Auringon laskua voi ihailla tänään klo. 17.36

2.3.2026

-8

Aurinko nousee 7.24

Aurinko laskee 17.36

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Mitäs teille upeat blogini runouden lukijat kuuluu?

Minulle kiitos hyvää. Mukavaa arkea porskuttelen.

Mm. kirjoittamisen iloa kuuluu tänne.

Lukaisin sääennustuksen.

Tulee kevät.

Ihanaa. Suurenmoista.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA KEVÄT.

Lämpimästi tervetuloa blogiini runouden, niin uudet kuin vanhat lukijani.

Uusille lukijoille pikainen esittäytyminen.

BLOGIA RUNOUDEN PITÄÄ MM. SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ. RUNOTEOKSEN KIRJOITTANUT NAINEN. RUNOILIJATAR, JOKA RAKASTAA KAIKKEA KAUNISTA. KISSOJA, YSTÄVIÄÄN, LÄHEISIÄÄN. VIISAITA SANOJA. LÄNKKÄRI LEFFOJA, HYVÄÄ KAHVIA. JA PUNAISTA HUULIPUNAA.

OLLEN KIRJASTOJEN, TAIDEGALLERIOIDEN. KAHVILOIDEN JA ELOKUVATEATTEREIDEN SUURKULUTTAJA.

HAUSKOJEN KISSA VIDEOIDEN FANI. JA BAILANTINOA TANSSITUNNEILLA TANSSIVA AIKUIS BLOGGAAJA.

Jos olet blogini vanha lukija, pysy jatkossakin mukana blogissani runouden.

Minulla on kaunis, viihtyisä koti. Missä viihdyn vallan mainiosti. Ollen todellinen kotikissa.

Tarina tuoli

Tarina tuolini kuvassa.

Lempinojatuolini.

Ja – totta kait – tumman harmaa.

Tumman harmaa on lempivärini, siis.

Minulla on myös vanha kunnon vihko, mihin raapustelen runoja. Kun inspiraatio iskee.

Mutta suurin osa tarinoistani ja runoudestani syntyy tässä tarina tuolissa.

Jos olet uusi blogini runouden lukijani… Pääset uutena lukijanakin kärryille teksteistäni. Ei ole jatkosarjaa. Vaan kun minitarina päättyy, se päättyy. Kun runo päättyy se päättyy.

Tarinoissa on huikeat tarinan opetukset.

Tänään blogissani runouden… Kaunis runoni VEDEN ÄÄRELLÄ, MEREN ÄÄRELLÄ. Ja runo menee näin, olkaas hyvä. Vanhempaa runouttani.

VEDEN ÄÄRELLÄ, MEREN ÄÄRELLÄ

meri, joet, vedet, tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

merituulen puhaltaessa kasvoihisi

tuulen kietoutuessa

humina puiden latvustoon

pohjoisen valo

kupliva kaupunkilaisuus

maaseudun ympäröimänä

totaalinen hiljaisuus

puhdas luonto

veden äärellä

meren äärellä

saaristoa

laivoja

sädehtivän kaunis luonto

aarnimetsät

rauhaa ja hiljaisuutta

retkeilyreitit maisemineen

kevät kesä

syksy talvi

yöstä päivään

merta

mannerta

maaseudun rauhasta

kaupungin sykkeeseen

historian havinasta

moderniin nykyaikaan

vihreät metsät

kirkkaat vedet

vehreät puut

saaristo

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät

huulet

veden äärellä

meren äärellä

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani runouden.

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

EN TAHDO KÄTKEÄ SISIMPÄÄNI ROHKAISUN KAUNIITA SANOJA.

Monesti negatiiviset asiat saavat unohtamaan kaiken kauniin, kuin auringonlaskut, vaikkapas.

Auringon laskua voi ihailla tänään klo. 17.36.

Tavoitteenani on hankkia viisas sydän. En koe huonoa asiaa tavoittelevani…. tavoitellessani viisasta sydäntä. Jos löydän ripauksenkaan viisautta, talletan sen oitis tekstiini. Pahassa ja jäätävässä maailmassa… on hyvin vähän viisautta tarjolla. Etsin viisautta, kuin neulaa heinäsuovasta.

Uusi runo, niin uusi runo…ettei sulkakynän muste ole ehtinyt kuivua. Ja kaunis runoni Vaaleanpunaisia unelmia menee näin. Olkaas hyvä.

VAALEANPUNAISIA UNELMIA

kuinka lujaa hänen

kuuluu huutaa

vai riittääkö kuiskaus

runsas

vadelmien, mansikoiden

pakkasen puremien

karpaloiden aromi

vaaleanpunaisia

unelmia

kuinka lujaa hänen

kuuluu huutaa

vai riittääkö kuiskaus

Uuni tuore runoni Yön sininen. Niin uusi runo, ettei sulkakynän mustekaan ole ehtinyt kuivua. Ja kaunis runoni menee näin, olkaas hyvä.

YÖN SININEN

yön sininen uni

hohtavan valkoinen lumi

hillat

liikkuen luonnossa

askeleitaan tarkkaillen

marjaisat lakka kankaat

hillat

lapin kultaa

silmän kantamattomiin

yön sininen mustikka maa

silloin hauras olla saa

ajaton raikkaus

balsamia

kaktuksen

pistoihin

puumainen sävy

vakaus

tehokkuuteen

kietoutuneena

houkutteleva

meripihka

yön sininen uni

hohtavan valkoinen lumi

lumen peittäessä

mustikkamaat

kultakankaat

hillat

yllään

hienot

puuvillat

kutrit

kampauksella

punattu suu

taivaalla hohtaen

punainen Kuu

sydäntäin ei vie

kukaan muu

käteen ei jää

vain katkeran

suloinen luu

setripuu

säteilee

kauneuttaan

yön sininen uni

hohtavan valkoinen lumi

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin