Etsien kadonnutta

13.10.2025

+4

Aurinko nousee 8.05

Aurinko laskee 18.03

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Tänään blogissani runouden tarjolla vanhempaa runouttani.

Fiktiivinen… (oi, tarvitseeko minun sanoa, fiktiivinen runo, kun kirjoitan haltioista tai merenneidoista jne…) runo menee näin… Olkaas hyvä.

HALTIOIDEN MAASSA

kello helisi hänen kaulassaan


kimallellen auringon
säteiden valossa

hänet ympäröi
juovuttava
taian omainen tuoksu

kuun loistossa

tähtisateessa

matkalla vuoren huipulle


hehkuen kalpeaa valoa

kimallellen sumupilveä


taivas
pensaat
tie
näyttivät kultaisilta

kaikki luodutkin
vaikuttivat kultaisilta

haltioiden maassa


löytöretkellä vuorenhuipulle

ETSIEN kadonnutta

Kenties olet hukannut jotain. Ja etsinyt.

Aurinkolaseja. Mihin ne laitoinkaan?

Tai tämä runoilijatar tahtoo saada viisaan sydämen.

En koe tavoittelevani huonoa asiaa, viisasta sydäntä tavoitellessani.

Ja etsin viisautta, kuin neulaa heinäsuovasta.

Viisautta on vähän tarjolla jäätävässä maailmassa.

Jos löydän ripauksenkaan viisautta. Talletan sen oitis tekstiini.

Kenties olet etsinyt leivonta reseptiä.

Mihin laitoinkaan, sen lappusen, mikä sisälsi suussa sulavan omenapiirakan leivonta ohjeen?

Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni.

Jeremia 29:13-14

Herra on teidän kanssanne, jos te olette hänen kanssaan. Jos etsitte häntä, löydätte hänet, mutta jos hylkäätte hänet, hän hylkää teidät.

2. Aikakirja 15:2

Jumala, minun Jumalani,

sinua minä odotan.

Sieluni janoaa sinua,

ruumiini ikävöi sinua

ja uupuu autiomaassa ilman vettä.

Psalmi 63:2

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.

Matteus 7:7

Sinuun luottavat kaikki,

jotka tuntevat sinut.

Sinä, Herra, et hylkää

ketään, joka etsii sinulta apua.

Psalmi 9:11

Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää,

huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä!

Jesaja 55:6

Minä olen kyllä ollut lähellä,

mutta he eivät ole minua etsineet,

olen ollut läsnä,

mutta he eivät ole minua kyselleet,

olen sanonut: »Tässä olen, tässä olen!»

tälle pakanakansalle, joka ei kutsunut avuksi

minun nimeäni.

Jesaja 65:1

Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa,

etsikää aina hänen kasvojaan.

Psalmi 105:4

Näin sanoo Herra Israelin kansalle: – Etsikää minua, niin saatte elää!

Aamos 5:4

Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.

Luukas 19:10

Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen.

Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä.

Heprealaiskirje 11:6

Mutta te maan nöyrät,

jotka noudatatte Herran oikeutta,

etsikää Herraa.

Etsikää vanhurskautta,

etsikää nöyryyttä,

niin te ehkä löydätte suojan

Herran vihan päivänä.

Sefanja 2:3

Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän.

On siis fiktiivisen tarinan aika.

Pitäähän minun esitellä tarinan henkilö.

Hän on siis Anelma.

Anelma. Onko iällä merkitystä, se on vain numero. Anelman mielestä. Työ on hänelle pakollinen paha, että saa leivän pöytään. Onko ammatti niin tärkeää kertoa. Onko kulttuuri taustalla niin merkitystä. Ei. Joten näitä ei mainita Anelman esittäytymisessä.

Siviilisääty. Naimaton, naimissa, eronnut, leski. Anelma on naimisissa.

Anelma on yksinhuoltaja äidin kasvattama nainen. Hänen äitinsä on jo kuollut, kauan sitten. Isänsä kanssa ei ole tekemisissä. Viimeksi, kun hän näki isäänsä. Hänen velipuolensa äidille ja hänen isälleen tuli ero. Todella riitaisa ero. Itse asiassa aivan helvetillinen ero. Hän mietti miten velipuoli selvisi moisesta taistelu tantereesta. Hänen isänsä nykyinen vaimo – joka aiheutti perheen hajoamisen – on ilkeä. Hän ei näe mitään syytä, miksi olla tekemisissä heidän kanssaan.

Itse asiassa hän on käynyt jopa sielunhoitajalla puhumassa asista.

– Ilmeisen nähtävää on, ettei heidän seura tee sinulle hyvää, sielun hoitaja totesi. Kun Anelma juuriaan ja lähtökohtiaan sielunhoitajalle itki.

Hän on kasvanut vihan keskellä. Hänen edesmennyt yksinhuoltaja äitinsä vihasi Anelman isää. Yleensä viha ansaitaan. Harvoin sitä sympaattinen henkilö on vihattu.

Häntä on sätitty, suljettu ulkopuolelle, vähätelty. Tällä tavoin hänet lähetettiin maailmalle.

Viisaimmaksi Anelma näki katkaista välit kokonaan.

Hänen isänsä, ilkeine vaimoineen ovat jo vanhoja.

Ei Anelmakaan enää mikään tytön heitukka ole.

Anelman paras ystävä on mies. Jake.

Mies ja nainen voivat olla vain ystäviä.

Jake on tavannut Kiian. Kaunis nainen, lukenut ja ihan mukavakin. Suht herttainen. Ei mitään vakavaa.

Ovat vasta tavanneet ja suhde on tuore.

Ja Anelmasta, vihreä silmäisestä, brunetesta, kopisevissa koroissaan, tarinani kertoo.

AURINKOLASIT on tarina nimeltään.

Anelma on kova hukkamaan tavaroitaan.

– Jake, oletko nähnyt aurinkolasejani? Anelma huudahtaa.

– Mihinkähän laitoin herkullisen omenapiirakan reseptin.

Aurinkolasit hän löytää. Omenapiirakan reseptiä ei. Sen hän oli kirjoittanut lapulle.

Hän etsii myös onnellisia ajatuksia.

Viime aikoina hän on ajatellut sukunsa pilkkaa. Ankeita lähtökohtiaan elämäänsä.

Hän saa niin paljon pilkkaa heiltä osakseen… että hän – totta vie – viihtyy kehuja jakelevan Jaken seurassa.

Jake on hänelle korvaamaton. Aarre.

Sen lisäksi, että hän etsii onnellisia ajatuksia, hukkaamiaan. Hän etsii myös Jumalaa.

Kristittyjen kokoontumisista, uskovan sydämestä ja kodista, sekä kristityn elämästä ja kasteesta, hän etsii Jumalaa.

Amalia ei rakenna elämäänsä kristityn ihmisen varaan, vaikka kyseessä olisi hurmaava ihminen.

Hän pettyy.

Hän ei myöskään menetä uskoaa Jumalaan, minkään ihmishirviön kautta, päin vastoin.

Hän rakentaa elämäänsä etsimänsä Jumalan varaan. Ei ihmisen. Ja näin ollen hän ei pety.

Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:20).

Hän on etsinyt Jumalaa myös vääristä paikoista.

Hukkaamaansa omenapiirakan reseptiä Amalia ei löydä koskaan.

Mutta lohdullista on se, että Jumalan hän voi löytää, kun hän… Häntä etsii.

Sen pituinen se.

Loppusanat tarinaan.

Amalia oli kiireisenä nakannut paperin palan, missä omenapiirakan resepti oli roskiin. Ajatteli, että se on kauppa kuitti, mitä ei tarvitse.

Lapussa luki – vain sinä… upea blogini runouden lukija tiedät tämän – seuraavanlaisesti.

Omenapiirakka

omenoita

4 kananmunaa

3 dl sokeria

150 g voita

2 dl omenamehua

5 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2 tl vanilliinisokeria

Pinnalle

sokeria

kanelia

vanilja kastikkeen kera nautittavaksi

200 astetta noin puoli tuntia, noin aika.

Se mitä Amalian hukkaamassa lapussa luki, sitä ei Amalia tiedä. Sen hän on unohtanut.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa,

etsikää aina hänen kasvojaan.

1. Aikakirja 16:11

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen