Huomenna on Agricolan päivä

8.4.2024
– 1
Aurinko nousee 6:09
Aurinko laskee 20:31

9. huhtikuuta on vuoden 99. päivä (sadas päivä karkausvuonna).
Vuodesta on jäljellä 266 päivää.

9. huhtikuuta – huomenna – vietetään Suomessa
Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää.

Hei sinne ruudun toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Suomen kirjakielen isä, uskonpuhdistaja ja Turun piispa Mikael Agricola syntyi Pernajassa Itä-Uudellamaalla noin vuonna 1510. Tarkkaa vuotta ei tiedetä ?

Mikael Agricola

Hän oli pappi, rehtori.

Hän kirjoitti mm. Abckiria vuonna 1543. Rukouskirja Bibliasta ilmestyi seuraavana vuonna. Sekä uuden testamentin suomennos (Se Wsi Testamenti). Kaikki Agricolan luomat sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta. Työn, tuskan ja hien alla oli kadonneet sanat. Näistä kadonneista sanoista raapustelin kauniin runoni Huikuri ja FIKTIIVINEN runo menee näin.

luutarha = hautausmaa
lustitarha = paratiisi
vertaveli = toveri

HUIKURI

oi minun
sydhemeni kiwu

minä myrisen

oksalla
mettinen

huikurin
tähden
lähden

mine mäyren
minä myrisen

syläys

oksalla
mettinen

huikurin
tähden
lähden

Mettinen on kyyhkynen, runossa on kyyhkynen oksalla, rakas on huikuri, siis kevyt kenkäinen ja sydän tuskaa huutaa huikurin tähden, ja huikurin tähden lähden.

Vanhaa suomen kieltä.

syläys = syleily siis

Huikuri tarkoittaa kahta asiaa, kevyt kenkäistä ja sämpylää, runossani ensiksi mainittua.

Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?

Mikael Agricola noin. 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557

Turun piispa ja uskonpuhdistaja.

Hän loi raamatunsuomennoksellaan Suomen kirjakielen pohjan.

Häntä pidetäänkin siksi suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua.

Agricola opiskeli 1530-luvulla yliopistossa. Valmistuttuaan hän toimi Suomessa Turun katedraalikoulun rehtorina.

Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää.

Mikael Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta.

Hänen isänsä nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof).

Perheessä oli Mikaelin lisäksi kolme tytärtä.

Agricola oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas.

Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus.

Hänestä voisi raapustella pitkästikin.

Lyhyesti tänään.

Agricola lähetettiin 1536 opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa Martti Luther ja Melanchthon elivät ja vaikuttivat.

Agricola avioitui (Birgittan kanssa) .

Heillä oli poika Kristian Agricola.

Hän käänsi raamatun latinasta kansankielelle.

Lutherin periaatteiden mukaan kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään.

Agricolan käännös julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti.

Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli kuitenkin aapinen Abckiria 1543.

Rukouskiria Bibliasta, 1544.

Styyri, falskata, insigli, alasastua, ja monet muut sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta.

Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin yhä käytössä.

Mikael Agricolan mukaan on nimetty katuja, kirkkokin.

Patsaita.

Postimerkki ja juhlaraha.

Häntä on muistettu monin tavoin.

Ps. Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?

Olen tarinan kertoja. On siis FIKTIIVISEN tarinan aika.

Onhan minun esiteltävä fiktiivisen tarinan hahmo.

EMILIA VAIHTAA LAKIOPINNOT DOBERMANNIEN KASVATUKSEEN ROMANIEN KANSSA on tarina nimeltään

Tarinan hahmot:

Emilia, lakia opiskele lady, valkoinen. Mitä enemmän Emilia opiskelee. Sitä enemmän, hän tahtoo vaihtaa alaa… ja opiskella jotain muuta… Hän on katsonut liikaa länkkäreitä, missä on sankari sheriffi… hän tahtoo jakaa oikeutta maailmaan… mutta mutta… tarinan loppusanat kuuluvat: Emilia ei koskaan valmistu unelma ammattiinsa.

Risto, hänen isänsä on tumma, äitinsä valkolainen. On tarinan toinen hahmo.

Hän on Emilia, 37, lakia opiskeleva lady. Hiljattain eronnut. Sinkkuudesta nauttiva, nainen. Hän juhli eroaan kovin. Nyt juhlat on juhlittu ja arki palannut. Hän ei erityisemmin perusta samppanjasta ja muustakaan kuplivasta… Mutta pullon poksautti vapauden kunniaksi. Parhaillaan hän keskittyy opiskeluihinsa. Mitä enemmän hän lukee lakia. Sitä enemmän hän lakipykäliä tahtoisi muuttaa.

Ensimmäinen lakipykälä, minkä Emilia tahtoisi muuttaa, menee näin…

1§ Suomeen on saatava laki, että joka haukkuu sanoin ”hyppää sillalta” saisi mojovan rangaistuksen. Etenkin jos pilkan kohde päätyy hirteen.

Toinen lakipykälä, joka olisi Emilian mieleen on seuraavanlainen…

2§ väkivallan on oltava nolla. Täysin nolla. Minkäänlaista väkivaltaa ei sallita.

Ja kolmas lakipykälä kumoaa toisen lakipykälän. Näin tahtoisi Emilia.

Esimerkiksi…

3§ Raavas, noituva rekkamies. Hän on eronnut ja syystä jätetty. Hänellä ei ole ystäviä. Agressiivisesti käyttäytyvä. Todella paha luonteinen. Hän juo maitopurkin nokasta, rasvaisilla käsillään, hampurilaiset rinnuksille tippuen. Huutaa. Meuhkaa. Rekkaa hän pystyy juuri ja juuri ajamaan… koska on rekan kopissa yksin. Hän astelee noituen, nyrkit pystyssä, hampurilaisjonossa, muita tönien kioskin luukulle. Ja yksi, jota hän tönäisi jonossa, lyö häntä. Kun rekkamies soittaa suutaan hänelle.

– Rekkamies ärsytti, sanoo grillin myyjä oikeudessa… ja neljätoista muuta sanoo samaa, vailla kehuja.

Pitäisi säätää lakipykälä… että itsepuolustusta. Ja tuomita rekkamies.

4§ Neljännen lakipykälän minkä Emilia asettaisi olisi seuraavanlainen. Emilian mielestä. Uusi laki…

Emilia piipahti hiljattain Lontoossa. Hän meni teatteriin. Ovella oli metallin paljastimet.

Myös suloisen, tuhansien järvien, maahamme, on kouluihin laitettava metallin paljastimet. Näiden läpi ei pääse, aseet, puukot, miekat.

Ja kouluihin on palkattava vartijat. Tämä tuo työpaikkoja, poistaa työttömyyttä.

Poliisien luentoja, kouluihin.

Myös jokainen oppilas, joka näkee kiusausta koulusta on velvollinen ilmoittamaan tästä kuraattorille. Ja hän joka ilmoittaa, saa plussan, nimettömänäkin voi ilmoittaa.

Koulukiusaamiseen puututaan. Kiusaamisessa on nolla toleranssi.

Opettajille auktoriteettia. Ei tarvitse karttakepillä lyödä sormille kuin historian havinassa. Vaan opettajia on teititeltävä.

Kouluruoan on oltava parempaa. Kolmena päivänä terveellistä. Torstaina voisi olla kebabia. Maukasta kebabia, ei pakaste kebabia mikrossa lämmitettynä. Ja perjantai olisi pizza päivä. Suussa sulava pizza päivä.

Kouluista tehtäisiin mieluisia paikkoja.

Sillä opinnot avaavat ovia ja ovat äärimmäisen tärkeitä.

Emilia opiskelee lakia. Hän rakastaa opintojaan… mutta huomaa monia epäkohtia laissa.

Ja tarina alkaa.

Eräänä päivänä Emilia kävelee koulusta kotiin. Hän ajattelee, että rupeaa katsomaan tv stä sarjaa. Laki sarjaa tietenkin. Asianajaja kävelee urat lattiaan, kävellen ensin vasempaan ja sitten oikeaan kääntyen, kunnes kääntyy jälleen vasempaan, tätä toistaen, ratkoessaan rikoksia. Tv sarjassa, oikeus salissaan.

Hän pysähtyy kotimatkallaan kahvilaan.

Kahvilassa istuu Risto, 34. Tumma, komea mies.

Risto työskentelee autoliikkeessä. Hän on puoliksi romani. Riston isä, Allan, on tumma, Riston äiti, Salme on valkoinen. Riston äiti pukeutuu kuin valtaväestön edustaja. Mutta kunnioittaa tummia, ja perhe arvoja. Riston äiti on perheen sydän.

Kaupan kassa on Salme ammatiltaan. Riston isä puolestaan kasvattaa hevosia ja dobermanneja. Usko tai älä, dobermannien kasvatus on kannattavaa. Pari tonnia per pentu.

Risto rakastuu ensi näkemältään, Emiliaan, vaalea kutriseen kaunottareen, sinisillä silmillä höystettynä. 

Risto on supliikki mies. Hän sanoo Emilialle, että pöydässä on tilaa. Istahdahan alas.

Näin alkaa vuosisadan rakkaustarina.

Risto ei ole kohdannut elämässään rasismia. Eikä hänen isänsä. Hänen sukunsa ovat kiihkouskovaisia. Paitsi yksi serkku ei ole uskossa. Riston täti, hänen isänsä sisko, siis…  on puolestaan kohdannut rasismia. Hän opiskeli ja ei löytänyt työharjoittelu paikkaa. Kuvittele työharjoittelu paikkaa. Työharjoittelija on ilmainen työntekijä. Heitä otetaan työmaille kilpaa kiljuen. 

Tietenkin, jos yksi tumma on kurja, niin saman tien kaikki tummat ovat kurjia. On se ihmeellistä, että jos yksi valkoinen on kurja, kaikki valkoiset eivät ole kurjia.

Joskus tummiin liitetään taikausko, kristallipalloineen. Näin ei ole Riston isän suvun kohdalla. He ovat uskovaisia. Astuneet taivastielle.

Nuorena suku vähän kavahti Riston isän valkolais vaimoa, Salmea. Mutta, kun hääkellot soivat ja he huomasivat, että mitä herttaisin nainen hän on, niin hänet hyväksyttiin täysin. Oli niin päin, että Riston isän  suvun kohdalla oli aluksi rasismia hänen vaimoaan, Salmea… kohtaan.

Risto isä on todella hyvän kennelin pitäjä. Laadukas kennel. Itse asiassa hän tienaa enemmän kennelillä, kuin hänen vaimonsa kassalla. Laskeppas… kolme narttua raskaana. Yksi odottaa viittä, toinen neljää, ja kolmas kuutta, 6, koiraa. Kolmannen koiran yksi pentu syntyi kuolleena. Suru oli suunnaton. Mutta suru yhdisti perheen. Riston äiti jäi viikoksi sairaslomalle kaupasta surun takia. Ei hän olisi jaksanut hymyillä kassalla ”kiitos ja tervetuloa uudelleen.” Koiran pentu haudattiin omenapuun alle. 14 pentua… kertaa pari tonnia = 28 tuhatta. Mutta pentuja tehdään harvakseltaan. Sillä kennel on laadukas. Ja pennut pääsevät vain hyvään kotiin. Riston äiti… Salme… vaatii tietää millaiseen kotiin myy dobermannit.

Risto ja Emilia tutustuivat…

– Millainen on sukusi… kysyy Emilia Ristolta…

-Kiihkouskovaisia… paitsi yksi serkku, hän on musta lammas…

Tämä sopii Emilialle, uskovaisuus… Hän on viime aikoina pohtinut syvällisemmin elämän tarkoitusta.

-Millainen on sinun sukusi, kysyy puolestaan Risto Emilialta.

– Äitini oli minun ja sisareni yksinhuoltaja. Isä on kuollut. Tätien kanssa en ole tekemisissä. Mukavin sukulaiseni on setäni, isäni veli ja hänen vaimonsa… serkkuja en tunne. Mummo on vanhainkodissa. Jos on juhlia, setäni vaimonsa kanssa kutsutaan, muita ei… ja tietenkin äitini… Vastaa Emilia…

– Vanhainkodissa, järkyttyy Risto…

-En pidä opinnoistani, toteaa Emilia Ristolle… tahdon muuttaa lakipykäliä… mitä enemmän lakia luen…sitä enemmän epäkohtia huomaan …

-Mene vanhainkotiin töihin… opiskele sitä alaa… tummat kunnioittavat vanhuksia… siksi… Risto toteaa Emilialle…

Risto vihaa oikeussaleja, ei katso lainkaan surkeita elokuvia tai tv sarjoja lakituvasta. Poliiseja hän pelkää.
Ei Risto rikollinen ole, ei.
Vaan, ei vain pidä. Itse asiassa ei voi sietää…

-Lopeta länkkäreiden katsominen… Risto toteaa Emilialle… ei todellisessa maailmassa ole sankari sheriffejä… ei ei …

Kerro minulle kulttuurista mihin olen astumassa. Pyytää Emilia.

Ja Risto vastaa.

Tummat eivät vaadi muilta kulttuurinsa mukaan elämistä.

He kunnioittavat vanhuksia. He ovat puhtaita. Ja siveitä.

He loppujen lopuksi omistavat hyvät käytöstavat ”mikäli se on mahdollista ja mikäli se teistä riippuu eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” On heidän ohjenuoransa. Löytyy raamatusta.

Romanien tavat vaihtelevat maittain huomattavasti, vaikka niissä onkin yhteisiä piirteitä. Siis yhteisöllisyys, vastuu, veljeys, kunnioitus, usko Jumalaan, hyvään ja pahaan sekä romanikielen säilyttäminen.

He ovat persoonia jokainen… erilaisia… on iloisia, melankolisia, mukavia, ei niin herttaisia… tiedät kyllä.

He ovat kokeneet valtavasti rasismia. Minä en ole kokenut rasismia lainkaan. Risto toteaa.

Ristosta alettiin puhumaan, että hän astui parempien seuraan, kun hän avioituu Emilian kanssa.

Kerro nyt ihmeessä… mihin minä olen astumassa, kun lähden matkaasi. Kysyy puolestaan Risto Emilialta.

No… Emilia miettii hetken… siirrän todennäköisesti traumani sinuun. Veljeni on kuollut syöpään, joudut käymään hänen haudallaan. Opetan sinut kouluttamaan koiria. Dobermannien kasvatuksella elelee. Toivon, että pidät ystävistäni, että ystäväni ovat sinunkin ystäviäsi. Jaan ilot ja surut.. 

Emilia keskeyttää opintonsa. Hän huomaa liian paljon epäkohtia laissa.

Ja sitä paitsi hänen raskaustestinsä näytti plussaa.
Hän on kolmekymmentäseitsemän jo. Joten lapsia saa tulla, niin monta kuin on tullakseen.
Biologinen kello tikittää.

Ja niinhän siinä kävi, että … Risto ja Emilia elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Sen pituinen se.

Ps. Tarinan loppusanat…

-Teenkö oikein… jos lopetan opintoni… Emilia itkee anopilleen… kouluun oli 2300 hakijaa ja vain 120 pääsi kouluun… 

-Hei… odotat vauvaa… olet seuraavat kymmenen vuotta äitiyslomalla, jos teet useamman lapsen… ja sitten vasta mieti opintoja. Kymmenen vuoden kuluttua…

Pss. Emilia lopetti opinnot… hän ei koskaan valmistunut unelma ammattiinsa… ei ei ei … 

JA NIIN EMILIA VAIHTOI LAKIOPINNOT DOBERMANNIEN KASVATUKSEEN … 

Aina kun koira tekee jotain, mitä haluat sen tekevän, palkitse sitä siitä jollain, mitä se siinä tilanteessa haluaa. Kun koira tekee jotain, mitä et halua sen tekevän, älä huomioi sitä mitenkään.

Palkintoja käytetään järjestelmällisesti koulutusvaiheessa niin, että koira saa palkintonsa jokaisesta oikeasta suorituksesta. Jos se saa sen harvemmin, se ei kunnolla pysty ymmärtämään, mitä sen tarkalleen ottaen pitäisi tehdä. Vähitellen, kun koiran suoritus muuttuu varmemmaksi, voi palkintoja antaa harvemmin.

Totuta koira ruokakelloon… älä soittele kelloa kuin kastanjetteja… jne jne… Emilia toteaa Ristolle…

Se olisikos Emiliasta tullut hyvä lakinainen… sitä tämä tarina ei kerro… sen tämä tarina kertoo… että hän valitsi sen, mikä tekee hänet onnelliseksi… dobermannien kasvatuksen mustalaisten kanssa… Hän asuu Riston kanssa pienellä maatilalla. Koirien kanssa… Hän ei valinnut lakiopintoja… sillä mitä enemmän hän tutustui lakiin, sitä enemmän, hän tahtoisi muuttaa lakipykäliä… hän koki raskaasti opintojen lopettamisen… todella raskaasti… yksi hänen unelmansa valui hiekkaan… länkkäreiden sankari sheriffit ovat kuin joulupukki… 

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Emilia piipahti hiljattain Lontoossa. Hän meni teatteriin. Ovella oli metallin paljastimet.

Myös suloisen, tuhansien järvien, maahamme, on kouluihin laitettava metallin paljastimet. Näiden läpi ei pääse, aseet, puukot, miekat.

Ja kouluihin on palkattava vartijat. Tämä tuo työpaikkoja, poistaa työttömyyttä.

Myös jokainen oppilas, joka näkee kiusausta koulusta on velvollinen ilmoittamaan tästä kuraattorille. Ja hän joka ilmoittaa, saa plussan, nimettömänäkin voi ilmoittaa.

Koulukiusaamiseen puututaan. Kiusaamisessa on nolla toleranssi.

Opettajille auktoriteettia. Ei tarvitse karttakepillä lyödä sormille kuin historian havinassa. Vaan opettajia on teititeltävä.

Poliisien luentoja kouluihin. Kasvatettaisiin oppilaita, että poliisit ovat ystäviä, ei vihollisia. Miten… no… poliisiautoja esittelemällä, niin että tenavat saavat huudattaa poliisiauton sireeniä…

Kouluruoan on oltava parempaa. Kolmena päivänä terveellistä. Torstaina voisi olla kebabia. Maukasta kebabia, ei pakaste kebabia mikrossa lämmitettynä. Ja perjantai olisi pizza päivä. Suussa sulava pizza päivä.

Kouluista tehtäisiin mieluisia paikkoja. Hyviä paikkoja… paikkoja missä viihtyy ja ennen kaikkea oppii.

Sillä opinnot avaavat ovia ja ovat äärimmäisen tärkeitä.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

PS. Kommentoi…upea blogini Runouden sävelin lukija… millaisen tarinan tahtoisit kuulla… kirjoitan teemalla tarinan…