Hei hei syyskuu, tervetuloa lokakuu
30.9.2025
+6
Aurinko nousee 7.25
Aurinko laskee 18.50
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Heräsin aikaisin. Aamulla. Kukonlaulun aika siis. Jatkuva hämäräkään tai päin vastoin valoisuus… ei ole häirinnyt kukkoja, vaan ne kiekuivat joka aamu täsmälleen samaan aikaan. Tutkijoiden mukaan tämä todistaa sen, että eläimen sisäinen vuorokausirytmi laukaisee kiekumisen.
Punapäinen punkkari kiekuu kello kuusi.
Tästä sanonta, ”kukon laulun aikaan.”
On paljon vanhoja suomalaisia viisauksia kukosta.
Esimerkiksi: ”Pöyhistellä kuin kukko…. Ei kukko käskien laula…
Ei hänelle kunnian kukko laula… Hääriä kukkona tunkiolla… jne jne…”
JOKU ON JUURI HERÄNNYT, HUOMENTA. TOINEN NAUTTII MARMELADILEIPÄÄ, KERA KAHVIKUPPOSEN, HEI VAIN. KOLMAS ON TULLUT JUURI TÖISTÄ, HUOMENTA, HUOMENTA. OLITPA SITTEN ASTUNUT MISTÄ TAHANSA BLOGIINI RUNOUDEN SÄVELIN. OLET ALOITTANUT PÄIVÄSI HUIKEALLA TAVALLA, RUNOUDELLA.
Hei hei syyskuu, lämpimästi tervetuloa lokakuu.
31 päivää.
Lokakuun latinankielinen nimi october tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta octo.
Lokakuu on vuoden pisin kuukausi kesäajasta pois siirtymisen johdosta.
Luonto hehkuu ruskan eri sävyin, vaahteran ja pihlajan sädehtien kauneudessaan. Mutta, yleensä lokakuussa ensi lumi valaisee maan. Ja luonto pukeutuu lumiharsoonsa.
Harmaita päiviä. Näistähän lokakuu on tehty.
Sadetta.
Neljä vuoden aikaa. Mitkä neljä, 4. Ikuinen lokakuu.
Joidenkin muuttolintujenmuutto sijoittuu Etelä-Suomessa vasta lokakuun alkupäiviin. Sienestys- ja marjastusaika alkaa lokakuulla olla jo ohi.
Muutamia lokakuun päiviä mainitakseni…
1.10 Maailman kasvisruokapäivä
2.10. Väkivallattomuuden päivä
4.10 Eläinten päivä – aloittaa eläinten viikon
4.10. Kanelbullens dag
10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
11.10 Kansainvälinen tyttöjen päivä
16.10. Maailman ruokapäivä
17.10. Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi
31.10. Halloween
Kiven päivä on 10. lokakuuta.
Muistatkos 7 veljestä? Heidän nimet.
Vietämme Aleksis Kiven päivää. Lokakuussa. Suomenkieli alkoi kukoistaa 1800 luvun loppupuolella.
Alexis Stenvall, taiteilijanimeltään Aleksis Kivi.
Aleksis kivi syntyi Nurmijärvellä Palojoen kylässä lokakuussa 1834… Räätäli Erik Johan Stenvallin (1798−1866) ja Anna-Kristiina Hambergin (1793−1863) perheeseen. Perheessä oli ennestään kolme poikaa, Johannes, Emanuel ja Albert. Aleksilla oli myös sisar Agnes, joka kuoli vuonna 1851 vain 13-vuotiaana.
Aleksis Kivi oli kärsinyt koko ikänsä kivuista ja ruumiillisesta heikkoudesta ja hän sairasti lisäksi lavantaudin useampaan otteeseen. Kiven kunnossa tapahtui selvä käänne huonompaan keväästä 1870 alkaen, ja hän alkoi kärsiä muun muassa kovasta päänsärystä, sydänoireista, pahoinvointikohtauksista. Aleksis Kivi menehtyi vain 38-vuotiaana Tuusulan Syvälahdessa 31.12.1872. Aleksis Kivi haudattiin Tuusulaan.
Aleksis Kivi… kansalliskirjailija. Hänen teoksensa Seitsemän veljestä kohotettiin suomalaisen kulttuurin merkkiteokseksi. Aleksis Kiven päivää juhlitaan vuosittain 10. lokakuuta.
Muistatkos 7 veljestä? Heidän nimet.
Seitsemän veljestä henkilöt ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero.
Aleksis Kivi lähti Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1846. Rahan puute pakotti Aleksis Kiven keskeyttämään koulunkäynnin. Hän oli kuitenkin lopulta ylioppilas 23 vuotiaana.
Aleksis Kiven äiti toivoi Aleksista pappia ja tämä oli hänen itsensäkin unelma. Toteutumaton unelma.
Seitsemästä veljeksestä on myös tehty elokuva… ja näyttämölläkin se on nähty…
Seitsemän veljestä on myös Novitan lanka… Äärimmäisen hyvä laatuinen…
Olettekos lukeneet… upeat blogini Runouden sävelin lukijat… Seitsemän veljestä kirjan ? Mitäs piditte?
Pitkään Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäinen lause kuului kirjallisuudenharrastajan knoppitietoihin…
Millä sanoilla Seitsemän veljestä alkaa?
”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää…”
RUNOILIJATAR PITÄÄ SULKAKYNÄNSÄ TERÄVÄNÄ, KIRJOITELLEN MM. FIKTIIVISIÄ MINITARINOITA KERA RUNOUDEN SULO SOINTUJEN. BLOGISSAAN RUNOUDEN SÄVELIN.
Kirjoitustyylin ollessa fiktio runoudessani. Runoudessani rakastetaan värejä, kuin myös värittömyyttä. Tarinoista löytyy mielenkiintoista uutta, mutta myös kunnioitettavan vanhaa. Runouden sävelissä on edustettuna niin ilo, suru, kuin kauneus, pettymykset, tunteiden koko scaala, toivo, että turhautuneisuus.
Rakkautta unohtamatta….
kaipuuta pois jättämättä.
Lokakuussa on halloween. Tarjolla siis halloween tarina.
ÄLKÄÄ KIELTÄKÖ JUHLAA… SULATTAKAA NIIHIN KRISTILLISYYS… NÄIN KEHOITETTIIN LÄHETYSTYÖNTEKIJÖITÄ MUINOIN… Tällä tyylillä tämän päivän blogimerkintäni…kristillisyys sulautetaan kirjoitukseen…
Halloween on pian.
Oranssi ja musta ovat halloweenin värisävyt.
Sanan halloween suomalaisiksi vastineiksi on ehdotettu sanoja marrasyö, hallainyö, kurpitsajuhla, kekrijuhla ja haamuaatto.
Kurpitsa kuuluu halloweeniin… niin piirakkana kuin muutenkin.
Dracula kuuluu halloweeniin. Dracula on irlantilaisen kirjailijan luoma hahmo 1897. Dracula on kreivi, transilvanialaisessa linnassaan. Elelee ihmisverellä . Alkuperäiseltä luonteeltaan Dracula on säälimätön ja tunteeton, mutta hahmo on esiintynyt lukuisissa elokuvissa mukavanakin heppuna, tällainen ei ole Dracula. Hän on säälimätön ja tunteeton. Kirjailija hyödynsi kirjaansa useita lähteitä ja teki paljon taustatyötä. Hän luki kirjoja ihmissusista, hirviöistä, paholaisesta sekä päänseudun vammoista. Draculan heikkous on päivänvalo. Valkosipuli ja hopeinen risti.
HU-HUU
Halloween muffinssit
2 kpl kananmunaa
2 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
100 g voita, laita voita, on parempaa kuin margariini.
Paista noin viitisentoista minuuttia, 200 asteessa… muffinsi vuoissa. Kun muffinsit ovat jäähtyneet. Koristele hämähäkinseitein, haamuin ja pääkalloin muffinsit.
Kristinuskon levitessä lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta. Niinpä tämäkin pakanallinen juhla korvattiin.
Käytän tätä menetelmää kirjoittaessani tätä blogimerkintää. Sulautan kristillisyyden, pakanalliseen juhlaan.
Kurpitsalyhdystä on aikojen saatossa muodostunut tärkein halloweenin tunnus. Irvistävä kurpitsa tunnetaan myös nimellä Jack O’Lantern. Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack-nimiseltä juopolta. Hän kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi evääksi ottamansa nauriin sisään. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa.
Rapakon tuolla puolen, Amerikassa, nauris on vaihtunut kurpitsaan.
Vainajat, aaveet, vampyyrit, noidat ja mustat kissat. Näistä on halloween tehty.
Trick or treat! eli ”Karkki vai kepponen”… huudahdus kaikuu ilmaan halloweenina.
Halloween on vuoden kammottavin juhla.
Halloween saapui suloiseen tuhansien järvien maahamme 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.
Halloweenia voi juhlistaa pukeutumalla teemaan sopivasti vaikkapa noidaksi, kummitukseksi tai joksikin muuksi hurjaksi taruolennoksi: vain mielikuvitus on rajana!
Juhla on iso Amerikassa.
Tekohämähäkkejä, ketsuppi on verta, spagetti matoja… laita muoviseen kertakäyttö käsineeseen vettä ja pakasta käsine. Laita jääpala käsi boolimaljaan…
Kauhuelokuvat kuuluvat halloweeniin.
Tarinani kertovat noidista… Miten noitia vastaan puolustaudutaan: Raamatulla, ristillä ja pyhällä vedellä.
Joskus kirjoitus tyylini on hattaraisen vaaleanpunainen… Kepeä… tai sinisen syvällinen… tulisen punaisen rakkauden paloinen… Vaihdetaas täysin kirjoitustyyliä.
Tänään tarjolla tarinoita, ihmisen raadollisuudesta ja pahuudesta. Ihminen on ihminen.
Olen tarinan kertoja… on siis tarinan aika…
VALKOSIPULI on tarina nimeltään…
Ikkunassa oli paksut viininpunaiset samettiverhot. Ja huone oli tämän johdosta hämärä. Vanhasta rouvasta puhuttiin pienellä kylällä, että hän ei kestä päivän valoa, kuin Dracula konsanaan. Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa, vanha rouva söi kuin söikin valkosipulia ateriallaan.
Hän on avioitunut miehen kanssa, jolle avioliitto on viides, hänelle toinen. Näin monella kierroksella, kun on häitäkään ei enää jännitä.
Ja hän on helvetillinen miehen lapsille. Todellinen ilkeä äitipuoli.
Samoin kuin omille lapsen lapsilleen. Hän on ilkeä.
Hänellä on reuman runtelemat kyhmyiset sormet… ja hiukset kuin takkuinen lattia luutu, jonka hän sitoo tiukasti nutturalle.
Onko joku viettänyt joskus hänen kanssaan kauniin ja onnellisen hetken, ehkä tai ehkä ei. Todennäköisesti ei.
Hän on paha suustaan, hän sylkee kuin tulenlieskoja satuttavia sanojaan, hän tahtoo loukata, ja iva on hänen puhetyylinsä.
Suu on viiva, jota koristaa syvät uurteet, rypyt.
Isä ei saa tavata lapsenlapsiaan, lapsi suojelee lapsenlapset vanhan rouvan…ilkeän äitipuolen… joka vaatimalla vaatii kutsuttavan itseään mummoksi… haukuilta.
Yhtä sättimistä, ulkopuolelle sulkemista, pilkkaa ja vähättelyä, sen hän osaa.
Hän on pahuuden ruumiillistuma.
Onkohan joku todella nähnyt hänen syövän valkosipulia ?
Ikkunassa oli paksut viininpunaiset samettiverhot, ja huone oli tämän johdosta hämärä.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Ei kaikki ihmiset pahoja ole, suurin osa on.
Kun yksi tarina päättyy. Alkaa täysin uusi tarina. Ei ole jatko-osaa. Siis. Pääset uutenakin blogini runouden lukijana kärryille teksteistäni. Pysytääs teemassa… Halloween…
OLIPA KERRAN
Peikko ja Vuorenpeikko
Peikko ja Vuorenpeikko kanta baarissaan, tuoppien äärellä. Kunnes paikalle lehahti Vuorenpeikon ex.
Epämääräinen, pelottava, outoja kykyjä omistava noita. Kahvia tiuhaan keittelevä, itsekseen puhuva, täysin pimeyden voimien turmeleva ihmisraunio.
Vuorenpeikon ex.
Ex asustelee synkässä metsässä, tahtoen pahaa kaikille hökkelissään, seuranaan musta kissa.
Hänen kaverinsa on Lapin korkeimmalta tunturilta ja toinen kaveri Kyöpelin vuorelta. He ovat liikenteellä kolmestaan, kaveriporukalla.
He pyrkivät salaperäisillä toimintatavoillaan tuhoamaan ympäröivän maailman, romuttamaan yhteiskunnan, että he voisivat elää vapaasti pahuudessaan. He pelottelevat voikukkasia. He tavoittelevat pimeää päämääräänsä. He käkättävät. Ja herkuttelevat vesiliskon silmillä, etanoilla ja kissankielillä. Heillä on omat eväät mukanaan ravintolassa, Peikon ja Vuorenpeikon kantapaikassa.
Heillä on poltellut käsivarret.
Nenässään syyliä, ja keltaiset, lohkeilleet hampaat.
Ja savusilakan hajuinen hengitys.
Pitkät raatelukynnet. Päässään suippopäinen hattu. Suutaan täyttävät kirosanat.
Mitä tekee Vuorenpeikko.
Hän menee baarin lattialle makaamaan, liikkumatta, aivan hiljaa, kuin kuollut.
Noidat luulevat häntä raadoksi, ja niin he poistuvat Peikon ja Vuorenpeikon kantabaarista.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli: ei kaikki ihmiset pahoja ole, suurin osa on.
Ja heti perään toinen tarina. Kun yhden tarinan saa pisteeseen. Kutsuu jo toinen tarina tarttumaan sulkakynään.
NOIDAT TANSSIVAT POLKKAA on tarina nimeltään.
Noita-akkoja on monenlaisia… ja noidat tanssivat polkkaa…
Kerronpas hieman millaisia noita akkoja on…
Ensimmäinen noita-akka on koulukiusaaja, ruma, ilkeä, inhottava. Hän on ruma, joten helppo huomata noita-akaksi. Traumatisoiva. Hänen takiaan joutuu tunnilla vaihtamaan paikkaa, jos vierustoveriksi pulpettiin sattuu.
Toinen noita-akka on aikuisen lapsen ilkeä äitipuoli, vanhan isän ties kuinka mones vaimo. Hän on pahempi noita-akka kuin edellinen, ns. avustustyöntekijä, esittää mukavaa, mutta selän takana on itse piru. Lapsen lapset eivät saa tavata hänen takia isoisää. Hänestä juuri aikaisemmassa tarinassani. Traumatisoiva. Kamala, kuvotus.
Kolmas noita-akka vuokraa murjuaan, ihan hirveä, kun on saanut murjunsa vuokrattua, haukkuu vuokralaisen pihalle. Mikään ole stressaavampaa kuin asua muiden nurkissa, murjussa, ja haukutaan pihalle, traumatisoiva.
Neljäs noita-akka taikoo joskus itsensä ihan kohtalaisen näköiseksi, kosmetologi, laittaa viestejä, ”kukaan meistä ei tahdo olla kanssasi tekemisissä.” Pilaa välejä ihmisiin, kuten noita-akat tekevät, traumatisoiva.
Ja viides noita-akka, esittää ystävää, sitä olematta, hänestä on päästävä kauaksi, traumatisoiva.
Kuudes noita-akka on väkivaltainen, iskee silmän mustaksi ja levittää valheellisia mustamaalaavia juoruja, noita-akka kun on.
Seitsemäs noita-akka on pomo, rähjäisen huoltoaseman pomo, ihan hirveä pomo onkin, pilkkaava, haukkuva, syrjivä, kaikin puolin karmiva pakkaus. Pää täynnä kusta, kuvittelee olevansa isokin bossi, mitättömän rähjäisen huoltoaseman pomo. Noita-akka, karmiva.
Yhden noita-akan takia saa valittaa vaikka Valviraan, toisen takia valitus on tehtävä potilasasiamiehelle, mutta heidän henki haisee siitä huolimatta hapansilakalle.
He ovat äärimmäisen traumatisoivia ihmisiä. Ihmishirviöitä, pahuuden ruumiillistumia. Noita-akkoja.
Ja noidat tanssivat polkkaa…
On myös mies puolisia pahuuden ruumiillistumia.
Tietäjät… poppamiehet, velhot ja šamaanit… noidat… nistit… Runoni sanoin tällaisen kuvaus.
NISTI
nisti,
kaulassa ei roiku hopeinen risti,
hän on jo mikä lie
askeleet kohti helvettiä vie
oi voi mitä teki nisti
hän myrkkyä itseensä pisti
nisti,
kaulassa ei roiku hopeinen risti
Ja miten noita-akkoja vastaan puolustaudutaan.
Ristillä, Pyhällä vedellä ja Raamatulla.
Noidat käkättävät. He tahtovat, että sydän mätenee pataan kelpaavaksi. Vain mädät sydämet ovat noidan mielestä maukkaita.
Halloweenina noita-akat ovat liikkeellä…
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen…
Kristinuskon levitessä lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta.
Estradi tai näyttämö… miten vain…
Perinteisesti korotettu lava tai laajemmassa merkityksessä mikä tahansa taide-esitykseen käytettävä paikka.
Koomikot, taikurit ja erilaisten sirkuslajien edustajat käyttävät estradia.
Pieniä ja suuria näytelmiä tarjoaa näyttämö.
Vaikkapas oopperaesityksiä.
Kaikki ovat mukana Kristuksen ja saatanan välisessä suuressa taistelussa.
Maailma on tämän tapahtuman näyttömö. Estradi. Tämä taistelu sai alkunsa taivaassa.
saatana, Jumalan vastustaja, joka johti osan enkeleistä kapinaan.
hän johti Aadamin ja Eevan syntiin.
Syntiinlankeemuksen seurauksena epäjärjestys astui maailmaan.
Ihmiset tarkkailevat tätä maailmaa, josta tuli koko maailmankaikkeutta koskevan selkkauksen näyttämö.
Auttaakseen ihmisiä tässä taistelussa Kristus lähettää Pyhän Hengen ja uskolliset enkelit opastamaan, suojelemaan ja vahvistamaan sitä pelastuksen tiellä.
Hän on polkeva rikki käärmeen pään.
Ilm. 1:8 ”Minä olen A ja O”, sanoo Herra Jumala,
joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.
Raamattu, risti ja pyhää vettä vain pirskottelemaan seinille. HALLOWEENINA.
Demoneja ajaessa. Et tarvitse yrttejä, et teatraalisia mittoja. Ei pappeja… Riittää, kun toteat. ”Jeesuksen Kristuksen nimessä poistu.”
Kauhutarina halloweeniin… oli tänään tarjolla blogissani runouden.
Kauhu ei ole kirjoitustyylini… Ei totta vie…
Olen kirjoittanut monella tyylillä, kirjakieltä, murteita, riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen monella tyylillä olen kirjoittanut. Olen viilannut adjektiiveja, punonut verbejä ja letitellyt substantiiveja.
”Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. 2 Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu…” – ilmestyskirja 22
Olen kirjoittanut kauniin runoteoksen Lumihiutaleinen orkidea.
Muutetaan pahoista ihmisistä kauneuteen kirjoitustyyli. Tiedät kyllä mitä on ihminen… ei minun sitä tarvitse enempää kertoa…
Rakastan kaikkea kaunista…
Ja sokerina pohjalla runo… Ja runo menee näin… olkaas hyvä…
LUMIHUURTEISEN TAIKAMETSÄN TUNNELMA
pitää olla, joku, jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat
terävien jääpuikkojen
koristaessa ikkunan pieliä
lumihiutaleiden sädehtiessä
kauneudessaan
pitää olla joku jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat
taikametsän tunnelma
kuurasta kimaltelevat ruukut
jäisen tuulen osuessa
luihin ja ytimiin
terävien jääpuikkojen
koristaessa ikkunan pieliä
lumihiutaleiden sädehtiessä
kauneudessaan
pitää olla joku jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat
Ja toinen tarina tarjolla tänään ja tarina menee näin.
Fiktiivinen tarina:
Perunakin kukkii
Tieni on vienyt Lapista… Helsinkiin ja sieltä Bulgariaan… Lumiset tunturimaisemat talvisin, kultasävyissä hehkuvat hillasuot syksyisin. Kaamos, ja yöttömän yön kauneus kesäisin. Mahtavat tunturit, vanhat jättiläiset ja vuolaana virtaavat joet. Jängät, järvet. Kulta. Gaissa. Kero, kuru (tunturirotko), myrä, paljakka, pahta, rakka (kivilouhikko).
Elämyksiä, joita ei tarvitse etsimällä etsiä.
Laavut, autiotuvat.
Nämä jäivät taakseni Lappiin.
Suuntana ydinkeskusta, Helsingissä.
Helsingistä löytää lähes kaiken etsimänsä. Tekeminen ei lopu kesken. Helsingistä tieni vei Bulgariaan, Mustanmeren rannalle. Hiekkarannat hurmasivat.
Nyt kun olen kertonut missä olen asustellut (Lapista, Stadin kautta Bulgariaan), on aika esittäytyä.
Olen Irina, 37, rakastan muotia. Seuraan muotia. Muoti toistaa itseään.
Pidän perunoista, kaikessa muodossaan. Keitettynä, muussina, ranskalaisina, uuni perunoina, sipseinä. Uusista perunoista, juhannuksen tienoilla.
Jo tuhansien vuosien ajan on perunaa viljelty, sen juuret ovat muuten Etelä-Amerikassa, Andien alueelta. 1500 luvulla peruna tuli Eurooppaan espanjalaisten mukana. Oli merimiesten sapuska kuin maissikin.
Uuniperuna, foliolla vai ilman ?
Foliolla, totta kait. Ja perunan päälle viiltoja, että öljyäminen. Ja täytteeksi vaikkapas
Savulihaa
1 rasia pippurituorejuustoa
75 g kylmäsavuporoa
1 rkl sitruunamehua
1 rkl sinappia
1 tl sokeria
2 rkl persiljaa
a vot.
Perunakin kukkii.
Tämä sai minut miettimään mitkä asiat tuovat kadonneen hymyn huulilleni, mikä saa minut puhkeamaan kukkaan. Ajattelin tehdä näistä asioista listan. Ja alkaa vaalimaan näitä kokemuksia ja tapahtumia että tunteita.
Ja listani menee näin, nämä asiat tuovat minulle onnea. Ja onneahan lie jokainen metsästää.
1. Lapin kauneus
2. Helsingin tapahtumat
3. Bulgarian hiekkarannat
4. Uuni perunat
5. Ystävät
6. Mies
7. Aikaiset aamut
8. Vuodenajat
9. Hyvinvointi
10. Terveys
Kuinka vaalia terveyttä, mikä löytyi listaltani Top 10stä. Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni.
Utelias mieli tuottaa uutta, positiivisuus ja joustavuus edes auttavat terveyttä.
Negatiivisuus sairastuttaa.
Negatiiviset asiat on käsiteltävä ja mikäli mahdollista sulkea ne pois elämästä.
Terveyttä voi vaalia. On tehty tutkimus, että terveellisesti elävien mahdollisuus sairastua on pienempi, kuin epäterveellisesti elävien.
Mitä muuta löytyi onnellisuus listaltani… Aikaiset aamut… Pidän myös aikaisista aamuista, ajatukset ovat kirkkaat ja päivä vielä edessä. Siispä laitan kellon soimaan ennen kukon laulua, koisin vaikka päikkärit päivällä, että jaksan.
Aikainen aamu, appelsiineista puristettu tuoremehu, voiko parempaa olla.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli: Perunakin kukkii.
Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.
Pitäähän minun esitellä tarinan henkilöt. Heitä ovat
Irene ja Jatta.
Irene. Hän asuu idyllisellä omakotitalo alueella. Tarinan henkilöt jakavat saman korttelin ja ovat naapureita. Kaikilla kauniit pienet omakotitalot. Missä piha. Irenellä on pihallaan viinimarjapensas.
Jatta on muuttanut Haminaan Helsingistä. Miehensä luokse. Hän on asunut myös Lontoossa. Hän on nähnyt maailmaa. Hän on nähnyt nenärenkaita. Häntä ei hetkauta. Itse asiassa, onko asiaa, mikä hetkauttaisi, ei taida olla.
Aulikki, hän on herttainen vanhus, naapureita.
Kristiina rakastaa simpukkapastaa. Hän rakastaa tuoretta patonkia, missä rapsakka kuori.
Hän on läheisriippuvainen aviomiehestään.
Niin taloudellisesti, kuin sosiaalisestikin. Itse asiassa kaikin tavoin.
Hän jopa kyläilee, vain miehensä kanssa. Aulikin luona.
Pitäisi olla itsenäisempi.
Mutta onko läheisriippuvuuden ja rakkauden väliin vedetty viiva, veteen vedetty viiva.
Hän rakastaa miestään ja mikä parasta, saa vastarakkautta.
Kristiina on tarinan henkilöiden naapuri. Täysin sivuosassa.
Naapuri näkee Kristiinaa vain postilaatikolla. Postia hakiessaan.
Ja tarina alkaa ja se on nimeltään
Naapurit.
Irene ja Jatta.
He ovat ystävykset.
Irene on siinä kolmenkymmenen parhaalla puolella. Jatta parikymppinen.
Irene on kova tyttö kauhistelemaan.
– Voi kauhea sitä, voi kauhea tätä.
Jattaa ei hetkeuta.
Hän on asunut nuoruutensa Helsingissä ja Lontoossa kolme vuotta.
Hän on nähnyt maailmaa, ja sitä mitä hän ei ole nähnyt hän on lukenut kirjoista.
Nykyisin hän asustelee Haminassa.
Muutti miehen perässä Haminaan.
Jattaa ärsyttää hieman Irenen kauhisteleva tyyli.
– Alamme olla monikulttuurinen maa. Ja jossain maissa on polygamia (monta vaimoa yhdellä miehellä). Eikö ole hirveää. Irene kauhistelee
– Polygamia on laitonta, vastaa Jatta.
Häntä ei hetkauta.
– Tiesitkös Afrikasta tulevalla kurssikaverillani on neljä (avo)vaimoa. Yksi on 57, vuotias, joten hänen kanssaan hänellä ei ole lapsia. Tämä on syy, miksi otti toisen vaimon. Naisen ikä ja lapsettomuus, siksi. Toinen vaimo on 33, vuotias, kaunis. Kolmannen kanssa hänellä on pari poikaa. Ja neljännen vaimon kanssa tytär. Mies asuu aina erikseen jokaisen vaimon luona. Naimisissa hän on virallisesti kauniin kanssa. Naiset ovat enemmän tai vähemmän sulassa sovussa. He harrastavat seksiä vain miehen kanssa, ei keskenään. Kaunis tekee hyvää ruokaa. On jauhopeukalo. Neljäs vaimo ei juurikaan kokkaa. Siksi kaunis on rakkain. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Mies koettaa pitää naisia tasavertaisina. Kolmas vaimo on supi suomalainen. Miten hän on suostunut polyamoriaan. Tiedätkös hän on siinä lähi apteeksissa töissä.
Jatalle on yhdentekevää, kuka seurustelee ja kenen kanssa. Jos se ei häntä koske.
Polyamoria puolestaan ei ole laitonta (siis useita seurustelukumppaneita). Virallisia vaimoja saa olla vain yksi.
Jatta tahtoi miettiä syvemmin, miksi häntä ärsyttää kauhisteleva tyyli.
– Voi kauheeta, sekin sitä. Ja tätä.
Ja Jatta astelee terapiaan.
Terapeutti kuuntelee.
Jos terapia on laadukasta, siitä on apua. Jos laadutonta, saat pilleripurkin, minkä sitten napsit. Jatan terapia oli laadutonta. Ja pilleripurkkia hän ei napsinut.
Jatta lukee kirjallisuutta teemalla.
Kirja vain kirjoittaa.
Niinpä hän astelee kahville naapurinsa luokse.
Hänen naapurissa asustelee herttainen mummo.
Aulikki.
He ovat hyvät ystävättäret Aulikin kanssa. Ystävyys ei katso ikää.
Ennen, kun hän pimpottaa ovikelloa. Hän lakaisee rappuset ja vie samalla postin postilaatikosta.
Kahvipöydässä Jatta aloittaa keskustelun.
– Että minua ärsyttää Irenen tapa kauhistella kaikkea. Mistä tämä johtuu ?
– Mielellämme on kyky heijastaa toiseen ihmiseen piirteitä, joita emme kenties hyväksy tai tunnista itsessämme.
– Vai niin.
– Minulle nopea/hidas on ollut keskeinen polariteetti, jonka tunnistan olevan peräisin isovanhemmiltani. Isoäitini on hidas ja rauhallinen, äitini puolestaan nopea. He eivät hyväksyneet laiskuutta.
–Tämä voi johtaa jopa uupumiseen.
– Että minua ärsyttää hällä väliä-asenne, mutta kerroin juuri mistä se johtuu. Isoäitini ei hyväksynyt laiskuutta.
– Sinua siis ärsyttää kauhistelu.
– Mistä tämä johtuu?
– Selvitä syy ärsyynnykseen. Irenehän on oikein herttainen ja mukava ihminen, kova kauhistelemaan, vaan kaikkea.
– Onko sinut kasvatettu suvaitsevaisuuteen. Olenko elämäsi tehnyt sinusta avarakatseisen. Et ole kasvanut tynnyrissä. Kenties Afrikan lomamatkasi avasi silmäsi. Kauhistelu yhdistetään avarakatseisuuden vastakohtaan, mitä tämä nyt sitten onkaan.
– Niin.
Kahvikuppi tyhjenee.
Jatta poistuu naapurista kotiinsa.
Kännykkä soi.
– Voi kauheeta, kun mopopojat päristelevät kadun kulmilla, Irene kauhistelee Jatalle.
– Nuoret ovat tulevaisuus ja toivo. Anna päristellä. Eivätpähän ole sotkemassa paikkoja ja spreijailemassa seiniä.
– Voi kauheta, se on Paavo ja Amaliakin eronneet. Voi hirveetä, Amalia haukkui Paavon ihan lyttyyn.
– Minusta tuossa on eron katkeruutta. Paavo on ihan mukava. Eronneet puhuvat kaikenlaista ex:ään.
– Voi kauheeta, kun oli kallista juustoa. Lähikaupassa.
– Syytönhän myyjä juuston hintaan on.
– Kauheeta, myyjällä oli nenäkoru, kuin sonnilla
– Vai niin.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Ja tämä siksi, että…
Ota selvää miksi…
Tarinan henkilö selvitti syyn, miksi häntä ärsytti ystävättärensä kauhistelu.
Miksi ärsytys syntyy?
Uhka omalle hyvinvoinnille:
Kun koemme jonkun toisen käyttäytymisen tai tekemisen uhkaavan meitä tai jotain meille tärkeää, tämä on yksi syy ärsytykseen.
Ristiriita odotusten ja todellisuuden välillä:
Ärsyyntymistä voi syntyä, kun tilanne ei vastaa omia toiveitamme tai odotuksiamme. Esimerkiksi, jos odotamme ystävän olevan ajoissa, mutta hän onkin myöhässä.
Tarinassa kauhistelu ärsytti. Jatta on nähnyt nenärenkaita, Jatta on nähnyt maailmaa, lukenut kirjoja. Häntä ei hetkauta. Hän ei kauhistele.
Omien arvojen ja normien rikkominen:
Kun toiset rikkovat yhteisiä sääntöjä tai arvoja, joihin itse uskomme, se herättää ärsytystä.
Henkilökohtaiset kokemukset ja taustat:
Menneet kokemukset, kuten hylätyksi tuleminen, voivat vaikuttaa siihen, mitkä asiat laukaisevat meissä ärsyyntymistä.
Samankaltaisuus tai erilaisuus:
Joskus meitä ärsyttävät ihmiset, jotka ovat liian samanlaisia kuin me itse, tai toisaalta täysin erilaisia, koska se voi herättää epämukavuutta tai turhautumista.
Tarinassa erilaisuus aiheutti ärsytystä.
Yllättävät tilanteet:
Yllättävät ja ennakoimattomat tilanteet voivat triggeröidä ärsyyntymistä tehokkaammin.
Usein meitä ärsyttää ihmisissä piirteet, joita meissä itsessämme on.
Jatta on nähnyt maailmaa, ja sitä mitä hän ei ole nähnyt hän on lukenut kirjoista.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin