Helle, kyllä tarkenee : )

Tänään on elokuun 20 päivä…

Ja lämpömittari kipuaa huikeisiin lukemiin…

Helle, kyllä tarkenee.

Aurinko nousee 5:16
Aurinko laskee 21:26

Olet astunut blogiin

runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Taiteiden yötä vietettiin täällä meillä päin vuodenaikaan nähden todella lämpimässä säässä. Tapahtumapaikkoja oli useita. Tarjolla oli muun muassa tanssia ja yhteislaulua jne.

Minä pidin runotaidenäyttelyn taiteiden yönä.

Maistiainen runotaidenäyttelystäni:

MUSTA JOUTSEN

musta joutsen

on yksiavioinen

kuun silta

tunnelmallinen ilta

rakkauden kangas

langat ja pirta

mustajoutsen

kuun sillalla

illalla

tarun mukaan

värin sai

variksilta

kiilapyrstökotkan

raadeltua joutsenen

varikset peittivät sen

höyheniinsä

kirkkaan kuun

pitkä heijastus

veden pinnassa

tunnelmallinen ilta

kuun silta

rakkauden kangas

langat ja pirta

joutsen musta

ja virta

tunnelmallinen ilta

saatavilta kuunsilta

ulottuvilta

rakkauden kangas

langat ja pirta

pitkä

siro

kaula

S-muoto

joutsen musta

ui pitkin kuunsiltaa

tunnelmallista iltaa

vesivirtaa

rakkauden langat

pujotettuna pitkin

pirtaa

yksiavioinen

kudottuna

rakkauden kangas

pitsi kuvioinen

hopeainen

puuvillainen

tällainen

oikeanlainen

yksiavioinen

Helsingissä puolestaan… Taiteiden yötä vietettiin 32. kertaa. Taiteiden yön tapahtumat keräsivät yllättävän paljon poppoota nauttimaan taiteesta ja tunnelmasta.

Olen tarinan kertoja, on siis fiktiivisen tarinan aika.

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla tarinoita… kera runouden sulo sävelten blogissa Runouden sävelin.

On aika esitellä tarinan henkilöt, he ovat. Leo ja Elsi.

On esittäytymiskierroksen aika…

Leo: Peseydyn palasaippualla, ajan moottoripyörällä, sanon vain kerran elämässäni kiitos, ja silloinkin tarkoitan sitä, tuoksun bensalta, kasvoni ovat kuin kirveellä veistetyt. Olen maskuliininen, mies. En enää muutu, olen jo hionut elämäni tapojeni mukaan. Ikää on sen verran jo kertynyt, vanha koira ei opi uutta. Erä henkinen.

Elsi: Omaan kauniit käytöstavat, mökkeilen, minulla on kultainen noutaja ja ruskeat kutrit. Säilytän vanhat asusteet ja korut, kymmenen vuoden päästä korut ovat jälleen muodissa. Erä henkinen. Luontopolut ovat tuttuja, nokkapannukahveineen.

Ja tarina alkaa, se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä.

Erämaa

Ruskan ollessa kauneimmillaan, mäkäräisten ja itikoiden luku nolla, syyskuun saapuessa…

Suuntasimme Lapin sädehtivän kauniiseen luontoon.

Vaahtera hehkui kilpaa pihlajan kanssa punaisen sävyin, koivun ollessa heleän keltainen.

Reittimme kulki Hetta – Pallas.

55 km.

Vaellus reitti kulki Pallas-Yllästunturin kansallispuiston upeissa tunturimaisemissa

Ja mitä kaunis Lappi tarjosikaan. Laajimmat asumattomat, luonnontilaiset alueet.

Nautimme erämaan rauhasta, törmäämättä muihin retkeilijöihin.

Erämaa, saamelaiskulttuuriin kietoutuen.

Reittejä ei ollut merkitty, lukuun ottamatta autiotupia.

Tulentekopaikoilla ja laavuilla pysähdyimme. Nämä olivat parasta vaellusreitillämme. Nuotion hiljainen ripinä, tunnelmallinen illan hämärä.

Lapissa on yli 200 tupaa, joissa voi yöpyä maksutta yön tai pari, on myös vuokra ja varaus tupia.

Yövyimme tuvissa.

Etsimme hiljaisuutta, ja sitä luonto tarjosi.

Ja kännykässä ei ollut tietenkään kenttää keskellä korpea.

Poroja.

Kullansävyissä hehkuvat hillasuot.

Lapin luonnon moninaisuus.

Sanoin kuvailemattoman kauniit tunturit, ruskan väriloistossa.

Vuolaana virtaavat joet.

Jängät.

Järvet.

(Joutsenia silmän kantamattomiin kuvassa… takaisin tarinaan…)

Leon elämän motto on: jos et kysy, et saa tietää, hän ei pidä mitään kysymystä liian tyhmänä kysyttäväksi. Ja tämän johdosta hän tietää elämästä paljon.

Hän on kävelevä kysymysmerkki.

Kysyvä saa vastauksia.

Kullassa on jotain kiehtovaa ja mystistä, ja sitä Lapissa huuhdotaan.

– Onkohan täällä kultaa ? Elsi kysyy Leolta.

– On, sinä, vastaa, Leo Elsille.

Havumetsien keskellä, tunturikoivikoiden luona, he erä vaelsivat.

Aapasoiden äärellä.

– Ensi syksynä lähdemme Kanarialle, uima-altaalle ruskettumaan, toteaa Elsi Leolle autiotuvassa, jalat kipeänä vaelluksesta.

– Näin teemme, vastaa Leo.

Parin kilometrin luontopolku lenkki nokkapannu kahvineen nuotiolla saa riittää.

Uima-altaalla ruskettuminen voittaa erävaelluksen.

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli:

Jos et kysy, et saa tietää.

 

TAVOITTEENNE

 

tavoitteenne
päämääränne

pyrkikää hyvään

maiseman lumo
lumous säteilee
aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat
tutkimus retkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen
unohtumaton

elämys

pyrkikää hyvään

– Runoilijatar

Lukemisiin