Tarinan Marjut ei ole äkkipikainen

29.7.2026

+16

Aurinko nousee 04.05

Aurinko laskee 22.43

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Tänä kesänä olen suosinut kotimaan matkailua. Kuinka suurenmoista tarjottavaa ja nähtävää iki ihanalla suloisella tuhansien järvien maallamme onkaan. Laitan tähän ottamani valokuvan.. Aivan postikortti maisemaa, vai kuinka. En voisi kuvitellakaan asuvani ulkomailla. Rakastan suloista tuhansien järvien maatamme liikaa siihen. Pidän tosin matkustelusta, harvakseltaan. En tykkää elää matkalaukku elämää. Matkustelu avartaa kovin. On monia paikkoja missä tahdon käydä. Mainitsen Italian. En ole käynyt. Ja Espanjan, olen käynyt useasti. Tuulessa huojuvia palmuja, hiekkarantoja. A´vot.

Tänään blogini runouden tarjoaa uuni tuoreen tarinan. Valkotiilisen omakotitalon uumenista. Tarinassa on Marjut, vaimo. Joka on opetellut äkkipikaisuudesta pois. Tämä on jalo taito, ja sitä voi – totta vie – harjaannuttaa. Kyllä luit oikein.

Ja miten tämä onnistuu. Vaikkapas näin…

Hengitä syvään: Vedä ilmaa syvään rauhoittaaksesi kehon.

Nimeä tunne: Sano mielessäsi, että nyt tuntuu vihaa tai ärsytystä.

Muuta ajattelua ja toimintaa.

Tunne rajasi: Opi huomaamaan, mitkä asiat tekevät sinut vihaiseksi.

Poistu tilanteesta: Mene tarvittaessa toiseen huoneeseen rauhoittumaan.

– Vain ottamalla vastaan omat tunteemme pystymme kontrolloimaan niiden tuottamia reaktioita. Tiedostamalla ja hyväksymällä turhautumiseni tai pelkoni, voin ottaa näiden tunteiden taustalla olevan asian asiallisesti puheeksi, on Marjut todennut.

Ja tarinan opetus on häikäisevä. Upea.

Lukaises siis blogimerkintääni pidemmälle ja sukella tarinan uumeniin.

(Kuvan tekstit saat suuremmaksi, kuvaruutua suurentamalla).

Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika. Pitäähän minun esitellä tarinan henkilöt. He ovat…

Marjut. Hän on onnellisesti sanonut ”tahdon” elämänsä rakkaudelle. Yhteistä taivalta on takana noin parikymmentä vuotta. Hän viettää viimeistä kesälomapäivää mattoja pesten. Lomallaan hän on käynyt mm. Tallinnassa. Kuopiossa, mökillään. Ja IKEAssa shoppailemassa verhot. Loma on vierähtänyt nopeasti. Ja paluu arkeen on edessä.

Hän rakastaa tennareita. Parhaat jaloille ja voi kävellä pitkiäkin matkoja. Italian pataa. Ja neilikoita.

Hänellä on hieman haikea olo, kun loma loppuu. Ja paluu ”sorvin ääreen” on edessä.

Tarmo. Hän on Marjutin aviomies. Hän on kuiskannut ”tahdon” elämänsä rakkauden korvaan. Onnellinen avioliitto ja yhteistä taivalta takana parisen kymmentä vuotta.

Kesälomallaan hän on käynyt mm. Tallinnassa. Kuopiossa, mökillään. Ja IKEAssa shoppailemassa verhot. IKEAssa hän oli kuin kala kuumassa vedessä. Ei viihtynyt. Verhojen ostoon vierähti kolme tuntia. Mutta mökkeilyä hän rakasti. Mm. kalasteli. Grillasi ja saunoi. Tallinnan reissukin oli oikein hauska. Viihteellä ollen.

Nyt paluu arkeen on edessä. Ja kesäloma on purkissa.

Ja tarina alkaa.

Se menee tällä kertaa näin.

PALUU ARKEEN

Valkotiilisen omakotitalon uumenissa asustelee aviopari. Heillä on jo aikuiset lapset. Ja linnut lentäneet pesästä.

Kesäloma on purkissa. Vietetty.

Ja Marjut on juuri pessyt matot. Mäntysuovan tuoksu leijailee ilmassa. Matot ovat pihalla kuivumassa.

Paluu arkeen häämöttää.

Ja täytyy laittaa herätyskello soimaan aamulla aikaisin.

Koko loman herätyskello on pölyttynyt yöpöydällä käyttämättömänä.

Marjut ei ole äkkipikainen luonne. Kuinka paljon ihmiset ovat tehneetkään virheitä elämässää äkkipikaisuuden takia.

Äkkipikainen reagoi asioihin nopeasti, kiivaasti ja herkästi. Ja tietenkin suuttumalla. Tunteet ottavat vallan ennen tarkkaa harkintaa.

Marjut ei ole äkkipikainen luonne. Ja tämä on yksi syy, miksi Tarmo häntä rakastaakin niin kovin.

Hän ei sano asioita, hetken mielijohteesta, miettimättä sanojen seuraamuksia.

Tempperamentti, stressi, ahdistus ja väsymys aiheuttavat äkkipikaisuutta.

Äkkipikaisuus. Sapekkuus, ärtyisyys, kärttyisyys, pahantuulisuus, ärhäkkyys, äreys, ilkeys, kiukku. Menevät käsikynkkää.

Marjutilla on tapana miettiä sanojaan.

Hän ei heittele loukkauksia ilmaan kuin lohikäärme tulenlieskoja.

Hän on harjoitellut tätä jaloa elämäntaitoa. Totta vie treenannut, kuin pikajuoksija 100m spurttiaan. Paljon.

Marjutilla on haikea olo. Miksi. Koska loma päättyy. Hän olisi mielellään jatkanut vielä lomaansa.

Tarmo puolestaan menee ihan mielellään töihin. Hän on ollut jo kauan jouten. Ja jouten olo alkaa pikku hiljaa tympäistä.

Marjut rupeaa kokkailemaan Italian pataa ruoaksi.

He nauttivat sapuskat hymyssä suin.

Päivä vaihtuu iltaan.

Yöhön.

Ja aamulla herätyskello herättää heidät arkeen.

Sen pituinen se.

Ja tarinan opetus oli seuraavanlainen:

…”Äkkipikainen mies nostaa riidan, ja helposti kiivastuva joutuu moniin rikkomuksiin…”

– Sananl. 29:22

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin