaa.
Olet fiktiivisessä runo blogissa, joka keskittyy elämän kauniisiin asioihin, tunteisiin ja tarinoihin.
Runoja, fiktiivisiä minitarinoita, kera huikeine tarinan opetuksineen… ja vaikkapas pohdintoja arjesta.
Tyyli on tunnelmoiva ja keskittyy kaikkeen kauniiseen, kuten elämän pieniin iloihin.
Suuria tunteita ja joskus myös ”pimeän harmaiden” ajatusten karkottamista.
Kun pöytälaatikot pursusivat runoutta, päätin laittaa runot kansien väliin.
En tahdo kätkeä sisimpääni rohkaisun kauniita sanoja.
Blogi runouden tarjoaa upeille lukijoilleen viipyilevää tunnelmaa ja runouden suloisia säveliä.
Kesäloma häämöttää jo nurkan takana monilla.
Itse asiassa toukokuu on jo kesäloma kuukausi.
Joten tämän päivän tarinassani vietetään kesälomaa. Toukokuussa.
Runous… lyriikka…
Lyriikka on saanut nimensä kreikkalaisesta lyyra-soittimesta, jolla runoilija säesti esitystään. Antiikin Kreikassa runous jaettiin kolmeen pääosaan: lyyrisen runouden lisäksi oli eeppinen eli kertova runous ja draamallinen eli näytelmärunous. Lyriikan lajeja olivat Kreikassa jambi ja elegia eli valituslaulu. Varsinaisen lyriikan alalajeja olivat soololyriikka ja kuorolyriikka…
Näin muinoin…
Nykyisin yleensä loppusoinnut tekevät runon… riimit…
Aiheesta voisi kirjoittaa pitkästikin… lyhyesti tänään…
Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.
Tarina on nimeltään KAALIA
Tarinan henkilö: Ainikki
Ja fiktiivinen tarina alkaa…
Kaipasin irtiottoa arjesta, ja minulla ja miehelläni on loma.
Löydyin hylätyn majatalon rappusilta, pahvilaatikosta, joten en totta vie ole sukuihminen, tiedän sukuni, ilman tätä tietoa lie mahdoton elää. Pitbull löysi minut, tämän jälkeen olen pittbulleja rakastanut. Emme ole suvun kanssa tekemissä, saati läheisiä.
Miehelläni on kreikkalaiset sukujuuret. Joten suku ihminen. Läheinen ja rakas suku.
Kreikkalaiset ovat tunnettuja sukurakkaudestaan.
Olen nuorekas nelikymppinen daami. Onnellisesti naimisissa, laborantti ammatiltani.
Ja kaipaisin irtiottoa arjesta, kuin juuri kerroinkin…
Ja niin Puolaan suuntasimme.
Puola… Keski-Euroopan itäosassa …Itämeren etelärannalla. Pääkaupunki, Varsova.
38 miljoonaa asukasta. Tasankoa. Tiheää metsikköä, viljelyä, koivuja, leppiä, vaahteroita, tuomia, pähkinäpensaita, lehmuksia, jalavoita, haapaa ja pyökki.
Mänty ja kuusi. Näitä Puolan maisemat tarjoavat.
Aarnio metsässä elää visenttejä ja villihevosia.
Ja niin lensimme toukokuussa, kesälomallani… Puolaan.
ENSIMMÄINEN LOMAPÄIVÄ
Saavuimme monipuoliseen matkakohteeseen Euroopan sydämessä. Puolaan.
Lento oli lyhyt ja matka edullinen. Hotelli oli viihtyisä.
Panostan hotelleihin.
En asu vuokralla, vaan omistusasunnossa, olen sisustusihminen. Harmaan sävyillä sisustanut.
Panostan asumiseen, viihtyisyyteen, kodikkuuteen.
En tykkää asua muiden nurkissa vuokralla, kerran vuokrasin murjun, hirviö vuokranantajineen. Tästä opin, että panostan laatuun. Oli todella kuluttavaa. Kävin pari kertaa terapiassa, tämän johdosta.
Mitä enemmän hotellissa on tähtiä, sen parempi.
Hotelli oli viihtyisä. Ja täytti odotukseni. Olin helpottunut.
Nakkasimme kassit hotelliin ja lähdimme ravintolaan.
Pärjäsimme englannilla, Puolan kielen unohdimme saman tien. Jo aakkoset menevät seuraavanlaisesti.
a, ą, b, c, ć, d, e, ę, f, g, h, i, j, k, l, ł, m, n, ń, o, ó, p, r, s, ś, t, u, w, y, z, ź
Siis , ź…
Päädyimme maitobaariin, siellä haetaan sapuskat itse tiskiltä.
Maitopohjaisia tuotteita, nimensä mukaan.
Ruoka on perinteistä ja yksinkertaista puolalaista ruokaa.
Palasimme hotellille, oli jo ilta ja nukkumaan.
TOINEN LOMAPÄIVÄ
Varsova on Puolan pääkaupunki.
Värikäs Varsova on myös miljoonakaupunki. Ja vietämme minilomamme juuri tässä kyseisessä miljoona kaupungissa.
Matkustimme parhaalla ajankohdalla, keväällä, joten sää oli miellyttävän lämmin.
Ja toisena päivänä suuntasimme museoon.
KOLMAS LOMAPÄIVÄ
Nukuimme pitkään.
Ja kolmas päivä meni shoppaillen, hinta taso on suht koht alhainen. Kenkiä, käsitöitä ja vaatteita.
Kauppakeskuksia. Jo kauppakeskus rakennuksena, oli jo nähtävyys itsessään. Mutkikkailla kaduilla oli ihania pikku putiikkeja.
Puolan valuutta on zloty … tarkoittaa alun perin kultarahaa. Yhdellä eurolla saa reilut neljä zlotya.
Noin suunnilleen.
NELJÄS PÄIVÄ
Suuntasimme yöelämään. Vilkas yöelämä. Kävimme hiilikellarissa restauroidussa yökerhossa, ja viihdyimme pitkälle aamu yöhön. Zubrówka – maustettua vodkaa, jota nautitaan tavallisesti omenamehun kanssa… nautimme. Hauskaa oli.
VIIDES LOMAPÄIVÄ
Meni hotellilla rentoutuen ja nukkuen. Piipahdimme idyllisessä kahvilassa. Kahvilassa kinastelimme mieheni kanssa. Riidan aihe oli minun suvuttomuus, ja mieheni suku, kuinkas muutenkaan.
KUUDES PÄIVÄ
Olen ruoan ja juoman ystävä. Joten kuudentena päivänä söimme hyvin. Sovimme riitamme lounaalla.
Maukkaita keittoja, keitinpiirakoita, kaaliruokia, pihvejä. Lihaa, kasviksia, kaalia, perunaa, kaalia, juureksia ja kaalia. Näitä löytyi menusta.
Ja kaalia. Ja lisää kaalia. Näitä tarjosi menu.
Hapanruiskeitto, joka nautitaan yhdessä keitetyn kananmunan ja valkoisen makkaran kanssa kun taas…
Pierogit ovat täytettyjä taikinanyyttejä.
Menusta löytyi myös punaviinissä haudutettu hapankaali-kaali-lihapata, lisää kaalia, mitenkäs muutenkaan…
Sekä porsaanleike perunoilla ja salaatilla.
Puolalainen pikaruoka, patonginpuolikas… sienillä ja juustolla sekä majoneesilla ja ketsupilla.
Päädyin menua lueskeltuani nauttimaan punaviinissä haudutettua hapankaali-kaali-lihapataa.
Suussa sulavaa, herkullista.
SEITSEMÄS LOMAPÄIVÄ
Ja seitsemäntenä päivänä suuntasimme kotia kohti.
Puolaan matkustaminen on Suomesta käsin paitsi helppoa, myös edullista.
Suora lento Helsingistä Varsovaan. Noin tunti 40 minuuttia.
Ja mitä matkasta jäi mieleen: kaali.
Sen pituinen se
Loppusanat tarinaan
Ja vielä on kesälomaa jäljellä Ainikilla.
Hän suuntaa kesälomallaan Savoon. Lupsakkaan Kuopivoon.
Ihan perussanoista kannattaa aloittaa Savon opiskelu…
suomi savo
Kyllä Jo tokkiisa!
Ei Ee…
Ravintolassa on syytä osata sanoa savolaisittain…
Saisinko teelusikan? Viskooppa melekutin!
Haluaisin kalakukon! Ottasin yhen kalakukon!
Puhutteko suomea? Huastellaanko sitä suomee?
Olipa kerran kesäloma…
Annikki, 43, laborantti… viettää kesälomaa.
Hän lähettää postikortteja kesälomareissusta naapurilleen.
Hän reissaa suloista tuhansien järvien maata, Suomea ristiin rastiin.
Ensimmäisen kortin naapuri saa Pallinsaarelta (Utajärvi)…
toisen postikortin naapuri saa Pallivahasta (Turku)…
Kortti kolahtaa postiluukkuun myös Hevonperseestä (Kuopio)…
Annikki piipahti myös Mulkkusissa (Vesilahti)… sieltä hän jatkaa kesälomareissuaan…
Tissiin (Punkaharjulle)… Kesälomallaan hän piipahtaa myös Perssilmänlammilla (Kuhmo)…
Sieltä hän jatkaa matkaansa Tussusaareen (Orivesi)…
Kesäloma on mukava ja sää suosii. Hän ajelee ristiin rastiin Suomea reissaten…
Aurinko paistaa kauniisti ja linnut laulavat suloisessa suvessa.
Tietenkin hän muistaa postittaa naapurilleen kortin Peräpukamasta (Nurmes)…
Kuin Kusipäästä (Sodankylä).
Ämmänperseen (Lohja) kautta ja Kulliluotoon (Heinola) kesälomareissu jatkuu.
Postikortti kolahtaa myös paikoista: Alahoro (Asikkala)… Ala-Mulkku (Vaala)…
Helvetti (Kuopio)… Homeperseensuo (Hamina)… Hätäpaskanlähde (Isokyrö)…
Hörhä (Lieksa) ja Juostenpaskattu (Ylöjärvi).
Sen pituinen se.
Hah hah ha ha :D
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin