Kukkapenkkejä kitkien

30.5.2026

+15

Aurinko nousee 3.01

Aurinko laskee 23.30

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Blogini runouden on puhdas taidekanava. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan. Mutta mitäs se Bond, James Bond sanoikaan. Never say never.

On siis kuulumisteni aika.

Mitäs teille upeat blogini runouden lukijat kuuluu? Minulle kiitos hyvää. Mukavaa arkea porskuttelen.

(KUULUMISENI = KUKKAPENKKIEN KITKENTÄÄ).

On aikainen aamu. Heräsin viiden, 5, jälkeen.

Ja keittelin kahvit.

Joku on juuri herännyt, huomenta. Toinen nauttii marmeladi leipää kerä aamiaiskahvikupposen, hei vain. Kolmas on tullut juuri töistä, huomenta.

Olitpa sitten astunut mistä tahansa blogiini runouden. Olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla. Runoudella.

Lukaisin lehden.

Saako Suvivirttä laulaa, kirjoittaa lehti?

On kait tuo vitsi ? Tuumii tämä runoilijatar.

Totta kait saa.

Laulussa on kauniit sanat mielestäni.

”Taas niityt vihannoivat

ja laiho laaksossa.

Puut metsän huminoivat

taas lehtiverhossa…”

Jos ei tahdo laulaa, poistu paikalta.

Jos tahdot laulaa, senkus laulaa lurautat.

Puut hehkuvat häikäisevän kauniina. Vehreän vihreinä parhaillaan.

Olen kitkenyt kukkapenkit.

Aivan vielä kukkaloisto ei ole kauneimmillaan.

On vasta alku kesä.

Lähden tänään erästä nimeltä mainitsematonta rakasta läheistäni moikkaamaan vanhainkotiin. Vien mukanani lakritsia. Hän pitää siitä.

Ja illalla ajattelin liimaantua TV n ääreen. Jääkiekkoa tarjoaa TV.

Piipahdin pääsykokeissa. Jos pääsen. Aloitan opiskeluputken.

Teroittelen aivojani.

Lopetan opinnot vasta, kun olen korkeimmassa mahdollisessa tutkinnossa tai tästä seuraavassa ;)

Verkko opinnot, tietenkin (jos löydän uuden alan duunin, menen töihin ja opiskelen verkossa lisää).

En kuluta koulun pulpettia, vaan verkossa opiskelen.

Ja sata vuotiaana, lempinojatuolissa istuskellessani. Ette ikinä usko mihin olen matkalla… Olen matkalla tietenkin tenttiin.

Jos en pääse opiskelemaan. Se jää kiinni englannista. Muuten pääsykokeet menivät hyvin. Paitsi englannin kielinen kysymys.

Ymmärrän englantia, kun sitä raataillaan, puhe kielelle, jopa murteilla. Mutta sivistyssanat ovat latinaa minulle.

Huonolla englannilla olen pärjännyt paremmin mm. Espanjassa lomillani, kuin hyvällä englannilla.

Olen arka puhumaan englantia, myös. Saati kirjoittamaan.

Tämä jää nähtäväksi, pääsenkö opiskelemaan. Vastausta odottelen jo kovin.

Jos pääsen, heitän kärrynpyörän.

Jos en. En hae uudestaan.

Sitten sukellan kirjoihin.

Sitenkin voi teroitella aivojaan.

Kesäsuunnitelmia minulla on useita.

Mm. kotimaan matkailua sisältää luksus mökeissä ja luksus hotelleissa loma suunnitelmani.

Ja yhden telttaretken.

Nuotiolla makkaranpaistoa, uimista (tietenkin, sillä tämä runoilijatar rakastaa uimista kenties enemmän, kuin merenneidot konsanaan) mm. lähdevesilammessa. Ja laatu seuraa. Kenties pelaan krokettiakin.

Tulee lämmin kesä. Helle kesä, siis.

Ostin ilmalämpöpumpun. Joten, tervetuloa helteet.

Rakastan kesää. Muumit ja karhut ovat fiksuja. Koisivat talviunta. Niin tämän runoilijattarenkin pitäisi.

Kuunsadetta yrttitarhoissa.

Info

Ja koska olet blogissani runouden. Tarjolla tänään runoni LUMOAVAA KAUNEUTTA . Ja runo menee näin. Olkaas hyvä.

LUMOAVAA KAUNEUTTA

lumoavaa kauneutta

kipinä

kohtalo

tapahtuipa

mitä hyvänsä

kun mitään ei

tapahdu

siinä tapauksessa

silmän räpäyksessä

kävellessä

lähetessä

sydämessä

edetessä

löytämisessä

käsikädessä

kysymyksessä

hetkessä

ensisilmäyksellä

auringonsäteiden

kimalluksessa

tapahtuipa

mitä hyvänsä

kun mitään ei

tapahdu

siinä tapauksessa

hetkessä

ensisilmäyksellä

Olen tarinan kertoja… On siis tarinan aika.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Hiukset hyvin… kaikki hyvin.

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen