Heinäkuun sateet varmistivat erinomaisen mustikkavuoden 2022

30. heinäkuuta 2022

lauantai

+ 18

Aurinko nousee 4:05
Aurinko laskee 22:43

Lämpimästi tervetuloa

niin uudet lukijani

kuin vanhat blogini

Runouden sävelin lukijat.

Pikainen esittäytyminen uusille lukijoilleni.

Olen siis runoilijatar.

Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän Pohjois-Pohjanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvella saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista : )

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Blogissani runouden sävelin on caravaanailua rakastava, ripauksen erähenkinen, kaupunkilaisdaami.

Rakastan tuhansien järvien maan järviä, metsiä, kaunista luontoa, mutta myös kaupungin tapahtumakalentereita. Kaupungin vilskettä ja vilinää.

Nautin arjesta, piipahdan kirjastossa, rakastan lukemista.

Olen mukavuuden haluinen.

Pidän myös vanhasta, hyväksi havaitusta.

Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.

Blogini runouden sävelin tarjoaa runoutta, nimensä mukaan, että tarinoita, olen tarinan kertoja.

Aitoja hetkiä ja tunteita, tarjoavat tarinat.

Tarjolla inspiroivaa arjen kauneutta kera lomien, että matkojen.

Muutama tarinani tarjoaa lukijalle nojatuolimatkailua.

Rakastan tuttua ja turvallista, harmoniaa.

Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino-kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.

Olen raapustellut runoni niin merenneitona kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Runouttani lukiessa ei voi tutustua minuun/runoilijattareen, sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio, mutta se ei olekaan runouden tarkoitus (tutustua runoilijattareen), runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

 

Tunnelmallisia lukuhetkiä toivotan runouteni parissa.

Sukeltakaas siis runojeni maailmaan : )

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita

kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirjani on nimeltään

KEVÄISTEN KIRSIKKAPUIDEN SÄDEHTIESSÄ KAUNEUDESSAAN

Kirjassa tarjolla tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sävelten.

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

ONNELLINEN, LASINEN MERI, KRISTALLISEN NÄKÖINEN

Se on kaunis runoteos.

Suurenmoista runoutta mm. meren ulapasta aaltoineen.

Runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuolelta, runoja värikkäistä koralliriutoista ja meren kuohuista.

Sukeltakaas runoteokseen Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen.

Tätä edellinen runoteokseni on

LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

AAMUKASTEINEN LUMPEENLEHDEN LUMO

Kirja on puolestaan sädehtivää runoutta sisältävä kaunis kirja.

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin caravaanailusta kertovaan kirjaan, että matkailukirjaan (City letters on kirja nimeltään) .

Pysy mukana blogissani, niin tiedät mitä, blogini tulee tarjoamaan.

Ainakin suussa sulavia kokkaus ohjeita… tänään leivon mustikkapiirakkaa…

Mustikkapiirakan voi tehdä lukemattomin eri tavoin…

Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, blogini tarjoaa tarinoita nuotion loimuun.

Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista, kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…

Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.

Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.

Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.

Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan…

Siinäpäs oli pikainen esittäytyminen uusille lukijoilleni…

Jos olet vanha lukijani… tiedätkin jo… tämän…

Sädehtivää lauantaita

Tämän päivän blogimerkinnässäni menee punaisena lankana super food… siis mustikka, metsiemme kultakimpale, tuore parhaillaan…

Ja keväällä poimittava raparperi…

Mustikat ovat kypsyneet täällä meillä päin…

Heinäkuun sateet varmistivat erinomaisen mustikkavuoden 2022.

Mustikkapiirakka on suurta herkkua.

Tai vaihtoehtoisesti kahvihetken kruunaa näyttävä mustikkakukko eli rättänä.

Ajattelin tänään leipoa mustikkapiirakkaa…

Pitää kipaista kaupasta ostamassa vaniliajäätätelöä…

MMMMMMMMMMMMMmmmmmmm…

Vanilia jäätelö ja mustikkapiirakka kulkevat käsikädessä

Mustikka on metsien kultakimpale.

Ja se on oikea terveyspommi.

Marjoja kannattaa ehdottomasti popsia.

Tieteellisiä tutkimuksia on tehty mm. mustikan vaikutuksista verisuonten ja silmien terveyteen.

Näiden alkusanojen kautta on aika astua itse tarinaan.

Tarinan Pulmu on käynyt mustikassa, hän on perannut mustikat, laittanut mustikoita pakkaseen talven varalle ja loppu mustikoista hän leipoo rättänän, että värjää mustikoilla lankoja kauniin violetin sävyiseksi.

Ja tarina alkaa se menee tällä kertaa näin. Fiktiivinen…

MUSTIKKA

Olin matkalla biljardikerholta kotiin, kun vastaani tepasteli naapurini lastensa kanssa, suu pielet sinisenä.
– Sitä on taidettu mustikkaa popsia, hihkaisin hyvää päivää toivotettuani heille.
– Miten voit tietää, että on mustikkaa syöty, kyseli naapurin lapset ihmeissään, silmät teevadin kokoisina, suu pielet sinisinä.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja eukko, kun heidän sinisiä suupieliä vilkaisi.

Jatkoin matkaani, ja saavuin kotiini.

Tein mustikka smoothien. Helppo tehdä.

Mustikkasmoothie ohje on seuraavanlainen.

2 dl mustikoita
1 dl maitoa
1 dl maitorahkaa
puolikas banaani

Miksaa/sekoita

Smoothieta nautiskellessani, avasin tv:n ja pläräsin kaikki 48 kanavaa, ja miltään kanavalta ei tule mitään.

Näissä tunnelmissa vietin siis ilta päivääni.

Päätin ruveta leipomaan rättänää, kannellista mustikkapiirakkaa, mustikkakukkoa.

Ja pian kodissani leijaili jo hurmaava rättänän tuoksu ja vesi herahti kielelle.
Avasin jääkaapin.
Vanilja kastike oli loppunut.
Siispä kipin kapin kauppaan vanilja kastiketta ostamaan.
Rättänässä mustikat piilotetaan kannen alle.

Hyvän rättänän ohjeen löytää helposti, vaikkapas googlaamalla… mutta miten löytää ohjeen ja reseptin hyvään elämään.

En ole viime aikoina ollut tyytyväinen elämäni laatuun, en.

Tahdon enemmän.

Mietin rättänää kahvin kanssa nautiskellessani, että miten saavutan laadukkaampaa elämää ?

Hyvä olo ja hyvän tekeminen kulkevat käsi kädessä. Hyvä kasvaa hyvyydellä. Siispä elämässä pitää pyrkiä hyvään.

Ja olen lukenut, koulun pulpettia olen kuluttanut elämässäni lukuisia, lukuisia vuosia.

Siis aivoja pitää teroitella.

Kun en ole tekemässä hyvää, niin teroittelen aivojani. Opettelen jotain uutta… Luen… opiskelen, olen ikuinen opiskelija, katson dokumentteja ja ennen kaikkea kuuntelen jotain minulle tärkeätä ihmistä.

Näin syvälliseksi ajatukseni kävi ja kahvikuppi tyhjeni.

Mustikalla voi myös värjätä lankoja.
Aivan ihana lilan sävy tulee lankoihin.
Rupesin kahvin juotuani lankoja värjäämään.
Ja lankoja värjätessä ilta saapuikin mukavasti.

Päivä oli pulkassa, huomenna neulon suloiset violetit villasukat kummipojalleni.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Hyvä kasvaa hyvyydellä, pyrkikää hyvään. Hyvä olo ja hyvän tekeminen kulkevat käsikädessä.

Runo:

TAVOITTEENNE

tavoitteenne
päämääränne

pyrkikää hyvään

maiseman lumo

lumous säteilee

aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat
tutkimusretkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen
unohtumaton
elämys

pyrkikää hyvään

Mustikka on maukas

Ja se on todellista villiä superfoodia..

Mustikan mahtavuus perustuu antosyaaneihin. Antosyaanit ovat antioksidantteihin kuuluvia flavonoideja, jotka antavat mustikalle sen syvän sinisen värin. Marjan antosyaanipitoisuus on sitä suurempi, mitä pohjoisemmassa marja on kasvanut.

Jos joku on kehoittanut sinua popsimaan mustikoita… hän on tietänyt mistä puhuu…

Mustikasta siirrymme pakasteen uumeniin. Ja pakastin tarjoaa raparperia.

Raparperi on kevään ensimmäisiä herkkuja pitkän talven jälkeen. Voi pakastaa aivan hyvin, ja nauttia muinakin vuoden aikoina.

Omia suosikkejani on raparperipiirakka sekä raparperi-mansikkakiisseli.

Raparperi on hyvä kaliumin lähde ja siitä saa myös C-vitamiinia että kuitua.

Raparperista voi käyttää syöntiin ainoastaan varret.
Älä käytä raparperin lehtiä lautasina. Lehtiä ei voi popsia.
Pöytäkoristeena voi käyttää aivan hyvin.

Raparperin maku korostuu inkivääristä, kanelista, kardemummasta tai tähtianiksesta.
Kirpsakkaa makua voi taas puolestaan pehmentää hunajalla, siirapilla että sokerilla.

Piirakkaa, paistoksia, kiisseliä, hilloa, mehua.

Raparperia voi nauttia myös suolaisten herkkujen kera.

Raparperi on ikivanha keittiöpuutarhojen kestosuosikki ja ennen kaikkea se on helppohoitoinen ja kestävä… antaa satoa usean vuoden ajan.

Raparperi sisältää oksaalihappoa, siksi se ei sovi kaikille.

Näyttävä koriste kasvi myös.

Raparperilla voi värjätä myös lankoja.

Raparperin juuresta tulee lämpimiä, punertavia sävyjä ja lehdistä kellertäviä sävyjä.

Laitan tähän kaksi, 2, lankojen värjäys ohjetta !

Raparperilla lankojen värjäys.

Langat laitetaan 50-asteiseen veteen ja vesi lämmitetään 80 asteeseen.
Veteen lisätään puretus aineeksi 10 grammaa alunaa.
100 grammaa lankaa kohden.
4 % viinikiveä liuottamaan alunaa ja edistämään värin kiinnittymistä.
Värjäämisen jälkeen langat pestään, kuivataan ja selvitellään.

Tai vaihtoehtoisesti

Raparperihan sisältää oksaalihappoa. Värjärille raparperin oksaalihappo sen sijaan on mieleen, lankoja ei tarvitse purettaa erikseen millään muulla puretteella… vaan raparperin sisältämän oksaalihappo toimii puretteena.
Laitat siis raparperit veteen.
Kiehautat. Siivilöit raparperit pois.
Laitat langat väriliemeen värjäytymään.
Peset langat ja selvittelet vyyhdit.
Ja tadaa : )
Sinulla on kauniin värisiä lankoja.

On jälleen tarinan aika… olenhan tarinan kertoja. Väritän blogimerkintääni tarinoin ja runoin…

Tarinan nimi on
Raparperia ja timantteja.

Fiktiivinen tarina menee tällä kertaa näin…

Aloittakaamme tarina runolla, kauniilla sellaisella ja tämän jälkeen on tarinan aika….

Tyylinä on saippuaooppera … saippuaoopperahan on loputon, tämän vuoksi runo päättyy ja … sanaan…

ETTE KAIT USKO TÄHÄN TARINAAN

kului jonkin aikaa ennen kuin
otit asian puheeksi

ajatuksissasi takoi koko ajan
yksi ja sama ongelma,
kun koetitte keskustella hienotunteisesti

jouduit todella tukalaan tilanteeseen
toivo oli sentään jäljellä
ehkäpä

yksi ja sama ajatus joka
ehkäisi tulevia toiveita

syvyyksistä pulppusi erkanevat tunteet

katselit ympärillesi ja
annoit katseesi laskeutua
alas lattian rajaan

henkäisit syvään

ja

Saippua ooppera on loputon, jatkuu seuraavassa jatkossa…

Tarina
Raparperia ja timantteja

Olipa kerran

Timanttiliikkeen omistaja, ruhtinatar, 73 vuotias, kaunista hattua kutreillaan kantava lady.

Hän avioitui seitsemännen kerran miehen 28v, kanssa.

Lady on myös kolmikertainen leski.

Mies avioitui timanttien takia, mutta rouva ei tätä usko. Heillä on avioehto.

Timanttiliikkeen omistajalla on kuolemansa lavastanut, kuolleista herännyt sisar, joka havittelee timantteja.

Naapurinaan mies, joka syntyi mustaksi, mutta plastiikkakirurgian ansiosta on punainen. Hänkin havittelee timantteja, kuinkas muutenkaan. Hän rakastaa raparperia, niin kiisselinä kuin piirakkanakin. Hänellä on valaistut hampaat ja korvat, ne ovat plastiikkakirurgin 97 kertaa muovailemat.

Ja sitten tarinasta Timantteja ja raparperia löytyy sheriffi. Ennakkoluuloinen.

Ja niin eräänä kauniina päivänä, timanttiliikkeen omistajan sisar, astelee kartanon pihalla suihkulähteen ohitse, hänen askeleet vievät hovimestarin luokse, kunnes…

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Tee ympäristöteko ja luovu ennakkoluuloistasi, älä anna ennakkoluulojen pilata elämääsi. (Tarinasta löytyi ennakkoluuloinen henkilö, luopuiko hän ennakkoluuloistaan, sitä tämä tarina ei kerro, sen tämä tarina kertoo, että Ja niin eräänä kauniina päivänä, timanttiliikkeen omistajan sisar, astelee kartanon pihalla suihkulähteen ohitse, hänen askeleet vievät hovimestarin luokse, kunnes…)

Lämmin kiitos vierailustasi blogissani runouden…

Upeaa, että olet löytänyt blogiini…

  • Runoilijatar

Lukemisiin

Ps. Rupean nyt pussittamaan mustikoita pakastimeen…

Ja kipaisen kaupasta hakemassa vanilia jäätelöä… Leivon mustikkapiirakkaa…

Viime aikoina kirjaston uumenista olen lainaillut leivonta kirjoja…

Mustikkapiirakankin voi tehdä monella monella eri tavalla… on lukuisia tapoja… leipoa mustikkapiirakkaa.

hyvinvointi ruoka-ja-juoma
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *