JA ÄLKÄÄ UNOHTAKO KEITTIÖN TÄRKEINTÄ MAUSTETTA. TÄRKEIN MAUSTE ON RAKKAUS… HÖYSTETTYNÄ KAUNEUDELLA. PAISTETTUNA YMMÄRRYKSEEN. KEITETTYNÄ HYVYYDELLÄ.

23.3.2025

+6

Aurinko nousee 6.03

Aurinko laskee 18.45

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Mitä kirjaa suosittelen… Se selviää, vain tämän blogimerkintäni lukemalla…

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä kirjoittelemalla… fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sointujen. Blogissaan Runouden sävelin.

Blogia runouden pitää mm. Lumihiutaleinen orkidea runoteoksen kirjoittanut nainen. Runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista. Kissoja. Ystäviään, läheisiään. Viisaita sanoja, hyvää kahvia. Länkkäri leffoja ja punaista huulipunaa. Ollen kirjastojen, taidegallerioiden ja elokuvateattereiden suurkuluttaja.

TE LUKIJAT OLETTE ASTELLEET SATA VUOTIAALLA SILTA VANHUKSELLA. OLETTE SUKELTANEET MAURITIUKSEN TURKOOSISSA VESISSÄ. PIIPAHTANEET VIIDAKOSSA JA GOALLA. MIKSI … SIKSI… ETTÄ OLETTE LUKENEET BLOGIANI RUNOUDEN. OLETTE SUKELTANEET TARINOIHIN. TARINASSANI TIK TAK TIK TAK SUUNNATAAN GOALLE. TARINAN VOIT LUKAISTA, BLOGIANI PIDEMMÄLLE LUKEMALLA.

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani Runouden sävelin. Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Etsityin ja kaivatuin runo lie onnittelu runo… vaikkapas syntymäpäivä korttiin.

Myös tämän runon tarjoaa uusin runokirjani.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää. Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,

punaista unohtamatta.

Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino- kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.

Olen raapustellut runoni niin merenneitona… kuin laivan hyljättynä hylkynä… kuin kotkanakin.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Runouttani lukiessa ei voi tutustua minuun/runoilijattareen, sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio, mutta se ei olekaan runouden tarkoitus (tutustua runoilijattareen), runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Tutkimuksen mukaan lukeminen on tehokkain tapa selättää stressi. Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä kesti vain kuusi minuuttia rentoutua siitä, kun he alkoivat kääntelemään kirjan sivuja.

Tänään blogissani runouden tarjolla… Kaunis runoni NEIDONKENKÄ. Ja runo menee näin. Olkaas hyvä.

NEIDONKENKÄ

tahdon karhunvatukan rakkaallein antaa

kävelen pitkin valkoista hiekkarantaa

hiekka, suuri ja tuntematon

seuranaan

veden

aaltojen liike

tuulien muovatessa ja

kuljettaessa hiekan jyviä

kohti meriä pauhaavia

että syviä

neidonkenkä

kaunis kukka

harva nähnyt

kukka herää kevään

koittaessa

kukan kauneus

ei jätä toivomisen

varaa

tuoksun sulostuttaessa

ympäristöään

neidonkengän kauneutta voi

ihailla sen kasvupaikoilla

hiekka

suuri ja tuntematon

seuranaan

veden

aaltojen liike

tuulien muovatessa ja

kuljettaessa hiekan jyviä

neidonkenkä

pohjoisen kukka

harvinainen

rauhoitettu

sukunsa ainoa laji

nimensä saanut kenkää

muistuttavasta kukastaan

vai

sittenkin

niittykukka

kehäkukka

kesäkukka

metsäkukka

ellei vain

jääkukka

mutta ei

ajanhukka

jäljelle jääden vain

karhunvatukka

tahdon karhunvatukan rakkaallein antaa

kävelen pitkin valkoista hiekkarantaa

Lämpömittari kipuaa täällä meillä päin kuusi, 6, astetta plussan puolelle. Lumi sulaa vauhdilla. Ja kevättä on ilmassa. Kevät aurinko paistelee. Saa aurinkolasit laittaa kiikkumaan jo nokalle.

Joskus blogini runouden tarjoaa sanasen päivän polttavasta puheenaiheesta. Miksi ei muodistakin?

Kuulumisiani on harvemmin. Blogini on puhdas taidekanava. Ei päiväkirja.

Tänään kirjoitan piirakoista.

Karjalanpiirakka…tuo perinteinen piirakka… jossa ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisällä on riisipuuroa, ohraryynipuuroa, perunasosetta tai miksi ei kasviksia. Minä leivon riisipuurolla. Näin tulee mielestäni parasta. Mutta makuasioista ei voi kiistellä. Vai kiistelläänkös ???? :) Perinne herkku.

Nykyisenlaista karjalanpiirakkaa on leivottu 1600–1700-luvulta alkaen suloisessa tuhansien järvien maassamme.

Vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa. 1800 luvulle tultaessa riisiä popsittiin yleisesti.

Kuoritaikinaan laitetaan vettä, suolaa ja ruis- tai vehnäjauhoja. Täyte on yleensä ohra- tai riisisuurimoista keitettyä puuroa tai perunasosetta. Näiden sijaan voidaan käyttää myös keitettyjä, survottuja kasviksia (esim. lanttua, porkkanaa, naurista tai haudutettua kaalia tai sieniä). Kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi, lähes läpikuultaviksi, pyöreiksi piirakankuoriksi. Koska kuori on ohut. Se on rapea. Kuoren reunat käännetään täytteen päälle ja rypytetään. Piirakat paistetaan uunissa korkeassa, noin 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuuttia. Kyllä kyllä… Lukaisit uunin lämpötilan oikein… Piirakat voidellaan voisulalla heti paistamisen jälkeen. Nopea paisto ja korkea lämpötila ovat oleellisia, että karjalanpiirakoista tulee suussa sulavia.

Perinteisesti tunnetaan myös marjapuurollakin täytetyt piirakat. Mutta eikös se silloin ole rönttönen (pohtii tämä runoilijatar)… Kenties… Kenties ei.

Mitäs eroa on karjalanpiirakalla ja riisipiirakalla?

Karjalanpiirakan taikinasta yli puolet pitää olla ruista…

Kaupoissa myytävät piirakat ovatkin riisipiirakoita: niissä ei ole tarpeeksi ruista. Lisäksi riisipiirakoissa saattaa olla aineksia, jotka eivät aitoon karjalanpiirakkaan kuulu.

Mikä on sulhaspiirakan ja karjalanpiirakan ero?

Aidot sulhaspiirakat keitetään voissa ja karjalanpiirakka paistetaan uunissa. Siinä on suurin ero. Aito sulhaspiirakka tehdään ruiskuoreen ja sen täytteeksi tulee pelkkää riisiä.

Piirakat kuuluvat suloisen tuhansien järvien maamme ruokakulttuuriin. Tutuin lie iki-ihana karjalanpiirakka.

On raapusteltu kokonainen kirja piirakoista.

Sallinen-Gimplin, 2021.

Kirja esittelee kaikki perinteiset karjalaiset piirakat ja piirakkatyypit sultsinoista supikkaisiin ja pyöröistä vatruskoihin. Kirjan reseptit ovat perimätietona suvuissa kulkeneita ohjeita.

Euroopan komissio rekisteröi vuonna 2003 karjalanpiirakan EU:n Aito perinteinen tuote (APT) -rekisteriin. Karjalanpiirakkaa saa valmistaa missä tahansa EU-maassa, mutta sen on tapahduttava rekisteröidyn perinteisen menetelmän mukaan, jotta tuotetta voidaan kutsua karjalanpiirakaksi.

Moni kutsuu pieniä riisipiirakoita sulhaspiirakoiksi… Eikös nämä ole coctail piirakoita ???? En tiedä en…

Mutta mutta…

Sulhaspiirakat ovat suljettuja, puolikuun muotoisia ja ruistaikinasta valmistettuja piirakoita, jotka täytetään irtonaisella riisillä. Piirakat keitetään voissa.

Ja mites sulhaspiirakka tehdään…

Sulhaspiirakat

Nämä valmistuvat nopeasti… A´vot ja on suht helppo reseptikin.

Sulhaspiirakoiden täyte

8 dl vettä

1 tl suolaa

3 dl puuroriisiä

50 g voita

Sulhaspiirakoiden kuoret

2 dl vettä

1 tl suolaa

4 ½ dl ruisjauhoja

½ d vehnäjauhoja

Keitä riisi, lisää voi ja suola. Sekoita kuoritaikinan ainekset ja leivo kuoret (kuin karjalanpiirakoissa… Painelet siis lasilla palasia taikinasta… Levitä täyte kuoren toiselle puolikkaalle ja käännä toinen puoli kuoresta täytteen päälle. Viimeistele puolikuun muotoisen piirakan reuna teevadin reunalla painamalla. Paista sulhaspiirakat pannulla runsaassa voissa.

Tänään kirjasuositukseni on keittokirja/leivontakirja. Ja näitä kirjaston hyllyt notkuvat. Valitset vain mieleisesi. Kirjakaupat ovat pullollaan ja nettimyynti tarjoaa runsain mitoin.

Nyt olen jo ihan sekaisin coctail piirakoista… sulhas piirakoista… karjalan piirakoista, että rönttösistä… Mikäs piirakka se olikaan? Piirakka kuin piirakka. :)

Mitäs mieltä olette, pian koettavan pääsiäisen herkusta. Mämmistä?

– Minun mielestäni… sillä sokeri ja kerma määrällä syö mitä vain.

Lempiruokaani on thai keittiö.

Jos tahdot helpoimman kautta… Hae kotipakettiin thai sapuskaa. Ravintolasta.

Mausteiden ilotulitusta. On tämä ruoka.

Kana-,kala-,rapu-ja liharuokia ja aina on mukana paljon kasviksia, sekä joskus kananmunaa. Rasvaa vähän. Kevyttä ja, oi niin hyvää. Tätä tarjoaa thai keittiö.

kanaa 400 g
2 rkl öljyä
2 kpl valkosipulinkynsiä
1 rkl punaista chilitahnaa
150 g pähkinöitä
1 rkl fariinisokeria
2 kpl paprikoita
1 nippu kevätsipulia
1-2 rkl soijakastiketta
tuoretta korianteria

Ruskista broilerisuikaleet öljyssä. Lisää joukkoon paloitellut valkosipulinkynnet, chilitahna, pähkinät, sokeri ja paloitellut paprikat. Silppua joukkoon kevätsipulit, mausta. Lisää lopuksi korianteri. Tarjoile riisin kera.

JA ÄLKÄÄ UNOHTAKO KEITTIÖN TÄRKEINTÄ MAUSTETTA. TÄRKEIN MAUSTE ON RAKKAUS… HÖYSTETTYNÄ KAUNEUDELLA… PAISTETTUNA YMMÄRRYKSEEN. KEITETTYNÄ HYVYYDELLÄ.

Meillä kaikilla on jokin bravuuri, minkä leivomme aina vain uudestaan ja uudestaan… minulla se on tiikerikakku… Koska se onnistuu aina. Tämä on puhdas syy. Tiikerikakku on klassikko. Tämä ihanuus koristaa pöytääni … usein…

Historian havinassa eurooppalaiset maustoivat marmorikakkunsa esimerkiksi melassilla, rommilla tai vanilja- tai manteliaromilla. Suomeen siirtyessään kakusta ovat tipahtaneet voimakkaimmat mausteet pois. Ja tilalle tuli kaakao.

Suomalainen tiikerikakku on melkeinpä poikkeuksetta reiälliseen kahvikakkuvuokaan leivottu.

Minä leivoin kukka muottiin tiikerikakun. Kyllä, kyllä, lukaisit oikein, tulee kauniimpi.

Tapanani on kattaa pöytä kauniisti arkenakin, maistuu paremmalta tiikerikakku, kun pöytä on koreana.

Usko pois… popsitko tiikerikakun roskapöntön kannelta vai sädehtivän suloisten lautasliinojen ja pöytäkoristeiden keskeltä. Sama kakku, maku on eri.

Nuotion loimu vaatii aina tarinan. Blogissani runouden tarinoita nuotion loimuun. Nuotionkin äärellä kahvi, tiikerikakkuineen, maistuu hurmaavalta.

Nokkapannukahvit, plus tiikerikakkua, a´vot.

Tiikerikakun juju on kerrostaa eriväriset taikinat, jolloin tumma raidat jäävät suurempina näkyviin ja muodostavat näin tiikerimäiset raidat.

Tummat raidat tehdään kaakaolla.

Tiikeri kakku on… kuumaa kamaa hääkakun rinnalla. Että.. rippijuhlissa ja pyöreiden syntymäpäivä kutsujen kakkupöydissä. Kuin myös ristiäisissä.

Samettinen Red velvet -kakku on yksi tunnetuimmista jenkkikakuista.

Purppuranpunainen klassikkokakku on amerikkalaisille, yhtä rakas kuin tiikerikakku meille.

Kakkutaikinassa… on niin piimää kuin etikkaakin. Punainen väri kakkuun taiotaan elintarvikevärillä.

Lisäainekammoiset voivat korvata elintarvikevärin punajuurimehulla.

Kakku voi olla tummanpunainen, kirkkaanpunainen tai sitten vain punaisenruskea.

Kuka ties.. . jo 1920-luvulla Astorian keittiömestari leipoi jälkiruoaksi samettista, tummanpunaista kakkua, josta kehkeytyi suuri hitti asiakkaiden keskuudessa.

Lähes samettista red velvet kakkua muistuttaa tiikerikakku. Tosin siihen ei tule etikkaa, ei piimää. Yms.

Joten se on parempaa… tai maku asioista, ei voi kiistellä…

Tämän runoilijattaren mielestä, totta vie parempaa. Suussa sulavaa.

Tiikerikakku on taatusti yksi Suomen suosituimmista kahvikakuista.

Hauskat suklaaraidat maistuvat herkkusuille.

Tiikerikakku on varmasti monen mielestä yksi herkullisimmista kuivakakuista – makoisat suklaaraidat piristävät mehevän kakun makua ja ulkonäköä.

Teen tiikerikakkua, usein… joka on yksi vanhoista klassisista kuivakakuista.

Ja mikä parasta… resepti on minulle niin tuttu ja helppo, että kakku onnistuu aina.
Taikina on mehevää ja maku kohdallaan.

Jos leipoo jotain mitä ei ole ennen leiponut, epäonnistumisen mahdollisuus on suuri.

Leivon ja kokkaan tosin rohkeasti uusiakin reseptejä…

Tiikerin kakun olen todennut hyväksi…

Taidanpa metsästää jonkin uuden reseptin. Mikä on loistava UUSI resepti, upeat blogini runouden lukijat.

Rakastan kissoja.

Tiikeri kakku on saanut nimensä tiikerin raidoista?

Tiikeri… uhan alainen kissaeläinlaji, joka elää Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, enimmäkseen trooppisissa sademetsissä.

Tiikerin turkki on oranssinsävyinen ja siinä on tummia poikkijuovia.

Kuin tiikerikakussa konsanaan.

Tiikerin jaetaan kahteen alalajiin, mannermaiseen ja sundantiikeriin. Näistä jälkimmäiseen kuuluvat aiemmin omiksi alalajeikseen määritellyt sumatrantiikeri, jaavantiikeri ja balintiikeri, ja ensin mainittuun kaikki muut populaatiot.

Kaspiantiikeri – kuollut sukupuuttoon 1970-luvulla.

Tiikeri on kissaeläimistä suurikokoisin. Tiikeriuros painaa yleensä 180–270 kiloa.

Tiikeri pystyy tekemään jopa kymmenen metrin pituisia ja yli kahden metrin korkuisia loikkia. Se on myös hyvä uimari.

Tiikerin kynnet ovat pidemmät kuin yhdelläkään toisella kissaeläimellä, leijonaa lukuun ottamatta.

Reviiri eläin.

Heinäkuussa vietetään kansainvälistä tiikerin päivää?

Tiikerin raidat: jokainen raitakuvio on uniikki!

Naaras synnyttää yleensä 2–3 pentua, joiden liike herättää sen äidinvaistot.

Ensimmäistä kertaa pennut pääsevät tutustumaan pesän ulkopuoliseen maailmaan kolmen kuukauden iässä.

Emo vahtii pentuja tarkasti ja päästää ne aluksi ulos vain päiväsaikaan.

Naaras huolehtii pennuistaan kahden vuoden ikään asti, minkä jälkeen ne pystyvät jo huolehtimaan itsestään.

Tiikeri löytyy historian havinasta taiteesta.

Amerikassa on tiikereitä lemmikkeinä. Kyllä lukaisit oikein. Lemmikkeinä. Suloisessa tuhansien järvien maassamme tiikereitä ei ole lemmikkeinä.

Tiikeri on ollut iät ja ajat suosittu eläin sirkuksissa.

Tiikeri löytyy
tauluista,
lauluista…

Löytyy paljon kirjallisuudesta ja elokuvista. Tiikeri.

(Esim ”Älä itke. Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton! Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä.” Ilm. 5:1-5)

Runo rikasta sunnuntaita kaikille upeille blogini Runouden sävelin lukijoille.

Ja ainiin se tärkein… siis …resepti menee näin… olkaas hyvä…

Tiikerikakku
200 g voita, laita voita, älä margariinia, parempaa
2 dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl kermaa

2 rkl kaakaojauhetta

Ota 1/3 kakkutaikinaa erilleen. Siivilöi ja sekoita siihen kaakaojauhe.

Kaada puolet vaaleasta kakkutaikinasta vuokaan.

Lusikoi väliin tumma taikina. Lisää päälle loppu vaalea taikina.

Näin tehdään häikäisevät tiikerin raidat.

175 asteessa 50 – 55 min.

A´vot

Tiikeri kakku on ihana paistaa. Suht miedossa lämmössä. Ehtii kutoa muutaman rivin tekstiiliin ja keitellä kahvitkin tiikeri kakun paistuessa.

Toisin on karjalanpiirakoiden… Jotka paistuvat kuumassa. Pitää napata pois uunista just sopivan rapeina.

Olen tarinan kertoja. On siis tarinan aika.

Pitäähän minun esitellä fiktiivisen tarinan hahmot.

He ovat Amalia ja John…

Amalia, 29. Kahvilan työntekijä. Heillä ei myydä viiniä. Vain kahvia. Nettikahvila. Mutta nykyisin on älypuhelimet, joten asiakkaiden netti on harvoin käytössä kahvilassa. Yhden kahvilapöydän yhteydessä on kännykän lataamispiste. Pistorasiat. Tämä on suosittu piste. Kahvilan asiakkaat käyvät lataamassa älykännyköitään. Amalia pitää työstään.

Hän on introvertti.

Hän pitää orfismista. Siis kubismista juontunut ranskalaisen maalaustaiteen suuntaus 1910-luvulla. Orfistit ottivat maalauksiinsa vaikutteita musiikista, ja he käyttivät väriä runsaasti, toisin kuin kubistit. Suuntauksen nimesi orfismiksi vuonna 1912 ranskalainen runoilija ja taidekriitikko Kreikan Orfeuksen mukaan.

Hän pitää klassisesta musiikista. Musiikista missä soittotaito häikäisee.

Hän rakastaa intialaista keittiötä.

Amalia on juuri eronnut. Katkera ero oli. Äärimmäisen katkera.

Hänellä on mäyräkoira, Otto.

Äiti on hänelle läheinen ja rakas. Yksinhuoltaja äitinsä kasvattama on Amalia. Isänsä kanssa ei ole tekemisissä. Jokaisella lie isä. Tämä on itsestään selvyys. Mutta Amalian isä on loistanut poissa olollaan. Hänellä on pikkuveli. Veli asuu Espanjassa. He eivät ole läheisiä. Välimatka lie syy. Tai veljen hankala luonne. Miten vain.

Amalialla on kolme ystävätärtä. Rakkaita ja oikein mukavia ystäviä, aitoja ystäviä.

Hän sipsuttaa korkkareilla, pukeutuu mielellään oranssin sävyin.

Ja hän on vihreä silmäinen… brunette.

Ystäviensä mielestä aarre, herttainen pakkaus. Amalian ex:n mielestä narsisti ja äitinsä mielestä arvokkainta mitä maa päällään kantaa. Naapurin mielestä, neutraali, taiteellinen nainen. Joka tervehtii tavatessa.

Hän on pinnallinen. Hän ei mieti elämäntarkoitusta. Ei uskoa. Ei syvällisiä. Hän ei rukoile. Saati näe näkyjä. Kun hän miettii, hän miettii, pukeeko hän tänään ylleen, oranssin mekon. Vai paidan. Tätä rataa hänen ajatuksensa kulkevat. Mitä kuoleman jälkeen on?  Se, ei ole käynyt edes hänen mielessään. Pinnallinen nainen.

Ja hän rakastaa, että hän rakastaakaan minttu jäätelöä.

Hän on hyvä kokki. Ja hän tietää, kertoa, että…  ÄLKÄÄ UNOHTAKO KEITTIÖN TÄRKEINTÄ MAUSTETTA. TÄRKEIN MAUSTE ON RAKKAUS… HÖYSTETTYNÄ KAUNEUDELLA… PAISTETTUNA YMMÄRRYKSEEN. KEITETTYNÄ HYVYYDELLÄ.

Amalia on vaimo matskua… Ei halpa nainen.

John, 32. Johnilla on paratiisi kaipuu. Ihmisiin on iskostunut paratiisi kaipuu. Ja läpi historian on pyritty rakentamaan paratiisia. On rantalomia, riippukeinuineen, auringon laskuineen. Margaritoineen. Ei löydy paratiisi, paratiisista maisemista lomilla. On suljettuja yhteisöjä, jotka ovat kaukana paratiisista. On ryhmiä, missä lähes kaikki on kiellettyä. Ei löydy paratiisi tästä ryhmästä, kielloista. On saavuttamattomia unelmia maan päällisestä täydellisestä paratiisista. Miksi. Koska meillä on synti.

Kaikki sai alkunsa omenasta. Siksi.

Mutta Johnilla on paratiisi kaipuu. Kuten ihmisillä on.

Hän on juuri valmistunut. Taloustiedettä luki.

Tällä hetkellä hän työskentelee kausityöntekijänä hautausmailla. Istuttaa kukkia. Ja pitää hautausmaan kauniina. Ihan mukava palkka. Ja ei ole riidoissa työympäristössä kenenkään kanssa, ovathan työpaikalla kaikki ruumiita. Määräaikainen työ.

Hän on laittanut nipun talousalalle työhakemuksia. Ja aloittaakin työt uudessa firmassa todennäköisesti. Ainakin hänet on kutsuttu työhaastatteluun. Haastatteluun on tosin kutsuttu 12 muutakin. Se nappaako John työpaikan, sitä ei tämä tarina kerro. Sen tämä tarina kertoo, että hän viihtyy ihan mukavasti nykyisessä määräaikaisessa työpaikassaan.

Sunnuntaisin John käy kirkossa. Taivaassa ei ole lokeroita. Tuossa on ev lut kirkon jäsen, tuossa on helluntai seurakunta. Ei. Hän ei rajoitu kirkkoon. Vaikka ev lut kirkkoon kuuluukin…”Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä…” Hänen päämääränsä on taivas. Hän on valtavan sielukas mies. Hänellä on näkyjä.  Estradi tai näyttämö… miten vain… John tuumii. Perinteisesti korotettu lava tai laajemmassa merkityksessä mikä tahansa taide-esitykseen käytettävä paikka. Koomikot, taikurit ja erilaisten sirkuslajien edustajat käyttävät estradia. Pieniä ja suuria näytelmiä tarjoaa näyttämö. Vaikkapas oopperaesityksiä. Kaikki ovat mukana Kristuksen ja saatanan välisessä suuressa taistelussa. Maailma on tämän tapahtuman näyttämö. Estradi. Tämä taistelu sai alkunsa taivaassa.

saatana, Jumalan vastustaja, joka johti osan enkeleistä kapinaan.

hän johti Aadamin ja Eevan syntiin.

Syntiinlankeemuksen seurauksena epäjärjestys astui maailmaan.

Ihmiset tarkkailevat tätä maailmaa, josta tuli koko maailmankaikkeutta koskevan selkkauksen näyttämö.

Auttaakseen ihmisiä tässä taistelussa Kristus lähettää Pyhän Hengen ja uskolliset enkelit opastamaan, suojelemaan ja vahvistamaan sitä pelastuksen tiellä.

Hän on polkeva rikki käärmeen pään.

Ilm. 1:8 ”Minä olen A ja O”, sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.

Näin syvällisiä John miettii. Hän on valtavan sielukas.

Ja hän rakastaa toivoa.

John rakastaa Mersuja.

Ja maksalaatikkoa. Ihan mikroruokanakin. Hän popsii paljon mikrosapuskaa. Harvoin laittaa ruokaa. Joskus tekee ruskean kastikkeen mihin pilkkoo nakkeja ja nakkaa perunat, porkkanoineen keittymään. Kebabia hän hakee usein lähigrilliltä. Hän on ystävystynyt turkkilaisen grillin pitäjän kanssa. Hänen paras ystävänsä. On grillin kokki.

Hänellä on isä ja äiti. Kaksi siskoa ja yksi veli. Ehjä perhe. Hän on nuorimmainen. Isä ja äiti ovat jo eläkkeellä. Toisella siskoista on jo pari lasta. Eronnut. Toinen Johnin siskoista keskittyy uraansa. Veli on puolestaan automekaanikko. Veljen kanssa he ovat läheisiä. Äiti on etäinen. Äiti oli aina töissä, kun he olivat pieniä. Heillä oli lapsenvahti. Kun äiti jäi eläkkeelle, oli siis kotona… John oli muuttanut jo maailmalle, omaan kotiinsa. Hänen äiti ja isä kävivät nuorena Floridassa. Rakastuivat paikkaan ja antoivat supisuomalaiselle pojalleen nimeksi John. Sillä Florida vei heidän sydämensä. Eläkkeellä heillä on aikaa. Ja he matkustavatkin pariksi kuukaudeksi Floridaan. Asumaan he eivät sinne muuta. Rakastavat liikaa suloista tuhansien järvien maatamme. Floridalainen kitaristi on John. Kuka? Kysyi kerran John äidiltään. Miehestä keneltä hän on nimensä saanut. Suht tuntematon kitaristi. Liekkös edes levyä tehnyt. Hänen akustisen keikkansa kävivät Floridassa kuuntelemassa.

Johnilla on ruskeat hiukset, parta ja siniset silmät.

Hän käyttää pukua suht usein. Jos hän nappaa uuden työpaikat liiketalous alalta, hän käyttää pukua töissään.

Hän etsii naista… joka on vaimomatskua… Ei avointa suhdetta, ei polygamiaa… ei halpaa naista… ei edes joka miehen tyttöä… ei mitään tällaista… vaan vaimo matskua… Hänellä ei ole ollut vakavia suhteita lainkaan. Tällaisen hän tahtoo. Siis tosi tarkoituksella.

Ja tarina alkaa.

Sulhaspiirakka on tarina nimeltään.

John on tulisesti rakastunut Amaliaan.

Amalia on kahvilassa töissä.

Kahvilan suosituin tuote on berliininmunkki ja juoduin kahvi on cappuccino.

John astelee kahvilaan. Ja tilaa sulhaspiirakkaa, kera kahvin. Kahviinsa hän laittaa kermaa ja sokeria. Ei maitoa.

Jo nimensä mukaan mieluisille kosijoille on tarjoiltu sulhaspiirakkaa. Tämä lie syy sulhaspiirakan ostolle kahvilassa Amalialta.

Amalialla on kiire. Hän ei ehdi kuin hymyn suoda Johnille.

Ja koettaa uusi päivä. John jonottaa kahville ja tilaa tällä kertaa bebe leivoksen kera cappuccinon.

Ja kerää rohkeutensa ja pyytää Amalian puhelin numeroa.

Amalialla on kiire. Hän ei ehdi kuin pikaisesti luoda hymyn häivän Johnille.

John luulee, että hän jää vaille puhelinnumeroa.

Ja kun John on nauttinut cappuccinonsa. Amalia käy keräämässä astiat pöydästä ja ojentaa lapun, missä on hänen puhelin numeronsa.

Ja loppu onkin historiaa.

Näin alkoi kaunis rakkaustarina. Johnin ja Amalian tarina. Kaikki sai alkunsa sulhaspiirakasta.

Heille soi hääkellot maistraatissa. Ja hääjuhlat pidettiin rannalla. Sää suosi heidän häitään. Jos olisi ollut vesisade, häät olisivat menneet pilalle. Lapsia on kaksi. 

Vuodet vierivät.

Lapsenlapsia on viisi.

Vuodet vierivät.

Lapsenlapsenlapsia on seitsemän.

Ja olivatko he onnellisia… Jep… He elivät onnellisena elämänsä loppuun asti.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

JA ÄLKÄÄ UNOHTAKO KEITTIÖN TÄRKEINTÄ MAUSTETTA. TÄRKEIN MAUSTE ON RAKKAUS… HÖYSTETTYNÄ KAUNEUDELLA… PAISTETTUNA YMMÄRRYKSEEN. KEITETTYNÄ HYVYYDELLÄ.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Ruoka ja juoma Runot, novellit ja kirjoittaminen