Mustekalat tanssivat taivaalla

28.7.2026

+17

Aurinko nousee 04.02

Aurinko laskee 22.46

Vettä satelee.

Luonto tykkää, jos muut eivät.

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Kaunis surrealistinen runo Mustekalat tanssivat taivaalla, menee näin. Olkaas hyvä.

Elokuvissa pyörii The Odyssey… myyttinen toimintaeepos, joka on kuvattu eri puolilla maailmaa.

Ajattelin käydä joku kaunis päivä katsomassa.

Odysseia tarkoittaa pitkää, vaarallista ja vaiheikasta harharetkeä tai seikkailumatkaa. Sana tulee antiikin kreikkalaisesta, Odysseia-nimisestä runoelmasta.

Suosittelettekos elokuvaa, upeat blogini runouden lukijat?

Sijoiksi muuttuneet kaverit.

Löytyvät elokuvasta.

En ole nähnyt elokuvaa (vielä).

Ja kyklooppi.

Kykloopit  olivat jättiläisiä, joilla oli vain yksi silmä keskellä otsaa.

Muinaiset kreikkalaiset löysivät Välimeren saarilta (kuten Sisiliasta) sukupuuttoon kuolleiden kääpiönorsujen fossiloituneita kalloja.

Kallon keskellä oleva suuri nenänielun reikä muistutti erehdyttävästi yhtä suurta silmäkuoppaa, mikä ruokki taruja yksisilmäisistä jättiläisistä?

Odotan, että elokuva on hyvä. Itse asiassa odotan, että se on loistava.

Saas nähdä onko leffa sittenkin läpeensä mätä.

En tiedä.

En tiedä, onko hyvä asia odottaa, että jokin on loistava.

Ei ainakaan näin säästy pettymykseltä.

Minulla oli puolituttu. Ihan mukava tavis nainen. Pari lasta, naimisissa, auto ja ei kesämökkiä.

Hänen miehensä oli kehunut vaimonsa kaverilleen maasta taivaaseen.

– Olen kuullut sinusta PALJON hyvää, hänelle sanottiin, kun hän kätteli ja esittäytyi.

Tai toinen tuttavani.

Ylikehuttu.

Minulla on tuttava, joka ylisti vuolaasti erästä nimeltä mainitsematonta henkilöä. En edes tiennyt kenestä hän puhuu, ennen kuin sanoi nimen. En siis tunnistanut kehujen takia ihmistä.

On olemassa myös kulttuuri missä jaellaan kehuja. Tarkoittamatta.

Hänen kehunsa ei johtunut kulttuurista.

Mutta yli kehuttu.

Pitäisin häntä sympaattisempana tyyppinä, jos ei olisi niin kehuttu.

Asiat voi kehuakin pilalle, yllätys yllätys.

En nyt tarkoita, sitä ettei saisi kehua.

Oi kehukaa, mutta aiheesta. Ei aiheetta.

Olen kuullut siis paljon, paljon hyvää elokuvasta.

Paitsi tämä…

Tapanani on lueskella elokuva arvosteluja, vaikka en niistä perustakaan.

Näin kirjoittaa arvostelu.

Kannattaako kolmetuntinen The Odyssey mennä katsomaan? Tässä tuomio.

Elokuvakriitikko arvioi uuden The Odyssey -elokuvan hillityksi ja pohdiskelevaksi eepokseksi, joka ei ole odotetun kaltainen vauhtiseikkailu.

Totisuus ja samankaltaisina toistuvat tilanteet verottavat seikkailun tunnetta.

Kolme tähteä (viidestä).

* * *

Mitäs mieltä tämä runoilijatar on elokuvasta. Se jää nähtäväksi.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin