Ja kirjasuositukseni on…

5.2.2026

-16

Aurinko nousee 8.51

Aurinko laskee 16.12

Kovat pakkaset

ovat edessä päin

Hrrr… kali kali

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

MITÄ KIRJAA SUOSITTELEN LUETTAVAKSI… SE SELVIÄÄ VAIN TÄMÄN BLOGIMERKINNÄN LUKEMALLA…

Runebergin päivä 5. helmikuuta, tänään, siis.

”Puhhuu kuin Ruuneberi.” Siis korkealentoisesti, vuolaasti ja kaunopuheisesti… Raatailee, toisin sanoen paljon.

Johan Ludvig Runeberg

5. helmikuuta 1804 – 6. toukokuuta 1877

Hänen syntymäpäivänsä oli siis 5. helmikuuta, tänään.

Runoilija, opettaja ja toimittaja.

Kansallisrunoilija.

Lyyrillinen ja eepillinen runoilija.

Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen elinaikanaan. Hän siis kuului niihin äärimmäisen harvoihin, joita arvostettiin hänen eläessään.

Yleensähän ihmistä arvostetaan vasta hänen kuoltuaan.

On huippu taiteilijoita, joita ei arvosteta. Ja, kun multaa nakataan, päälle, he nousevat mittaamattomaan arvoon. Näin yleensä.

Merikapteenin poika. Esikoinen, kolme sisarta ja veljet.

Runeberg sairasti lapsuudessaan risataudin, joka johti rauhasturpoamiin. Hänen fyysinen kehityksensä hidastui sairauden johdosta niin, että hän oppi kävelemään vasta kolmi- tai nelivuotiaana.

Runebergin lapsuudenkoti oli köyhä, mutta taustalla oli kuitenkin merkittävä sukupiiri.

Runeberg lähetettiin kahdeksanvuotiaana setänsä luokse Ouluun kouluun.

Hän oli lukenut.

Ja hänen CV oli hyvä.

Hänen ammattejaan olivat mm. kotiopettajana. Roomalaisen kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa. Opettajana Helsingfors lyceumissa latinan kielen lehtorina Porvoon lukiossa. Kreikan kielen lehtorina. Rehtori. Toimittajana Helsingfors Morgonbladissa. Borgå Tidningin perustaja ja päätoimittaja. Vihittiin papiksi 1838.

Harrastus oli puolestaan metsästys.

Kansallisrunoilija J. L. Runebergin laajaan tuotantoon sisältyy mm. runoja ja runoelmia, novelleja, näytelmiä ja virsirunoutta.

Runeberg uudisti runouden Suomessa ja saavutti kansallisrunoilijan aseman julkaistuaan runosikermän Fänrik Ståls sägner I 1848 ja II osa 1860

Runeberg halvaantui vuonna 1863 saatuaan metsästysretkellä aivoverenvuodon.

Hän vietti loppuelämänsä pääasiassa vuodepotilaana.

Runebergin kuuluisin teos on Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860) , jonka avausruno on Maamme laulu. Maamme laulusta lauletaan yleensä ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen säkeistö, mutta itse runo on 11-säkeistöinen.

Pietarsaaresta on Runeberg.

Runebergin hautajaiset olivat suuret ja juhlalliset.

Runebergintorttu on nimetty J. L. Runebergin mukaan.

Hän popsi mielellään makeita leivonnaisia.

Hän oli naimisissa. Fredrika oli myös tunnettu kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Hänellä oli kahdeksan, 8, lasta. Anna Carolina, Ludvig Mikael, Lorenzo, Walter Magnus, Johan Wilhelm, Jakob Robert, Edvard Moritz ja Fredrik Karl.

Hänen äidinkieli oli ruotsi. Kyllä kyllä… Kyllä, hänen suomen kielen taitonsa oli puutteellinen ? Kysymysmerkki.

Johan Ludvig Runebergistä (1804–1877), joka tunnetaan kiiltokuvamaisen sankaritarinan takana myös hyvin inhimillisenä, jopa hankalana ihmisenä.

Harvinaisempaa tietoa hänestä: hän harrasti erityisesti ansoitusta ja kalastusta, ja liikkui paljon luonnossa.

Hän oli luonteeltaan perinteisiin arvoihin uskova, säästäväinen ja toisinaan vaikeasti lähestyttävä. Isänmaallinen.

Kansallisrunoilijamme oli tarkan markan mies, joka arvosti kaurapuuroa ja kirjoitti säästeliäästi hyvin pienellä käsialalla. Pihi.

Hän oli myös sisukas, joskus epätoivoinen, ja eli lapsuuden risataudista huolimatta pitkän elämän.

Runebergin koti oli tunnetusti kylmä, ja hän vietti talvet mielellään takkatulen lämmössä?

Keskinkertainen tiedemies. Hänen analyysejaan ei arvostettu yhtä korkealle kuin hänen runouttaan.

Miten häntä muisteltiin ja kirjoitettiin. Hän nousi asemaan.

Suomen kansallisrunoilija, jonka tuotantoa leimaa vahva inhimillisyys, idealismi ja romantiikan ajan tunteikkuus. Vaikka hänet tunnetaan sankaritarinoistaan, Runebergin inhimillisyys ilmenee erityisesti tavallisen kansan, heikkouden ja sisun kuvaamisessa.

Runeberg kuvasi suomalaista ihmistä, joka kamppailee ankaran luonnon ja vaikeiden olojen keskellä.

Runeberg nosti teostensa keskiöön tavalliset maaseudun ihmiset, antaen heille sankarillisen ja kunnioitettavan luonteen. Hänen ihanteenaan oli kestävä ja vaatimaton ihminen.

Hän oli inhimillinen.

Mitäs siis opit, tämän blogimerkintäni luettuasi.

INHIMILLISYYTTÄ PÄIVÄÄNNE. Upeat blogini Runouden sävelin lukijani.

Inhimillisyys tarkoittaa siis… ihmiselle ominaista kykyä välittää, osoittaa lempeyttä ja kunnioittaa ihmisarvoa.

Se kattaa psyykkiset perustarpeet, sosiaaliset suhteet, vajavaisuuden hyväksymisen, erehtyväisyyden sekä eettisen toiminnan. Inhimillinen kohtelu on humaania ja lämminhenkistä.

Inhimillisyyteen kuuluu myös erehtyväisyys – ”inhimillinen virhe” on ymmärrettävä ja anteeksi annettava. Tiesitkös tämän?

Inhimillinen kohtelu on ihmisarvon mukaista, ihmisiä ymmärtävää ja kunnioittavaa, ihmisystävällistä, lempeää, humaania.

Suloisessa tuhansien järvien maassamme on useita Runebergille pystytettyjä patsaita tai muistomerkkejä. Runebergillä on nimikkokatuja, -aukioita ja -puistoja… Näin muutaman mainitakseni.

Sädehtivää Runebergin päivää kaikille upeille blogini Runouden sävelin lukijoille.

Ja mitäs kirjaa suosittelen tänään.

– Hirvenhiihtäjiä. Vaikkapas.

Hirvenhiihtäjät on Johan Ludvig Runebergin kirjoittama yhdeksän laulua käsittävä heksametrirunoelma, joka kuvaa kansanelämää. Sen aiheena on hirvenajo, johon kietoutuu myös kosio tarina. Itse tapahtumilla ei kuitenkaan ole itsenäistä merkitystä. Ne muodostavat kuvauksen kehykset.

Runeberg kuvaa talonpoikaisten pirttien elämää ja yhteisön monenkirjavaa väkeä kerjäläisistä loisiin.. ja piikoihin.

Ihanteellisina ominaisuuksina mainitaan nöyryys, vaatimattomuus, työteliäisyys ja omillaan toimeen tuleminen.

Maalausia on myös… oletkos nähnyt…

– Kohtaus Hirvenhiihtäjistä… Ekmanin maalaus vuodelta 1848

– Kohtaus Hirvenhiihtäjistä, Ekmanin maalaus, 1856

– Kohtaus Hirvenhiihtäjistä, Godenhjelmin maalaus 1840-luvulta

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin