Tarinan aika… olen tarinan kertoja : )

13.2.2023
– 1
Aurinko nousee 8:27
Aurinko laskee 16:36

Lämpimästi tervetuloa blogiini runouden sävelin

Lukaisin kulttuureista blogeja. Äärimmäisen mielenkiintoisia. 

Oli kerrottu, että tällainen ja tällaiset tavat on meillä blogeissa.

Tämän inspiroimana kerron, millainen on suomalainen.

Ulkomaalaisille lukijoilleni.

Kirjoitus on kirjoitettu pilke silmäkulmassa.

Hello my magnificent reader

I´m a poet from Finland.

If you want read a poetry and storys… Go to the Google Translate website

Suomessa katsotuin tv ohjelma on kättelyjono. Tätä seuraa koko maa. Linnan juhlat.

Jos Suomi voittaa maailman mestaruuden jääkiekossa yms, me uimme, suihkulähteessä.

Juhlimme railakkaasti.

Matkustamme, yleensä Espanjaan, lomillamme, 

mutta aina tuhansien järvien maa kutsuu palaamaan takaisin. Aina.

Suomalaisen kanssa solmitaan vahvoja ystävyys suhteita.

Suomalainen on ahkera työntekijä.

Suomalaisia perinne ruokia ovat mm. karjalanpiirakat ja karjalanpaisti,

keitetyt perunat, ruisleipä, kaurapuuro, hernekeitto, leipäjuusto, mämmi ja poronkäristys.

Suomalainen ei mielellään puutu toisten asioihin eikä kysele kovin henkilökohtaisia kysymyksiä, 

jos ei tunne keskustelukumppania hyvin. 

Tietenkin poikkeuksia on …

Suomessa on kohteliasta antaa riittävästi fyysistä tilaa toiselle: 

ei seisota liian lähekkäin eikä kosketeta muuta kuin kätellessä tai halatessa. 

Maassamme ei tervehditä poskisuudelmalla.

Kun korona rajoitukset oli, siis kahden metrin välimatka ihmisten välillä.

Suomessa ei muuttunut juurikaan mikään. Ihmiset pitävät hajuraon…

Avioparit tietty kävelevät käsi kädessä.

Suomalaiset ovat täsmällisiä. Jos tavataan kello kolme, kello on silloin kolme. Ei seitsemän illalla.

Suomalaiset ovat hillittyjä.

Linja-autoissa ihmiset eivät puhu toisilleen, ovat hiljaa.

Lue lehteä tai selaa kännykkää, jos tämä tuntuu ahdistavalta…

Harva suomalainen osaa small talkia…

Sää on turvallinen puheen aihe.

Suomessa on paljon uusio perheitä.  Vaimon lapset edellisestä avioliitosta,

 miehen lapset ex:n kanssa  ja yhteiset lapset. Ei tarvi mennä kuin kolmekymmentä

vuotta taakse päin… niin avioeroja oli vähän ja perheet ehjiä…

Suomi ei ole kovin suku keskeinen. Voi olla, ettei serkut ole edes tekemisissä keskenään.

Suomen uskonto on ev lut kirkko. Mutta maassa on uskonnon vapaus.

Naisen asema on korkea, verrattuna moniin muihin maihin. Suomalaista naista ei saa alistaa.

Suomi on valittu jossain tilastoissa onnellisten maaksi, silti täällä tehdään valtavasti itsemurhia.

Melankoliaan taipuvainen kansa.

Erikoista… riippuu mitä tilastoja lukee… mutta maailman onnellisin kansa

löytyy yhden tilaston mukaan juuri Suomesta.

Tunnettuja suomalaisia on Sibelius, säveltäjä.

Ja aina kun menet kylään, sinulle tarjotaan kahvia.

Jos et pidä kahvista, opettele juomaan sitä. Laita enemmän maitoa kuin kahvia ja paljon sokeria.

Suomessa on sädehtivän kaunis luonto. Tuhansia järviä.

Suomalaisten läheiset eivät ole suku. Läheiset voi olla vaikkapas naisella aviomies,

 anoppi, työkaveri, tenniskaveri ja koira. He ovat sitten,

 läheisempiä, kuin ulkomaalaiselle suku, 

ja tähän ympyrään on äärimmäisen vaikea päästä, voi kokea itsensä ulkopuoliseksi.

Ja nämä ihmissuhteet ovat vahvoja. Ystävät ovat aarteita.

Kyllä suomalaiset ihmissuhteet ovat vahvoja… he auttavat suruissakin,

ei vain ilossa, hymyssä ja ja naurussa.

Saat tukea surussa ja ilon voit jakaa suomalaisen kanssa… 

Tasa-arvo, luottamus, luonto, näistä on suomalaiset tehty.

Suomessa on paljon järviä, jokia ja merta. Nämä heijastuvat erittäin vahvasti 

suomalaisessa kulttuurissa. Monet taiteilijat ovat saaneet inspiraatiota juuri merestä.

Ruisleipä ja Alvar Aallon maljakko, suomalaisuutta.

Suomessa on sauna kulttuuri. Pyyhe ympärillä voi mennä saunaan.

Neljä vuoden aikaa. 

Oli sää mikä hyvänsä, suomalainen sauva kävelee… vaikka räntää ja jääpuikkoja satelisi.

Sauvakävely on hiihtämistä ilman suksia, siis.

talvi on kamala ulkomaalaiselle…

Mökkeily, hiihtäminen, kalastus, marjojen poiminta. Marjoja voi popsia suoraan metsästä.

Avannossa uidaan.

Jenkka, valssi, tango, suomalaiset rakastavat tanssia… vaikka ovatkin jäyhää kansaa.

Joulupukki on Suomesta, tuo suloinen satuhahmo.

Muumit,Suomesta.

Maalaukselliset maisemat… Suomesta…

Suomalainen vihannes, on lenkkimakkara…

Suomessa on huippu lääkäreitä ja huonoja lääkäreitä, valitse lääkärisi oikein jos sairastat

Jos menet huonolle lääkärille valittamaan oikeaa jalkaasi, hän kipsaa vasemman jalkasi.

Mutta myös korkea tasoista lääketiedettä löytyy maastamme.

Enää nykyisin ei voi taxeihin luottaa. Vielä kymmenen vuotta sitten voi.

Sama matka voi maksaa 20 euroa tai 50 euroa.

Helsinki, pääkaupunki… on moderni Eurooppalainen kaupunki.

Suomen lappi puolestaan huokuu eksotiikkaa.

Tuntureita, laajoja erämää alueita, arktisia vesistöjä

ja lapista löytyy myös puhdasta ilmaa.

Kesäisin on yötön yö ja talvisin huikeat revontulet.

Tuntureita, metsiä, järviä ja jokia.

Näitä tarjoaa suloisien tuhansien järvien maan lappi.

Suomen kieli on vaikea kieli, mutta englannilla pärjää… huonollakin englannilla.

Persoonia ja yksilöitä on jokainen. Myös suomalaiset. Ei ole kahta samanlaista ihmistä, ei.

Suloinen tuhansien järvien maa… Kaunis kuin mikä… maalaukselliset maisemat.

Mites se upea Kari Tapio lauloikaan ”Olen suomalainen… lalalalaaa…”

Olen tarinan kertoja. On siis tarinan aika. Ja tarina menee tällä kertaa näin… olkaas hyvä…

Länkkäreitä katselleena tiedän, että intiaanit koristelivat hiuksensa sulin, ja sanoivat ”ugh”. 

Sanovatko intiaanit oikeasti ”ugh” ja mikä on sulkien tarkoitus. 

Lukaise tarinani, niin tiedät (sanovatko he ”ugh”) .

Olet valinnut lähes

täydellisen tavan

viettää aikaa

ja se on lukeminen.

Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

INTIAANI 

on tarina nimeltään.

Tarinan henkilö: Mikko, mies

Tarinan ajankohta: joulu

 Ja fiktiivinen tarina menee näin, olkaas hyvä.

Olen intiaani.

Juureni ovat Euroopassa, kyllä kyllä, kuulit oikein, Euroopassa, Amerikan alkuperäiskansoilla 

on juuria myös Euroopassa, jopa kolmannes on peräisin Euroopasta.

Nimemme ovat erikoisia. Pitäähän minun esittäytyä, olen Mikko, lempinimeltäni tanssiva puhveli.

Historian havinassa oli moniavioisuutta, jos joku jäi leskeksi, tämän johdosta. 

Mutta minä olen mustasukkainen kuin härkä punaisella vaatteella. Yksiavioinen, ilman muuta. 

Lempinimeni pitäisi olla mustasukkainen puhveli.

Avioero on sallittua vielä tänä päivänäkin, kuin historian havinassa, 

kukas sitä nyt kurjaa puolisoa katselisi.

Mutta minä, rakastan vaimoani, hän on kaikkeni.

Kävin kerran kirkossa kuuntelemassa puheen avioliiton pyhyydestä. Minun pitäisi siellä käydä 

iskemässä nyrkkiä pöytään ja ylistää avioliiton kauneutta ja pyhyyttä. Kuinka rakastankaan 

vaimoani. Avioliitto on totta vie pyhä.

Pidän siitä, ajatuksesta, että intiaaneilla, avioerot eivät ole sallittuja ja joskus tätä 

uskomusta viljelenkin.

Me intiaanit keksimme itse ilmaisun ”punanahka”. Mutta nimitys sai negatiivisen kaiun

 valkoisten suussa tuossa 1800 luvun paikkeilla.

Omistan kanootin ja ilman muuta, osaan kiepsautuksen, sitähän hukkuu saman tien pää veden 

alla kanootin kääntyessä, jos ei osaa kiepsauttaa. Tämä on välttämätön taito.

Kanootit tehtiin peittämällä riu’uista tehty kehikko tuohella.

Helpostihan kivikko repi pohjaan reijän, mutta yhtä helposti se oli korjattavissa.

1800-luvulla tuohen sijaan alettiin käyttää telttakangasta. 

Kerron sinulle intiaanien historiaa, hieman.

Intiaanien hevosia oli tietenkin, mustangit. Hevosta minulla ei ole, mutta ratsastan, ilman satulaa.

Intiaani tanssilla, toisin sanoen aurinkotanssilla oli tarkoitus vahvistaa luonnon ja ihmisen välistä 

yhteyttä, tai toivottiin onnistunutta biisonijahtia tai mitä milloinkin.

 Minä tanssin avio-onnen puolesta.

Ja avio-onni kukoistaa ; ) Rakastan vaimoani ja päin vastoin, hän rakastaa minua.

Toteemi paalu on kertomus suvun esi-isistä.

Historian havinassa elanto hankittiin biisoneita metsästämällä, osa viljeli maata ja osa

 intiaaneista puolestaan vaelteli riistan perässä.

Savumerkeillä puolestaan lähetettiin viestejä pitkien matkojen päähänkin. Savumerkeillä 

kerrottiin mm. riistan sijainti, jos olinpaikkaa ei tahtonut paljastaa, savumerkkejä ei käytetty.

Ja mites savumerkit tehdään, minäpäs kerron… Pitää mennä korkealle, etsiä sopiva nuotiopaikka,

 ja sytyttää nuotio. Polttaa nuotiossa tuoretta ruohoa. Heittää nuotioon koko ajan lisää tuoretta 

poltettavaa, jotta siitä nousee paljon savua. Savupilvet tehdään kankaan avulla. Kerätään savua 

pidellen kosteaa kangasta nuotion päällä ja päästetään siitä välillä savupilviä.

Sotakirves, jota voidaan käyttää myös piippuna, koska se on ontto, minulta ilman muuta löytyy. 

Rauhan symboolina olen haudannut kirveen. Näin tehtiin historian havinassa, näin tein minä. 

Rakastan rauhaa. Olen todellinen rauhan ruhtinas. Kuin näin joulun alla syntyvä Kristuskin on.

 Joulu kolkuttelee jo ovelle, pian on syntymäpäivä, Rauhan ruhtinaan synttärit.

Suloinen joulu, koristeineen, valoineen, tunnelmoineen. Joulu on upeaa aikaa, 

vuoden parasta aikaa, ehdottomasti. 

Vietämme vaimon kanssa mukavan, tunnelmallisen ja rauhallisen joulun, joulukuusen 

koristellen kultaisin palloin.

Ja rohtomaalaukset, joiksi me intiaanit maalauksiamme kutsumme, tehtiin väreillä kuvioiden. 

Kuviot kertoivat kuka ja mistä heimosta olet, mutta ne suojasivat myös auringolta jopa hyönteisiltä.

 Kyllä kuulit oikein, tehän käytätte aurinko rasvaa suojaamaan auringolta ? En puhu 

sotamaalauksista, en, sillä polttelen rauhan piippua.

Rauhan piippua… sitä poltellaan myös mm. rukouksen yhteydessä.

Länkkäreissä intiaanit aina sanovat ”ugh”. 

Suomennettuna tarkoittaa suunnilleen ”okei”…

 länkkäreissä tämä on tervehdys, mitä se ei ole, 

se ei tarkoita ”hei” tai ”hyvää päivää”.

Suojelemme luontoa.

Kaikkien pitäisi suojella äiti maatamme.

Minulla on sulkia, sulkiin liittyy uskomuksia, kotkan sulat ovat suosittuja. Sulkia ei noin vain 

poimita maasta. Ne ovat kuin mitalleja, palkintoja uroteoista, ennen sulan saamista, piti kertoa 

uroteko kuin tarinan kertoja tarina, värittäen tarinaa, dramaattisin kääntein, ja tämän jälkeen 

kantaa sulkaa näkyvästi. Onhan joillain intiaaneilla hyvinkin näyttävä pääkoriste.

Kerron hieman mitä sulat kertovat. No, vaikka variksen sulka tarkoittaa tasapainoa, taitavuutta

 ja kaukonäköisyyttä.

Näen näkyjä.

”Kun ei ole näkyä, kansa villiintyy. Autuas se, joka ottaa opetuksen varteen!”

Sananl. 29:18

Olen lukenut kirjallisuutta paljon, etenkin intiaaneista, juuristani, kirjallisuutta tällä teemalla 

on vähän tarjolla. Olen todellinen lukutoukka, mokkasiiniset askeleeni vie usein kirjastoon, 

etenkin luen kirjallisuutta puutöistä, nikkaroinnista, milloin mistäkin, päivän lehden lukaisen

 ilman muuta kirjastossa. Viimeksi luin kirjan johtajuudesta. Ja siinä jos missä vilisee sana visio 

eli näky. Laaja-alainen suunnitelma jota kohti pyritään, siis näky, visio.

Jos ei olisi näkyä, olisi jotain muuta, nimittäin tarkoituksettomuus.

Näky on se jokin, mikä ohjaa arkipäivän valinnoissa kohti päämäärää.

Raamatussa näky on jonkin verran suurempi käsite, mitä se on vaikka johtamiskirjallisuudessa 

tai elämänhallinnan oppaissa. Nimittäin se on Jumalan antama.

Ja minun näkyni ovat Jumalalta.

Jumala laskee näyn sydämeen ja tietoisuuteen, ohjatakseen valinnoissa.

Näky ei ole kurkistus tulevaisuuteen tai viihdettä.

Sen tarkoitus on ohjata. Näky on kuin auton ratti.

Näky voi kirkastua, ja se on minulle tärkeää, äärimmäisen tärkeää.

Usein näkyni eivät ole kristallin kirkkaita, vaan hämäriä. Mutta näky voi kirkastua.

Näky on elämän punainen lanka.

Elämä ilman näkyä on harhailua pimeässä metsässä.

Jos olet sitä mieltä, että sinulta puuttuu näky, mikset etsisi sitä, rukoilisi sen ilmestymistä elämääsi?

”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea.” (Hab. 2:2)

Puuhastelu ilman näkyä on paitsi epämääräistä ja suunnatonta, se myös kuluttaa.

Näky ei ole vain suunnitelma tai unelma, vaan se on maali.

Historian havinassa intiaanit asustelivat tiipiissä.

Tiipiin rakentamiseen tarvittiin 12 biisonin vuotaa, jotka pingotettiin mäntysalkojen ympärille. 

Naiset valmistivat, omistivat ja pystyttivät tiipiit.

Vasta 1800 luvulla tiipiit rakennettiin kankaista.

Tiipiit eroavat muista teloista, sillä katossa on reikä, jonka kautta savu ei ole tiipiin sisällä, sekä 

ns. savuventtiili, että tiipiissä voidaan kokkailla ja lämmitellä avotulen lämmössä.

Tiipiit on suunniteltu helposti ja nopeasti koottaviksi, sillä ne oli saatava nopeasti kasaan, 

biisonien metsästyksen vuoksi.

Elän modernissa yhteiskunnassa, ajan hampaassa olen kiinni. Historiamme ei ole kovin ruusuinen, 

mutta tulevaisuuteni on. Voin rakentaa tulevaisuudestani sellaisen millaisen siitä itse tahdon.

Asun kerrostalossa, vaimoni kanssa. Olen kolmenkymmenen parhaalla puolella, ja minut tunnistaa 

intiaaniksi vain ruskeista silmistäni ja näyistäni.

Minulla on ajan henkeen sopien, iphone, läppäri ja tabletti.

Istun puhelimen ääressä, ja shoppailen itsepalvelukassoilla kaupoissa käydessäni.

Minulla ei ole tiipiitä, ei värikästä asua, monine koruineen, symboleineen, 

minulla on farkut ja lippalakki.

Mutta tiedän esi isäni, tiedän historiani, tiedän juureni.

Ja huoleni on se, että Äiti maa, huokaa saastevuoren alla.

Luontoa pitäisi vaalia, sen tuhoamisen sijaan.

Sademetsät ovat maapallon keuhkot.

Olen intiaani.

Juureni ovat Euroopassa, kyllä kyllä, kuulit oikein, Euroopassa, Amerikan alkuperäiskansoilla 

on juuria myös Euroopassa, kolmannes on peräisin Euroopasta.

Nimemme ovat erikoisia. Olen Mikko, lempinimeltäni tanssiva puhveli.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Äiti maa, huokaa saastevuoren alla.

Lämmin kiitos vierailustasi 

blogissani Runouden sävelin

• Runoilijatar

Lukemisiin