Etsitkös helppoa leivonta ohjetta ????

30.8.2026

+17

Aurinko nousee 05.51

Aurinko laskee 20.46

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Etsikö helppoa leivonta reseptiä?

Olet oikealla nettisivulla. Tämän päiväinen blogimerkintäni tarjoaa helpon leivonta ohjeen.

Luonto tarjoaa parhaillaan antimiaan.

Mm. Mustikkaa ja puolukkaakin pian.

Tänään leivon omenapiirakkaa ja raparperi piirakkaa.

Helppo resepti.

Pellinen tulee tästä taikinasta.

Minä tein kahteen eri piirakka vuokaan saman pohjan. Jaon taikinan siis kahtia.

4 kananmunaa

4 dl sokeria

150 g sulatettua voita, laita voita, parempaa, kuin margariini.

3 dl maitoa

6 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

raparperia

toiseen piirakkaan

ja toiseen piirakkaan

omenoita (tietenkin omasta puusta, ei kaupasta… luonto tarjoaa antimiaan parhaillaan)

200 asteinen uuni.

Kanelia,sokeria ripottele pinnalle.

Nauti kera kahvin.

A´vot.

Omena on terveyspommi

(omenapiirakka ei :) )

Omena on terveellinen hedelmä, joka sisältää runsaasti vitamiineja, kuituja ja antioksidantteja.

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.” On joku joskus todennut.

Omenat sisältävät kuitua, polyfenoleja ja flavonoideja, jotka voivat tukea sydämen ja verisuonten terveyttä.

Omenat ovat hyvä C-vitamiinin lähde, joka on tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle.

En kirjoita enempää omenan terveysvaikutteista. Tulisi kirja… Okei… Kirjasarja.

Olen kirjoittanut tarinan nimeltään VIIDAKKO. Viidakon heimolla on sanonta

Maissipellolta on tultava juosten.

Tämä tarkoittaa, siis sitä, että kaiken on oltava tuoretta.

Uutiset, mitä tuoreemmat, sitä paremmat.

Omenapiirakka, tuoretta.

Salaatti, tuorettapas hyvinkin.

Kuulumiset. Mitä sinulle kuuluu TÄNÄÄN: Ei mitä sinulle kuului kaksikymmentä, 20, vuotta sitten? Ei ei.

Blogeista lukaistaan uusin blogimerkintä.

Ja lehti, ei ole edes viime viikon lehti, mitä lueskelemme.

Taitaa olla viidakon heimo oikeassa.

Maissipellolta on – totta vie – tultava juosten.

Kenties, tässä on ripaus viisautta. Vaaleanpunaista hattaraa runoni sanoissa?

Matt. 6:34: ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.”

Eilen oli luonnon päivä.

Luonto on saastunut.

…”Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla…” -Jes 24

Mutta eilinen meni jo… Saastunut luonto ei.

Saastuminen vaikuttaa tällä hetkellä planeettamme jokaiseen kolkkaan syvimmistä merihautoja myöten aina korkeimmille vuorenhuipuille asti.

Olen tarinan kertoja… on siis fiktiivisen tarinan aika…


Tarinan henkilöt, aviopari Tapio ja Auli
Tapio on automekaanikko ja Auli on siivoojatar (laitoshuoltaja).

AUTOMEKAANIKKO JA SIIVOOJATAR

Aviopari asustelee Parikkalassa, Etelä Karjalassa. Siellä on asukkaita noin 4 844, ilman heidän perhettään olisi 4 839.

Simpelejärven läheisyydessä, järvi -ja mäki maisemissa, harjuselänteen seudulla asustelee tarinan aviopari.

Onnellinen sellainen.

Kun Tapio tapasi Aulikin… hänen ystävänsä, Jaakko,  totesi Aulikista Tapiolle.

Älä rakastu häneen… hänellä on paljon murheita ja vastoin käymisiä elämässään.

– Myöhäistä… Tapio vastasi… Olen jo rakastunut.

Tapio ei välitä muiden mielipiteistä, saati siitä, mitä muut hänestä ajattelevat.

Ja niin Tapio lähti Aulikin matkaan.

Surut puolittuivat.

Ja myös sädehtiviä onnen hetkiä on tarjonnut heidän yhteinen taival.

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Älä välitä mitä muut sinusta ajattelevat, sillä kaikki ajattelevat vain itseään.

(Tarinassa kirjoitinTapio ei välitä muiden mielipiteistä, saati siitä, mitä muut hänestä ajattelevat).

Suositut blogien teemat ovat

– Matka blogit

– Sisustus blogit

– Treeni blogit

– Ruoka blogit

– Puutarha blogit

– Lemmikki blogit

– Kulttuuri blogit

– Kosmetiikka blogit

Olet blogissa runouden.

Tarjolla blogissani runoja ja tarinoita nimensä mukaan (Runouden sävelin), kirjoitustyylin ollessa fiktio, tarinoissani.

Olen kirjoittanut tarinan, jossa suunnataan viidakkoon (matka blogit)… kuin juuri kerroinkin. Tarinan voit lukaista blogiani runouden pidemmälle lukemalla. Tarjolla lukijalle nojatuoli matkailua. (Maissi pellolta on tultava juosten, totesin juuri).

Eräässä toisessa tarinassani, tarinan henkilö asustelee valkoisen sisustuksen keskellä (sisustus blogit).

Ja löytyy myös tarina, jossa tarinan henkilö pumppaa rautaa (treeni blogit).

Suussa sulavien lihapullien resepti löytyy blogistani (ruoka blogit).

Ja eräässä tarinassani tarinan henkilö saksii bonsaita (puutarha blogit).

Olen myös raapustellut tarinan jossa Chow chow saapuu taloon (lemmikki blogit) .

Kulttuuria löytyy myös blogistani esim. mainitsin taiteiden yön ja kirjamessut sekä runotaidenäyttelyt blogissani Runouden sävelin (kulttuuri blogit).

Ja eräässä tarinassani pidennetään räpsy ripsiä ja huikean häikäisevät kynnet (kosmetiikka blogit).

Olen realisti. Optimismi ja positiivisuus ei ole minua varten, kuin ei pessimismikään, mikä syövyttää ihmisen…. Olen realisti, näen asiat sellaisina kuin ne ovat.

Välillä teksteissä mennään pintaa syvemmälle ja hetkittäin, ollaan, oi, niin ihanan pinnallisia.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää. Kun yhden tarinan saan pisteeseen, kutsuu jo pari muuta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.

Elämään kuuluvat ilo ja suru.

Olen tarinoissani kertonut koko väri paletin värisävyt.

Kutonut tarinoiden räsymattooni iloisen keltaista, synkän mustaa, kirkkaan punaista.

Violettia unohtamatta,

vihreää pois jättämättä.

Koko tunne skaalan.

Tiesitkös lukijani, että onnellisuutta voi metsästää, niin tehdään ainakin tässä tarinassa.

Tarinassa Mirjami, 25v, opiskelija, metsästää onnellisuutta.

Hän suuntaa… lomamatkalle Kroatiaan, sillä, suloisessa tuhansien järvein maassa on lokakuu (tarinan ajankohta on siis lokakuu)… Pimeää, loskaa ja räntää.

Ankeaa, niin masentavaa. Niin kurjaa.

Lomakohteesta löytyy hurmaavia kyliä, rantoja, kristallin kirkasta vettä, pinjoja, sypressejä, vehreitä saaria kimaltelevalla merellä.

Ja tarina alkaa, tarina on tällä kertaa nimeltään

ONNELLISUUTTA METSÄSTÄMÄSSÄ

Olen Mirjami, opiskelija, ikää on mittarissa kaksfemma, 25.

Ja kutrini, no… ne ovat iloisen pinkit.

Olen sukeltanut tenttikirjoihin, lukenut niin, että vain höyry nousee päästä, joten vietän parhaillaan – totta vie – ansaittua syyslomaa.

Tahdon olla onnellinen, eikö jokainen tahdo ?

Tahdon rypeä onnessa, ja onnellisuutta nostattaa tulinen ruoka, siispä vain chiliä popsimaan tai juoksulenkki, miksei avantouintikin, talvisin. Saman asian ajaa kylmän kesän jäätävät meren kuohut.

Kun merimies lähti merille, oli dopamiinit korkealla.

Siis lähdön huumaa. Sitä pitää olla.

Olen lähdössä lomareissuun, ja matkalaukun pakkaaminen, jos mikä, tuo iloa.

Serotoniinin tasoa nostaa myös tuttu ja turvallinen.

Voi, rakastan kaikkea tuttua, miten olisi pullan leipominen ikivanhalla reseptillä.

Laitanpas oitis pullataikinan kohoamaan.

Pullan tuoksun leijaillessa ilmassa, matkalaukku täyttyi tavaroistani.

Millaiset pistorasiat on Kroatiassa, onko kihartimeni turha matkalaukussani ?

Mietin matkalaukkua pakatessani.

Mikäs muu tuottaa onnellisuutta… mietin…

Metsästänhän onnea…

No… vaikkapas…

Oksitosiinia saa puolestaan, vaikka pitkistä rauhallisista keskusteluista.

Pidän keskusteluista, keskustelut avartavat, kuin matkustelukin.

Mielipide erot avaavat keskustelun, ei riitaa, mielestäni.

Tavoitteenani on olla äärimmäisen onnellinen pakkaus.

Ja niin pakkasin matkalaukkuni.

Lähdön huumaan kietoutuen.

Ja suuntasin Kroatiaan.

Ja mikä ihaninta, lyhyt lento, vain kolmisen tuntia.

Ja edullinen matka. Sopii opiskelijan budjetille.

Kroatia sijaitsee Etelä-Euroopassa, Adrianmeren rannalla.

Kroatiassa on noin neljä ja puoli miljoonaa asukasta.

Taianomainen lomapaikka… Kroatian eteläosien helmi, Dubrovnik. Minne suuntasin.

Lumouduin rannoista, palatseista, kirkoista, suihkulähteistä.

Ja sää, mitä mainioin. Pari viileämpää päivää. Jolloin kietouduin takkiin.

Kyliä, rantoja, kristallin kirkasta vettä, pinjoja, sypressejä, vehreitä saaria kimaltelevalla merellä.

Historiaa. Historian havinan lehdillä tallustelin.

Kuin helminauhana, idylliset pikkukylät vieri vieressä.

Ja nautin kalaruoan antimista.

Dubrovnikin vanhakaupunki eli Grad on pieni ja mäkinen kaupunginosa. Ihan kaunista seutua.

Muurit ympäröivät…

Palatseja, kirkkoja, kujia ja hienoja maisemia niin sisämaahan kuin merellekin.

Parin kilometrin pituinen alue.

Tuliaisiksi hankin korun, äidilleni. Kauniin rihkama kaulakorun.

Äitini on paras ystäväni, ja hän aidosti välittää minusta.

Viiniä… saati samppanjaa en nauttinut lomallani. Olen absolutisti, raivo raitis.

Joudun usein selittelemään miksi syljen lasiin. Olen tottunut vastaamaan

”Olen autolla liikenteessä.” Valkoinen valhe.

Totuus on se, että… En pidä örveltämisestä, laskuhumalasta, mikä ei todellakaan sovi yhteen onnellisuuden metsästämisen kanssa. Saati liskojen öistä, kun sisiliskot taapertavat känniharhoissa pitkin seiniä, ei kiitos … Monen moni juo talonsa, elämänsä, autonsa, kaiken…

Tarvitseeko minun enemmän selitellä raittiuttani, ei…

Piipahdin risteilyllä lähisaarelle.

Ja tanssin. Tanssi tuo oksitosiinia ja musiikki saa dopamiinin virtaamaan.

Kadonnut hymy löytyi huulilleni, nauroin, koko valkoisen sädehtivän hammasrivistölläni.

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli: Jokainen tahtoo olla onnellinen.

Siispä… naura, se ei vain pidennä ikää, se lisää onnellisuutta…

Ja vain onnellisuutta metsästämään kuin tarinani Mirjami, 25v, opiskelija.

Sananen onnellisuudesta.

Onnellisuus pitää sisällään… hyvät ihmissuhteet, rakkauden ja ilon.

Onnellisuus on sitä, että saa elää tärkeiden ihmisten kanssa tehden itselle merkittäviä asioita.

Tutkimusten mukaan perimän osuus onnellisuudessa on noin 50 prosenttia.

Olosuhteet vaikkapa maa, kulttuuri, terveys, siviilisääty, varallisuus vaikuttavat vain 10 prosentilla onnellisuuteen.

Ihminen itse voi vaikuttaa onnellisuuteensa 40 % omilla asenteillaan, elämäntavoillaan ja suhtautumisellaan.

Kyllä lukaisit oikein 40 %.

Muuta asenteesi. Muutat elämäsi.

Minkä ottaisin esimerkiksi. Vaikkapas sairauden.

Voi olla ettei sairaus tuhoa, vaan asenne sairauteen tuhoaa.

40 % on oma asenne, elintavat ja suhtautuminen, melkein puolet.

Eräs viisas mietiskelijä on todennut ”kohtuullisuus ja tasapaino tuovat tilaa onnellisuudelle.”

Ihminen voi olla hetkittäin onnellinen.

Joskus elämä päästelee röhönaurujaan ja hymyilee koko hammasrivistöllään, niin että takahampaatkin näkyvät.

Joskus elämä hymyilee viehkeää Mona Lisan hymyään.

Joskus elämä kietoutuu tyytyväisyyteen ja kiitollisuuteen.

Mikään ei ole ikuista. Ei tuska, ei pettymykset, ei kärsimys.

On myös onnen sekunteja. Sädehtivän kauniita sekunteja.

Ja näitä sekunteja voi metsästää… kuin tarinassani metsästettiin.

Näitä sekunteja voi lassota.

Ja pujottaa ne… onnen hetket… onnen helmet… kaulanauhaksi, häikäisemään. Sädehtimään.

On lukuelämyksiä…

Siis lukekaa ihmiset lukekaa.

Kun luet kirjaa mitä rakastat, tämä – totta vie – tarjoaa lukuelämyksen.

Päin vastoin, on myös kirjoitus elämyksiä.

Monesti puhutaan lukuelämyksistä, harvemmin kirjoittamis elämyksistä.

Janoamme onnea.

On askel onnen suuntaan elää tässä hetkessä.

Ihmisen elimistössä vaikuttaa joka hetki neljä onnellisuushormonia. Oksitosiini, dopamiini, serotoniini ja endorfiini kulkevat sydämessä ja selkäytimessä ja aivojen hermosoluissa ja koko kehossa tuottaen onnen sirpaleita.

Joka päivä tulee tehtyä tiedostamatta asioita, jotka lisäävät näiden onnellisuushormonien määrää, kuten vaikkapa pala suklaata. Näihin hormonien määrään voi myös tietoisesti vaikuttaa.

Esimerkiksi musiikin kuuntelu.

Musiikin lisäksi tietoisen mietiskelyn on todettu kohottavan serotoniinitasoja.

Mietiskely on ikivanha kristillinen tapa.

Siinä hiljennytään Jumalan edessä ja ollaan läsnä tässä hetkessä Jumalan kanssa.

Yksi kristillisen tapa on mietiskellä jotain raamatunlausetta.

Ikuinen onnellisuus on mahdotonta. Mutta onnensirpaleet eivät. Ja niitä vain keräilemään ja lassoamaan.

Tänään ei mietitä synkkiä… Tänään sanomme traumoille, ei kiitos… Tänään ajatukset eivät ole mustia, pimeän harmaita… Vaan raikkaita ja kauniin upeita…Tänään ajatukset suunnataan suussa sulavaan omenapiirkkaan.Annetaan ajatuksillekin kauan kaivattua lomaa. 

Onnen vastakohta lie kurjuus.

Onnen jälkeen on tullut aika raapustella ankeudesta.

Olen tarinan kertoja… on siis tarinan aika.

Tarina, fiktiivinen

 KURJUUS

Kurjuus, jopa sen maksimointi.
Kokeilenpas tätä kirjoitus tyyliä.

Raapustelen fiktiivisen tarinan.

Lauseiden väliin kirjoitan runon joka jatkuu… tarinan kerronnan lomassa.

On aika uuden kirjoitustyylin, se olkoon kurjuus.

KYYNELEET

Meillä jokaisella on murheemme kannettavanamme, meillä jokaisella risti raahattavanamme.

olen kuin valkoinen nainen mustien maassa

kuin vapautta rakastava hevonen haassa

Oli niin raskas viikonloppu, että tukkakin harmaantuu, kuljen kyyryssä, ja onnun. 

Vanhenin parissa päivässä hirmuisesti.

olen kuin kirjaimeton kirja
pelkät kannet

kuin kesää rakastavan ihmisen
talvi hanget

Vettä satelee, räntä piiskaa vasten kasvojani kylmässä tuulessa ja viimassa

olen kuin kitara vailla kieltä
kuin surun musertama ihminen, ei iloista mieltä

Koiranpentukin eksyy vesi sateeseen, kadunkulmassa värjötellen

olen kuin auringon pimennys
kuin auringon pimennys
auringon pimennys

Sydän vereslihalla, kaiken ollen liian kipeää ääneen huudettavaksi

olen kuin soittorasia, mikä ei soi
huulillain kaikuu kurjuuden huokaus, oi voi

Pelkään ja vaikeroin, tuskaani ilmaan huutaen.

olen kuin nuolta vailla oleva jousi
kuin nuotiton laulu.
kuin maisema aiheinen, maisematon taulu

Kyyneleet poskillani vierien

olen kuin skeptikko ufo tutkimuksessa

kuin väritön maali

kuin ansaan astunut naali
 

vaivalloinen vaellukseni, tuskien, taivaltaen

 
olen kuin auringon pimennys
kuin auringon pimennys
auringon pimennys
 

olen kuin auringon pimennys
kuin auringon pimennys
auringon pimennys
 

olen kuin auringon pimennys
kuin auringon pimennys
auringon pimennys
 

Sydämessäin tuskaa, lehdettömiä puita, ei häikäsevää ruskaa

olen kuin kuntosali vailla puntteja

kuin snobi ympärilläin junttejä

Onnun

postaan nettiin hymyileviä onnea hehkuvia kuvia

mutta ei ole täällä iloa, onnea, ei huvia

Sydäntä raastaa

olen kuin auringon pimennys
kuin auringon pimennys
auringon pimennys

Nyt, kun olen kirjoitellut onnen hetkistä, kuinka elämä päästelee röhönauruja takahampaat vain vilkkuen.

Olen kirjoittanut kurjuutta maksimoiden.

Kirjoitustyylin ollessa molemmissa teksteissäni fiktio.

Elämän kertoja tehdään. Faktaa, toisin sanoen. Päiväkirja merkintä tyyli ei ole tämän runoilijattaren kirjoitustyyli, vaan puhdas fiktio. Tarinoissani.

Runouttani ja tarinoita lukiessa ei voi tutustua runoilijattareen, sillä kirjoitustyylini on fiktio. Mutta ei se olekaan runouden tarkoitus… Runoilijattareen tutustuminen. Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Blogini runouden on puhdas taide kanava. Ei päiväkirja. Kuulumisian on harvoin. Jos koskaan.

Mutta poikkeus vahvistaa säännön.

On siis kuulumisten aika.

Mitäs teille upeat blogini Runouden sävelin lukijat kuuluu ?

Tälle runoilijattarelle kuuluu… kiitos hyvää.

Mukavaa arkea porskuttelen.

Leivoin omena piirakkaa ja raparperi piirakkaa, tänään. Meni, kuin kuumille kiville. Helppo ohje.

Joulu on monimutkaisten ja monta tuntia vaativien kokkaus ja leivonta ohjeiden aikaa. Aivan vielä ei ole joulu.

Tänään valitsin helpon reseptin. Piirakat onnistuivat hyvin. Suussa sulavaa. A´vot.

Kutsun teidät, upeat blogini runouden lukijat… runolliselle matkalle.

Lukaises blogiani runouden pidemmälle. Tarjolla nimensä mukaan runouden sulo sointuja.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen