Ensi lumi häikäisee kauneudellaan

1.11.2024
-4
Aurinko nousee 8:05
Aurinko laskee 15:57

Jo ennen klo. neljää
on pimeä

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

 

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

 

Lämpimästi tervetuloa

 

 

Olen tarinan kertoja…

Pitäähän minun esitellä tarinan hahmot. Irene ja Emilia.

Emilia, 32, on opiskelija. Tradenomiksi opiskelee. Hän on kihloissa. Jimin kanssa. Heillä on angora kissa, Tim. He asustelevat vuokralla Ja toteuttivat juuri unelmansa. Ostivat omakotitalon. Emilia on haltioissaan, kun pääsee kesäisin pihaa rappaamaan. Hän on suunnitellut, että laittaa raparperejakin pihalleen. Että omena puun. Emilia voi muutaman vuoden päästä leipoa oman pihan omenapuun puusta omenapiirakkaa.

On marraskuu. Emilia suunnitellee jo joulua. Uudessa kodissaan. Ennen sitä on muutto show ja suur siivous. Jouluksi Emilia ripottelee joulukoristeet sulostuttamaan. Kietoo joulukuusen hopeiseen nauhaan. Ja kurkottelee kuusen latvaan tähden. Hyvän joulun toivotukset, hän laittaa modernisti tekstiviestinä. Paitsi vanhalle Hilma tädilleen hän postittaa kortin. Kortin hän laittaa kuoressa ja kuoren vasempaan ylä reunaan Emilia raapustelee uuden osoitteensa. Omakotitalon.

Hän on kiireinen muutto show n keskellä.

Irene, 31. Hän on valmistunut jo ammattiin. Hän on sairaanhoitaja. Tulisen rakastunut sairaalansa aivo kirurgiin. Jo carmantisti harmaantuneeseen mieheen. Irene lukee paljon. Hän rakastaa kirjoja. Hän piipahti hiljattain kirjamessuilla. Ja mukaan kirjamessuilta tarttui 17 kirjaa. Hän on murtunut. Sydän särkynyt. Elämä kohdellut kaltoin. Hän on surullinen.

Emilia on Irenen hyvä ystävätär.

Ja tarina alkaa.

Ystävykset

Ensi lumi on sadellut maahan. Luonto sädehtii valoisena. Vasta äsken, luonto säteili väriloistossaan, punaisin eri sävyin. Vaahteran ollessa häikäisevän kaunis. Ruskan hehkussa.

Mutta nyt. Valkoinen ensi lumi peittää maan. Kuinka kaunista. Onkaan.

Irene on surullinen. Kyynel, jos toinenkin, vierähtää hänen silmä kulmastaan.

– Kerää särkyneen sydämesi palaset, kokoa ne ja palaa vahvempana kuin koskaan, toteaa Emilia Irenelle.

Kahvilassa, Cappuccinon äärellä.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Kerää särkyneen sydämesi palaset, kokoa ne ja palaa vahvempana kuin koskaan.

 

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin