Boston kakku

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten. Blogissaan Runouden sävelin.

25.10.2024
+ 6
Aurinko nousee 8:42
Aurinko laskee 17:22

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

 

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

 

Lämpimästi tervetuloa

 

SÄDEHTIVÄÄ VIIKONLOPPUA 

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani runouden. Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Tänään blogimerkinnässäni kirjoittamani kirjat. Pitämäni runotaidenäyttelyt. Sananen elokuvan koekuvauksista. Kerron millä teemalla kirjoitan seuraavan tarinani. Fiktiivin sellaisen. PYSY BLOGISSANI MUKANA NIIN VOIT LUKAISTA TARINAN. Jahka saan sen valmiiksi… Ja sokerina pohjalla, tämän päiväisessä blogimerkinnässäni, suussa sulava bostonkakku. A vot.

 

 

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirja on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen

Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, että matkailukirjaan.

Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n, 20-vuotisen taipaleen juhlakirja; Kuohuva koski kirjassa.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:

Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:

Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että runotaidenäyttelyn

Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Kerronpas miten kävi minulle – jokin aika sitten – elokuvan koekuvauksissa. Draama, siis… Punasin suuni, ja kävin kampaajalla kähertämässä kutrini. Menin koekuvauksiin… Koekuvaukset sujuivat loistavasti. Mutta… en napannut roolia.
– Tahtoisitkos sinä tulla koekuvauksiin?
Kysymys esitettiin hänelle, kenen auton kyydillä pääsin koekuvauksiin.
Noooooo. Hän ei ollut kiinnostunut. Roolista. :)

Seuraavan tarinani sijoitan sairaalan ympäristöön.

Olemme persoonia jokainen… yksilöitä… Minulla on nimeltä mainitsematon, noin nelikymppinen, puolituttu. Hän sanoi, että hänestä on mukavaa olla sairaana, hoidettavana ja hoivattavana. Hän pitää siitä, että saa pikaista paranemista toivotuksia. 

OI EI.

Minusta puolestaan on karmivaa olla sairaana. Pahimpia asioita maailmassa. Sairaalan kolkot ja karut käytävät. Lääkärit pistelee piikkejä ja kiusaavat siten. Kipu ja särky. Ankeus. TODELLA KURJAA… Sairaalan sapuska… yök… ja sairaalaan karmiva pesuaineen tuoksu. Entä sairaalan asut… järkyttäviä… Jos näenkin ambulanssin… kävelen nopeampaa sen,  siis ambulanssin, ohitse luonnollisesti. Olen allerginen sairaaloille, lääkäreille. Etenkin hammaslekureille. Olen hammaslääkäri kammoinen… totta vie, olen… Pelkkä poran ääni, niin kylmät väreet menee selkäpiitä pitkin… Menen lekurille, vasta kun on pakko. En ennen. En varmasti… En kestä nähdä verta. Jo pelkästä laastarin laitosta, pyörryn. Äkkiä lähden sairaalasta pois, etteivät he vain pyydä jäämään, jos siellä  on pakko käydä… En jää kahvittelemaan sairaalaan kahvilaan, en totta vie… Sairaalan kolkot ja karut käytävät, oven kolahdus kaikuu kauan tyhjillä käytävillä. Maailman karmivampia paikkoja… sairaalat. Kolkot, karut, sairaalan käytävät. OI EI…

Valitsen ammatiksi sisar hento valkoisen. Seuraavaan tarinaani. Hän rakastuu… jo charmantisti harmaantuneeseen lääkäriin. Aivo kirurgiin. Laadukkaan sairaalan. He ovat hengen pelastajan ammatissa. Sankareita, siis. Tarinassani.

Seuraavan tarinani sijoitan sairaalaan.

Pysy blogissani mukana. Voit lukaista fiktiivisen tarinan. Saako sisar hento valkoinen, charmantin miehen, kilkattavatko heille hääkellot. Tämä jää nähtäväksi.

Se selviää vain blogiani seuraamalla.

Jos olet uusi lukija… lämpimästi tervetuloa. Runouden sulo siivin edetään blogissani runouden… kera fiktiivisten tarinoiden.

BLOGIA RUNOUDEN PITÄÄ SIIS RUNOILIJATAR, JOKA RAKASTAA KAIKKEA KAUNISTA, KISSOJA, YSTÄVIÄÄN, LÄHEISIÄÄN. VIISAITA SANOJA. LÄNKKÄRI LEFFOJA. HYVÄÄ KAHVIA JA PUNAISTA HUULIPUNAA.

OLLEN ELOKUVATEATTEREIDEN, KIRJASTOJEN JA TAIDEGALLERIOIDEN SUUR KULUTTAJA.

Jos olet vanha lukijani… lämpimästi tervetuloa blogiini runouden… pysy jatkossakin mukana blogissani runouden.

Minulta käy näppärästi niin pullan letitys kuin kutominen.

Tässä suussa sulavat pullan resepti.

50 g hiivaa
5 dl maitoa, laita punaista maitoa. Parempaa.
2 kananmunaa
2 dl sokeria
2 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
16 dl vehnäjauhoja
2 dl voita, laita voita, älä margariinia, parempaa.

täyte
1 dl voita
1 dl sokeria
2 rkl kanelia

voiteluun
kananmunaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää munat, sokeri, mausteet ja osa jauhoista. Sekoita taikina tasaiseksi. Lisää ripotellen jauhot, hitaasti. Lisää lopuksi sulatettu voi. Kohota taikina. Taikina tuplaa kokonsa. Kauli taikina kahdeksi 60 x 30 cm:n kokoiseksi levyksi. Levitä levyille pehmeätä voita. Ripota pinnalle sokeri ja kaneli. Kääri taikinalevyt rulliksi pitkältä sivulta. Jätä saumakohta alapuolelle. Leikkaa rullat terävällä veitsellä vinottain kolmikulmaisiksi paloiksi. Nosta palat pystyyn kapea kohta ylöspäin. Paina sormilla kapea kohta alas pöytään saakka. Kohota liinan alla. Kyllä luit oikein. Toisen kerran taikinan kohotus. Tehdäänpäs saman tien bostonkakku. Ei perus pullia.
Voitele ja korppujauhota 1,8 l:n rengasvuoka. Leikkaa täytetystä korvapuustirullasta 4 cm:n levyisiä paloja. Aseta palat vuokaan leikkauspinta ylöspäin. Kohota. Kyllä kyllä… Voitele ja koristele raesokerilla. Tadaa bostonkakku on pian valmis. 175 asteessa n. 35 min.

Kahvillee !!!!!!!!!!!!!!! Huuto vain sitten kaikumaan ilmaan.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin