Info

 

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Laitetaas info tähän runojen ja tarinoiden lomaan…

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä kirjoittelemalla... fiktiivisiä tarinoita, kera huikeiden tarinan opetuksien…

Runouden sulo soinnuin edetään blogissani..

Suurenmoista, että löysit blogiini runouden sävelin.

Olen runoilijatar … Pohojois-Pohojanmaalta…  Kenties olen enemmän PohjoisPohjanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista 🙂 Tänne heitin ankkurin, liimaannuin ja juurruin.

Runo Pohjois-Pohojanmaasta. Ja kaunis runo menee näin, olkaas hyvä.

VEDEN ÄÄRELLÄ, MEREN ÄÄRELLÄ

meri, joet, vedet, tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä
meren äärellä

meri
joet
vedet
tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä
meren äärellä

merituulen puhaltaessa kasvoihisi

tuulen kietoutuessa
humina puiden latvustoon

pohjoisen valo
kupliva kaupunkilaisuus
maaseudun ympäröimänä

totaalinen hiljaisuus

puhdas luonto

veden äärellä
meren äärellä

saaristoa
laivoja

sädehtivän kaunis luonto

aarnimetsät

rauhaa ja hiljaisuutta

retkeilyreitit maisemineen

kevät kesä
syksy talvi

yöstä päivään

merta
mannerta

maaseudun rauhasta
kaupungin sykkeeseen

historian havinasta
moderniin nykyaikaan

vihreät metsät
kirkkaat vedet
vehreät puut
saaristo

meri
joet
vedet
tuulet

hymyilevät
huulet

veden äärellä
meren äärellä

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani runouden.

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Rakastan tuhansien järvien maan järviä, metsiä, kaunista luontoa, mutta myös kaupungin tapahtumakalentereita. Kaupungin vilskettä ja vilinää.

Nautin arjesta, piipahdan kirjastossa, rakastan lukemista.

Olen mukavuuden haluinen.

Pidän myös vanhasta, hyväksi havaitusta. Rakastan myös uusia tuulia.

Etsityin ja kaivatuin runo lie onnittelu runo… vaikkapas syntymäpäivä korttiin. Myös tämän runon tarjoaa uuni tuore runokirjani.

Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin. Anna minulle lankasotku, taion siitä jotain häikäisevää.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.

Aitoja hetkiä ja tunteita, tarjoavat tarinat.

Jostain runosta pidät, jostain et, jotain et jaksa lukea loppuun ja kenties jokin runo on sädehtivä mielestäsi :)

Tarjolla inspiroivaa arjen kauneutta kera lomien, että matkojen.

Muutama tarinani tarjoaa lukijalle nojatuolimatkailua.

Rakastan tuttua ja turvallista, harmoniaa.

Maailma muuttuu, me muutumme, kuuluu yhden fiktiivisen tarinani opetus. Näinhän se on. Onko mitään muuta pysyvää, kuin muutos? 

Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon sanat, teen loistavaa runoutta.

Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino-kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.

Olen raapustellut FIKTIIVISEN runoni … niin merenneitona, kuin laivan hyljättynä hylkynä… kuin kotkanakin.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Runouttani lukiessa ei voi tutustua minuun/runoilijattareen, sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio, mutta se ei olekaan runouden tarkoitus (tutustua runoilijattareen), runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Tunnelmallisia lukuhetkiä toivotan runouteni parissa.

Sukeltakaas siis runojeni maailmaan : )

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita
kimaltelevia jäitä

Maistiainen kirjastani
Sädehtiviä lumihiutaleita,
kimaltelevia jäitä

Ja kaunis uusi runo menee näin, olkaas hyvä.

BERYLLI SORMUS

siirtykäämme terassi pöydän
äärelle nauttimaan cappuccinoa

auringonpaisteeseen

nainen sanoo parantaen
hattunsa lierin asentoa
oikealla kädellään

käsissään silkkihansikkaat

sormessaan näyttävä
iso berylli sormus

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

cappuccinon äärellä
naisen huulilta kaikuu
kuiskaus

hän muistaa asiat
toisella tavalla kuin
minä muistan

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

Tätä edellinen kirjani on nimeltään
KEVÄISTEN KIRSIKKAPUIDEN SÄDEHTIESSÄ KAUNEUDESSAAN
Kirjassa tarjolla tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sävelten.

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
ONNELLINEN, LASINEN MERI, KRISTALLISEN NÄKÖINEN
Se on kaunis runoteos.
Suurenmoista runoutta mm. meren ulapasta aaltoineen.

Runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuolelta, runoja värikkäistä koralliriutoista ja meren kuohuista.

Sukeltakaas runoteokseen Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen.

Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Purjehdi runouden sädehtivään maailmaan.

Maistiainen runokirjastani Lumihiutaleinen orkidea:

runo

TAVOITTEENNE

tavoitteenne
päämääränne

pyrkikää hyvään
maiseman lumo

lumous säteilee
aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat
tutkimus retkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen
unohtumaton
elämys

pyrkikää hyvään

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
AAMUKASTEINEN LUMPEENLEHDEN LUMO
Kirja on puolestaan sädehtivää runoutta sisältävä kaunis kirja.

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, ja Pohjanmaasta kertovaan kirjaan että matkailukirjaan.

ILOISIA UUTISIA: Voitin pienen kirjoituskilpailun (teemana matkailu).

Työhistoriaa minulta löytyy mm. kaupasta, kahvilasta, urheiluhallista ja kudonnan ohjaajana jne…

Olen onnellisesti naimisissa, perheellinen.

Minulla on kissa… Oi, rakastan kissoja. Suloisia, kuin mitkä.

Ei tarvitse kertoa, mikä on ihmisen paras ystävä… Se on sanomattakin selvää… kissa…

En välitä julkisuudesta. Suloisessa tuhansien järvien maassa pääsee äärimmäisen helposti julkkikseksi. Osallistumalla tosi tv ohjelmiin tai vaikka juomalla coca colaa mahdollisimman nopeasti tv ssä. Onnistui sitten ennätys tai ei. Ja laulukilpailuita on liuta. En välitä julkisuudesta. En korista lehtien palstoja ilman syytä. Ja tästä huolimatta sinä, upea lukijani tiedät, että uusin runoteokseni on SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ.

Harrastan tanssia. Nuorena olen napannut pronssia tanhusta… En tiedä taittuisikos enää askeleet? Bailantinoa tanssin tanssitunneilla. Harrastan lukemista, olen elokuvateattereiden, kirjastojen ja taidegallerioiden suurkuluttaja. Olen hyvä kokki. Kokkaan ja leivon. Joskus blogissani runouden kokkaus ohjeita ja reseptejä. Suussa sulavia, sellaisia. Harrastan myös biljardia.

Olen 40+    Pidän iästäni. En ole enää nuori, mutten vanhakaan.

Nuoruudesta parasta on se, että se on takana päin.

Rakastan hyvää kahvia. Viisaita sanoja. Länkkäri leffoja. Ystäviäni, läheisiäni. Kissoja (ollen hauskojen kissa videoiden fani)… ja punaista huulipunaa.

Poimin tähän yhden tarinan opetuksen. Ja tarinan opetus menee näin, olkaas hyvä:

Voimme laittaa suodattimen päälle, mitä pahasta maailmasta ammennamme sydämeemme.

Maailmassa on lukuisia kauniita asioita, joilla voi ruokkia itseään.

Luettelenkos…

Runous.

Maaseudun rauha, kaupungin tapahtumakalenteri, kissat, kevät ja solisevat purot…tuoreista appelsiineista puristettu mehu. Suussa sulava sapuska, raikkaat aamut, tunnelmalliset illat, hillityn ruskea värisävy, kehut, tanssiminen, ystävällisyys, cappuccino, ruusut, muurinpohjaletut, kauneus, auringon lasku ja auringon nousu…

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Nuotion loimu, onnensa kukkuloilla oleminen. Porealtaat, vohvelirauta, ja suussa sulavat vohvelit, kermavaahdolla & mansikka hillolla, heinäkuu, puutarhat…Saavutukset, kauneus, mahonki, timantit, lempimusiikki…uima-altaat, loma, kanelilla maustettu omenakastike… sininen taivas, miettiminen kesäisin, mitä kuviota mikäkin pilvi edustaa… nukkuminen…Piknikit, syysruskan väriloisto, palmut, orkideat, meri, suloiset tuhansien järvien maan järvet, laiturit…

Listaa voisi jatkaa loputtomiin…

Ja etenkin voit ruokkia itseäsi kauniilla runoilla.

Maailma on jäätävä, mutta voimme napsauttaa suodattimen päälle. Mitä sydämeemme ammennamme…

Näin kuului yhden tarinani opetus.

Tarjolla fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, olen tarinan kertoja.

tekstiilitaidetta unohtamatta,
kuulumisiani poisjättämättä : )

Kuulumisiani on blogissani runouden harvemmin. Blogini on puhdas taidekanava. Ei päiväkirja.

Joskus blogissani sananen päivän polttavasta puheenaiheesta. Joskus, oi niin rakastamastani muodista. Olen kirjoittanut blogimerkinnän meikillä vai ilman? Tämä runoilijatar on – totta vie – meikillä. Ja olen antanut meikkivinkkejä, kevät, kesä, syksy, talvi ihmisille.

Olen suvaitsevainen ja avarakatseinen.

Ja syvällinen ja sielukas olen myös. Rakastan kirkon alttaritauluja. Taidetta parhaimmillaan.

Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, tarjolla tarinoita nuotion loimuun.

Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista, kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…

Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.

Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.

Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:
Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:
Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että

 runotaidenäyttelyn
Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli. 

Tekemääni hiekkapuhallettua lasia ja mm. tekstiilitaidetta on ollut yhteis taidenäyttelyissä.

Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan…

Näissä tunnelmissa
näissä tunteissa

-Runoilijatar

Tänään blogini tarjoaa tarinan. FIKTIIVISEN SELLAISEN. Olen tarinan kertoja.

OPTIKON SYNTYMÄPÄIVÄT on tarina nimeltään.

Pitäähän minun esitellä tarinan henkilö. Hän on

Pirita, 32. Optikko. Hänellä kiikkuu nokallaan vihreät silmälasit. Ja hän rakastaa mansikoita, että hän rakastaakaan mansikoita. Hän on purjehtinut onnellisesti avioliiton satamaan. Hänellä oli onneton kihlautuminen nuorena. Väkivaltainen ja päihdeongelmainen ex. Hän ajattelee positiivisesti. 

– Enpähän haikaile ex:n perään, en totta vie.

Hänen häänsä olivat suuret pohojalaiset häät. Pitkä pirtin pöytä oli koreimmillaan. Ja orkesteri soitti kauniisti. Syys häät. Joten luonto hehkui ruskan erisävyin, vaahteran hehkuessa kirkuvan punaisena kauneudessaan.

Hän ei viihtynyt töissään pankissa. Voisi kutsua ns. Koulukiusaamiseksi. Mutta kiusaus ei tapahtunut koulussa. Hän viihtyy nykyisessä työssään optikona.

– Enpähän haikaile edelliseen duunipaikkaan.

Hän on adoptoitu. 

-Eipähän ole sukujuhlia riesana.

Hän osaa ajatella oikein. Hän ei ole koston himoinen. Hän ei usko kostoon. Hän jättää haavat eiliseen. Ja antaa niiden arpeutua. 

Itse asiassa hänen tapansa ajatella on huikea.

Hän pelaa tennistä. Tosissaan.

Pysy blogissani mukana. Seuraavassa blogimerkinnässäni tarina Piritasta. Joka sanoo 

– Ei kiitos, piilolinsseille.

Hän on siisti luonne. Kiillottelee usein kotinsa nurkkia ja kuuraa lattioita. Hän olisi tehnyt huikean uran siivoojana. Mutta päätyi optikon tiskin taakse, missä viihtyy loistavasti.

Pirita on fiktiivinen hahmo. Kuvitteellinen, toisin sanoen.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

–Runoilijatar

Lukemisiin