Iloiset Caravan terveiset : )
Iloiset caravan terveiset
6.6.2023
+ 9
Aurinko nousee 2:43
Aurinko laskee 23:49
Olet blogissani Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Joku on juuri herännyt, huomenta… toinen nauttii marmeladileipää, aamiaiskahvin kera,
hei sinulle, kolmas on tullut juuri töistä, hei vain… oletpa sitten astunut mistä vain blogiini
Runouden sävelin… olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla, runoudella.
Blogini Runouden sävelin on taidekanava.
Kuulumisia kirjoittelen harvoin, jos koskaan.
Mutta ”never, say never”, sanoi Bond, James, Bond.
ON SIIS KUULUMISTEN AIKA.
Mitäs sinulle, upea lukijani kuuluu?
Minulle kiitos hyvää.
Mukavaa arkea porskuttelen.
Pitkän, pimeän ja kylmän talven jälkeen kesä tuntuu hurmaavalta.
Luonto heräili eloon, lumi suli ja auringon valo voitti pimeyden.
Rakastan caravaanailua.
Caravan alueiden kodassa on tunnelmallinen nuotion loimu.
Ja uskomatonta, mutta totta… sapuska – totta vie – maistuu paremmalta kodassa.
On suurenmoista pulahtaa uimaan virkistävään veteen.
Suosin RAUHALLISIA, idyllisiä, caravan alueita.
Tunnelmallista, rentoa eloa.
Runoutta ja tarinoita lukiessa ei voi tutustua minuun – runoilijattareen – sillä kirjoitustyyli on puhdas
fiktio. Mutta mutta… eihän se olekkaan runouden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen)…
Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.
Kerron hieman minkälainen nainen löytyy fiktiivisen runouden takaa.
Jos nappaan kalan, taion kalakeiton kädenkäänteessä. Ja se jos mikä, on suussa sulavaa.
Sienestän, poimin mustikoita.
Omistan glamour mekon ja korkokantakengät, mutta mieluummin tepastelen korottomilla kengillä.
Olen ripauksen erähenkinen… kaupunkilaisdaami…
Suosin rauhallisia caravan alueita.
Idyllisiä paikkoja.
Suloisessa tuhansien järvien maassa on valtavasti nähtävää.
Karavaanareilla on rentojen ja mukavien ihmisten maine… moikkaavat toisiaan tavatessa,
vaikka olisivat tuiki tuntemattomia.
Joten tämä taitaa pitää paikkaansa.
Rakastan kesää, aurinkoa ja lämpöä. Kukkaloisto häikäisee kauneudellaan ja
puut ovat vehreän vihreät, suloisessa tuhansien järvien maassa.
Olen brunetti, mutta kutrini väri on väripurkin mukaan, minkä milloinkin olen kipannut kutreilleni,
parhaillaan kauniin sinisen mustat. Yön mustat.
Rakastan hyvää kahvia, länkkäri leffoja, viisaita sanoja, kissoja,
läheisiäni , ystäviäni, kaunista luontoa,
tuhansia järviä, ja punaista huulipunaa.
Suosin luontopolkuja.
Olen sisustus ihminen, rakastan kaikkea kaunista, minulla on kaunis koti, missä viihdyn valtavan hyvin.
Itse asiassa olen kotihiiri. Viihdyn vallan hyvin lempinojatuolissani kotosalla, hyvää leffaa katsoen,
lukien tai kutoen.
Olen tehnyt hengitysharjoituksia (mm. kipeän selän johdosta ja rentoutumisen johdosta) .
Tässäpäs helppo hengitysharjoitus.
”Ota mukava asento. Hengitä syvään ja pidätä hetki. Kun vapautat hengityksen, keskity puhaltamaan
huolesi kauas pois. Jatka sisään ja ulos hengittämistä syvästi ja rytmikkäästi sanoen samalla itsellesi ”
hengitä syvään” sisään hengityksellä ja ”rentoudu” uloshengityksellä. Jatka näin muutama minuutti
ja tunne, kuinka jokaisella hengityksellä rentous ja tyyneys valtaavat alaa jännitykseltä ja stressiltä.
sisäänhengityksellä tuumaille vaikkapas ”tyyneys/rauha/myötätunto”
ja
uloshengityksellä ”jännitys/stressi/huolet”.
Runoja olen raapustellut, tapani mukaan.
Viime aikoina olen käyttänyt riimejä runoudessani. Rakentanut runon riimien varaan.
Taiteiden yönä on runouttani tarjolla.
Elämäni motto on tartu tähän hetkeen, tähän hetkeen kietoutuen.
On hyvä vilkaista välillä peruutuspeiliin, mutta katse on pidettävä edessä päin.
Runoni Vaaleanpunaista hattaraa sanoin:
VAALEANPUNAISTA HATTARAA
ei eilen
ei huomenna
vaan juuri nyt
Suuri osa ihmisen murheista on menneisyydestä. Monen moni raahaa, kuin kaisla tuulessa,
selkä 90 asteen kulmassa menneisyyden lastia. Ja tulevaisuus, se on jo vuorelta vierivä lumipallo.
Ei ei…
Tartutaan tähän hetkeen.
Tähän hetkeen onkin upea kietoutua… caravaanailen parhaillaan : )
Mikäs sen mukavampaa…
Pyrin kasvamaan henkisesti.
Viisautta kalastelen kovin… jos löydän ripauksenkaan viisautta… talletan sen oitis tekstiini…
Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani Runouden sävelin.
Runoudesta ja tarinoista koostuu blogini. Suurimmaksi osaksi.
Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.
Rakastan tuhansien järvien maan järviä, metsiä, kaunista luontoa, mutta myös kaupungin
tapahtumakalentereita. Kaupungin vilskettä ja vilinää.
Nautin arjesta, piipahdan kirjastossa, rakastan lukemista.
Olen mukavuuden haluinen.
Pidän myös vanhasta, hyväksi havaitusta.
Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin.
Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.
Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.
Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen,
harmaa, synkän musta,
violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.
Aitoja hetkiä ja tunteita, tarjoavat tarinat.
Tarjolla inspiroivaa arjen kauneutta kera lomien, että matkojen.
Muutama tarinani tarjoaa lukijalle nojatuolimatkailua.
Rakastan tuttua ja turvallista, harmoniaa.
Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon sanat, teen loistavaa runoutta.
Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino-
kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan
elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.
Olen raapustellut runoni niin merenneitona kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin.
Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut,
punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin
maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.
Olen kirjoittanut mm. runoteoksen…
Sädehtiviä lumihiutaleita
kimaltelevia jäitä
Työhistoriaa minulta löytyy mm. kaupasta, kahvilasta, urheiluhallista ja kudonnan ohjaajana jne.
Olen onnellisesti naimisissa, perheellinen.
Minulla on kissa. Oi, rakastan kissoja. Suloisia, kuin mitkä.
Horoskoopiltani olen lohikäärme. Kiinalaisen horoskooppimerkin mukaan lohikäärme
on voittaja, loistokas… Noo… en usko horoskooppeihin, ikävä kyllä.
Ikää on kilahtantut mittariin 40 ja plus tällä runoilijattarella.
En välitä julkisuudesta. Suloisessa tuhansien järvien maassa pääsee äärimmäisen helposti julkkikseksi.
Osallistumalla tosi tv ohjelmiin tai vaikka juomalla coca colaa mahdollisimman nopeasti tv ssä.
Onnistui sitten ennätys tai ei. Ja laulukilpailuita on liuta. En välitä julkisuudesta. En korista lehtien
palstoja ilman syytä. Ja tästä huolimatta sinä, upea lukijani tiedät, että uusin runoteokseni on
SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ.
Poimin tähän yhden tarinan opetuksen. Ja tarinan opetus menee näin, olkaas hyvä:
Voimme laittaa suodattimen päälle, mitä pahasta maailmasta ammennamme sydämeemme.
Maailmassa on lukuisia kauniita asioita, joilla voi ruokkia itseään.
Luettelenkos…
Runous.
Maaseudun rauha, kaupungin tapahtumakalenteri, kissat, kevät ja solisevat purot… tuoreista
appelsiineista puristettu mehu. Suussa sulava sapuska, raikkaat aamut, tunnelmalliset illat, hillityn
ruskea värisävy, kehut, tanssiminen, ystävällisyys, cappuccino, ruusut, muurinpohjaletut, kauneus,
auringon lasku ja auringon nousu…
Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Nuotion loimu, onnensa kukkuloilla oleminen. Porealtaat, vohvelirauta, ja suussa sulavat vohvelit,
kermavaahdolla & mansikka hillolla, heinäkuu, puutarhat…
Saavutukset, kauneus, mahonki, timantit, lempimusiikki…uima-altaat, loma,
kanelilla maustettu omenakastike… sininen taivas, miettiminen kesäisin,
mitä kuviota mikäkin pilvi edustaa… nukkuminen…
Piknikit, syysruskan väriloisto, palmut, orkideat, meri,
suloiset tuhansien järvien maan järvet, laiturit…
Listaa voisi jatkaa loputtomiin…
Ja etenkin voit ruokkia itseäsi kauniilla runoilla.
Maailma on jäätävä, mutta voimme napsauttaa suodattimen päälle.
Näin kuului yhden fiktiivisen tarinani opetus.
Blogini tarjoaa mm. kirjasuositukseni.
Blogissani runouden sävelin löytyy mm. suussa sulavia
kokkausohjeita, vaikkapas lihapullien ohje jne…
tekstiilitaidetta unohtamatta,
kuulumisiani (joita on harvoin) poisjättämättä : )
Voin raapustella blogimerkinnän muodista tai ajankohtaisesta aiheestakin.
Pysy mukana blogissani, niin tiedät mitä, blogini tulee tarjoamaan.
Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, blogini tarjoaa tarinoita nuotion loimuun.
Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista,
kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin
kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…
Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.
Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.
Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.
Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan…
Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.
TÄMÄ PÄIVÄN KUULUMISENI:
Lähden nyt kodalle paistelemaan kanapihvejä
… mukavampaa grillata jotain muuta kuin perinteistä makkaraa…
olen tosin makkaran – tuon supisuomalaisen – vihanneksen ystävä…
Sen jälkeen pulahdan uimaan…
Merivesi on vielä jäätävän kylmää… mutta uidaanhan sitä avannossa talvellakin…
Tuskin kroolailen meressä… vain pulahdan ja hyppään nopeasti merestä pois…
Virkistää…
Pääskysiä olen nähnyt… mites se vanha loru menikään
”…puolikuuta peipposesta, pääskysestä ei päivääkään…”
Tunnelmallisia lukuhetkiä toivotan runouteni parissa.
Sukeltakaas siis runojeni maailmaan : )
Näissä tunnelmissa
näissä tunteissa
– Runoilijatar
Lukemisiin : )
Lämmin kiitos vierailustasi blogissani runouden sävelin. Älä poistu tyhjin sydämin, vaan vie mukanasi
jotain arvokasta ja hyvää… vaikka jonkin tarinan opetuksen sydämeesi sulkien. Miksi et ottaisi jonkin
tarinan opetuksesta… elämäsi mottoa…