Ja tämä siksi että… ota selvää miksi (tarina)
19.9.2026
+12
Aurinko nousee 06.51
Aurinko laskee 19.31
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Blogini runouden on puhdas taidekanava. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan. Blogini runouden ei ole päiväkirja.
Mutta poikkeus vahvistaa säännön.
On siis kuulumisten aika.
Mitäs teille upeat blogini runouden lukijat kuuluu?
Minulle kiitos hyvää. Mukavaa arkea porskuttelen.
Eilen käytiin karaokea laulamassa. Oli oikein hauska ja mukava ilta.
Paras ruska alkaa olla takana päin. Tippuneita lehtiä ja vesisadetta. Täällä meillä päin.
Lokakuu on jo nurkan takana.
LOKAKUU
On syyskuun 19. päivä. Tänään.
Lokakuussa on 31 päivää.
Lokakuun latinankielinen nimi october tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta octo.
Yleensä lokakuussa ensi lumi valaisee maan. Ja luonto pukeutuu lumiharsoonsa.
Harmaita päiviä. Näistähän lokakuu on tehty.
Sadetta.
Neljä vuoden aikaa. Mitkä neljä, 4. Ikuinen lokakuu?
Joidenkin muuttolintujenmuutto sijoittuu Etelä-Suomessa vasta lokakuun alkupäiviin. Sienestys- ja marjastusaika alkaa lokakuulla olla jo ohi.
Muutamia lokakuun päiviä mainitakseni…
1.10 Maailman kasvisruokapäivä
4.10 Eläinten päivä – aloittaa eläinten viikon
4.10. Kanelbullens dag
10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
11.10 Kansainvälinen tyttöjen päivä
16.10. Maailman ruokapäivä
17.10. Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi
31.10. Halloween
Kiven päivä on 10. lokakuuta.
Muistatkos 7 veljestä? Heidän nimet.
Vietämme Aleksis Kiven päivää. Lokakuussa. Suomenkieli alkoi kukoistaa 1800 luvun loppupuolella.
Alexis Stenvall, taiteilijanimeltään Aleksis Kivi.
Aleksis kivi syntyi Nurmijärvellä Palojoen kylässä lokakuussa 1834… Räätäli Erik Johan Stenvallin (1798−1866) ja Anna-Kristiina Hambergin (1793−1863) perheeseen. Perheessä oli ennestään kolme poikaa, Johannes, Emanuel ja Albert. Aleksilla oli myös sisar Agnes, joka kuoli vuonna 1851 vain 13-vuotiaana.
Aleksis Kivi oli kärsinyt koko ikänsä kivuista ja ruumiillisesta heikkoudesta ja hän sairasti lisäksi lavantaudin useampaan otteeseen. Kiven kunnossa tapahtui selvä käänne huonompaan keväästä 1870 alkaen, ja hän alkoi kärsiä muun muassa kovasta päänsärystä, sydänoireista, pahoinvointikohtauksista. Aleksis Kivi menehtyi vain 38-vuotiaana Tuusulan Syvälahdessa 31.12.1872. Aleksis Kivi haudattiin Tuusulaan.
Aleksis Kivi… kansalliskirjailija. Hänen teoksensa Seitsemän veljestä kohotettiin suomalaisen kulttuurin merkkiteokseksi. Aleksis Kiven päivää juhlitaan vuosittain 10. lokakuuta.
Muistatkos 7 veljestä? Heidän nimet.
Seitsemän veljestä henkilöt ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero.
Aleksis Kivi lähti Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1846. Rahan puute pakotti Aleksis Kiven keskeyttämään koulunkäynnin. Hän oli kuitenkin lopulta ylioppilas 23 vuotiaana.
Aleksis Kiven äiti toivoi Aleksista pappia ja tämä oli hänen itsensäkin unelma. Toteutumaton unelma.
Seitsemästä veljeksestä on myös tehty elokuva… ja näyttämölläkin se on nähty…
Seitsemän veljestä on myös Novitan lanka… Äärimmäisen hyvä laatuinen…
Olettekos lukeneet… upeat blogini Runouden sävelin lukijat… Seitsemän veljestä kirjan ? Mitäs piditte?
Pitkään Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäinen lause kuului kirjallisuudenharrastajan knoppitietoihin…
Millä sanoilla Seitsemän veljestä alkaa?
”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää…”
Mutta aivan vielä ei ole lokakuu. Matkaamme vasta lokakuuhun.
Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.
Pitäähän minun esitellä tarinan henkilöt. Heitä ovat
Irene ja Jatta.
Irene. Hän asuu idyllisellä omakotitalo alueella. Tarinan henkilöt jakavat saman korttelin ja ovat naapureita. Kaikilla kauniit pienet omakotitalot. Missä piha. Irenellä on pihallaan viinimarjapensas.
Jatta on muuttanut Haminaan Helsingistä. Miehensä luokse. Hän on asunut myös Lontoossa. Hän on nähnyt maailmaa. Hän on nähnyt nenärenkaita. Häntä ei hetkauta. Itse asiassa, onko asiaa, mikä hetkauttaisi, ei taida olla.
Aulikki, hän on herttainen vanhus, naapureita.
Kristiina rakastaa simpukkapastaa. Hän rakastaa tuoretta patonkia, missä rapsakka kuori.
Hän on läheisriippuvainen aviomiehestään.
Niin taloudellisesti, kuin sosiaalisestikin. Itse asiassa kaikin tavoin.
Hän jopa kyläilee, vain miehensä kanssa. Aulikin luona.
Pitäisi olla itsenäisempi.
Mutta onko läheisriippuvuuden ja rakkauden väliin vedetty viiva, veteen vedetty viiva.
Hän rakastaa miestään ja mikä parasta, saa vastarakkautta.
Kristiina on tarinan henkilöiden naapuri. Täysin sivuosassa.
Naapuri näkee Kristiinaa vain postilaatikolla. Postia hakiessaan.
Ja tarina alkaa ja se on nimeltään
Naapurit.
Irene ja Jatta.
He ovat ystävykset.
Irene on siinä kolmenkymmenen parhaalla puolella. Jatta parikymppinen.
Irene on kova tyttö kauhistelemaan.
– Voi kauhea sitä, voi kauhea tätä.
Jattaa ei hetkeuta.
Hän on asunut nuoruutensa Helsingissä ja Lontoossa kolme vuotta.
Hän on nähnyt maailmaa, ja sitä mitä hän ei ole nähnyt hän on lukenut kirjoista.
Nykyisin hän asustelee Haminassa.
Muutti miehen perässä Haminaan.
Jattaa ärsyttää hieman Irenen kauhisteleva tyyli.
– Alamme olla monikulttuurinen maa. Ja jossain maissa on polygamia (monta vaimoa yhdellä miehellä). Eikö ole hirveää. Irene kauhistelee
– Polygamia on laitonta, vastaa Jatta.
Häntä ei hetkauta.
– Tiesitkös Afrikasta tulevalla kurssikaverillani on neljä (avo)vaimoa. Yksi on 57, vuotias, joten hänen kanssaan hänellä ei ole lapsia. Tämä on syy, miksi otti toisen vaimon. Naisen ikä ja lapsettomuus, siksi. Toinen vaimo on 33, vuotias, kaunis. Kolmannen kanssa hänellä on pari poikaa. Ja neljännen vaimon kanssa tytär. Mies asuu aina erikseen jokaisen vaimon luona. Naimisissa hän on virallisesti kauniin kanssa. Naiset ovat enemmän tai vähemmän sulassa sovussa. He harrastavat seksiä vain miehen kanssa, ei keskenään. Kaunis tekee hyvää ruokaa. On jauhopeukalo. Neljäs vaimo ei juurikaan kokkaa. Siksi kaunis on rakkain. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Mies koettaa pitää naisia tasavertaisina. Kolmas vaimo on supi suomalainen. Miten hän on suostunut polyamoriaan. Tiedätkös hän on siinä lähi apteeksissa töissä.
Jatalle on yhdentekevää, kuka seurustelee ja kenen kanssa. Jos se ei häntä koske.
Jatta miettii syvemmin, miksi häntä ärsyttää kauhisteleva tyyli.
– Voi kauheeta, sekin sitä. Ja tätä.
Ja Jatta astelee terapiaan.
Terapeutti kuuntelee.
Jos terapia on laadukasta, siitä on apua. Jos laadutonta, saat pilleripurkin, minkä sitten napsit. Jatan terapia oli laadutonta. Ja pilleripurkkia hän ei napsinut.
Jatta lukee kirjallisuutta teemalla.
Kirja vain kirjoittaa.
Niinpä hän astelee kahville naapurinsa luokse.
Hänen naapurissa asustelee herttainen mummo.
Aulikki.
He ovat hyvät ystävättäret Aulikin kanssa. Ystävyys ei katso ikää.
Ennen, kun hän pimpottaa ovikelloa. Hän lakaisee rappuset ja vie samalla postin postilaatikosta.
Kahvipöydässä Jatta aloittaa keskustelun.
– Että minua ärsyttää Irenen tapa kauhistella kaikkea. Mistä tämä johtuu ?
– Mielellämme on kyky heijastaa toiseen ihmiseen piirteitä, joita emme kenties hyväksy tai tunnista itsessämme.
– Vai niin.
– Minulle nopea/hidas on ollut keskeinen polariteetti, jonka tunnistan olevan peräisin isovanhemmiltani. Isoäitini on hidas ja rauhallinen, äitini puolestaan nopea. He eivät hyväksyneet laiskuutta.
–Tämä voi johtaa jopa uupumiseen.
– Että minua ärsyttää hällä väliä-asenne, mutta kerroin juuri mistä se johtuu. Isoäitini ei hyväksynyt laiskuutta.
– Sinua siis ärsyttää kauhistelu.
– Mistä tämä johtuu?
– Selvitä syy ärsyynnykseen. Irenehän on oikein herttainen ja mukava ihminen, kova kauhistelemaan, vaan kaikkea.
– Onko sinut kasvatettu suvaitsevaisuuteen. Olenko elämäsi tehnyt sinusta avarakatseisen. Et ole kasvanut tynnyrissä. Kenties Afrikan lomamatkasi avasi silmäsi. Kauhistelu yhdistetään avarakatseisuuden vastakohtaan, mitä tämä nyt sitten onkaan.
– Niin.
Kahvikuppi tyhjenee.
Jatta poistuu naapurista kotiinsa.
Kännykkä soi.
– Voi kauheeta, kun mopopojat päristelevät kadun kulmilla, Irene kauhistelee Jatalle.
– Nuoret ovat tulevaisuus ja toivo. Anna päristellä. Eivätpähän ole sotkemassa paikkoja ja spreijailemassa seiniä.
– Voi kauheta, se on Paavo ja Amaliakin eronneet. Voi hirveetä, Amalia haukkui Paavon ihan lyttyyn.
– Minusta tuossa on eron katkeruutta. Paavo on ihan mukava. Eronneet puhuvat kaikenlaista ex:ään.
– Voi kauheeta, kun oli kallista juustoa. Lähikaupassa.
– Syytönhän myyjä juuston hintaan on.
– Kauheeta, myyjällä oli nenäkoru, kuin sonnilla
– Vai niin.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Ja tämä siksi, että…
Ota selvää miksi…
Tarinan henkilö selvitti syyn, miksi häntä ärsytti ystävättärensä kauhistelu.
Miksi ärsytys syntyy?
Uhka omalle hyvinvoinnille:
Kun koemme jonkun toisen käyttäytymisen tai tekemisen uhkaavan meitä tai jotain meille tärkeää, tämä on yksi syy ärsytykseen.
Ristiriita odotusten ja todellisuuden välillä:
Ärsyyntymistä voi syntyä, kun tilanne ei vastaa omia toiveitamme tai odotuksiamme. Esimerkiksi, jos odotamme ystävän olevan ajoissa, mutta hän onkin myöhässä.
Tarinassa kauhistelu ärsytti. Jatta on nähnyt nenärenkaita, Jatta on nähnyt maailmaa, lukenut kirjoja. Häntä ei hetkauta. Hän ei kauhistele.
Omien arvojen ja normien rikkominen:
Kun toiset rikkovat yhteisiä sääntöjä tai arvoja, joihin itse uskomme, se herättää ärsytystä.
Henkilökohtaiset kokemukset ja taustat:
Menneet kokemukset, kuten hylätyksi tuleminen, voivat vaikuttaa siihen, mitkä asiat laukaisevat meissä ärsyyntymistä.
Samankaltaisuus tai erilaisuus:
Joskus meitä ärsyttävät ihmiset, jotka ovat liian samanlaisia kuin me itse, tai toisaalta täysin erilaisia, koska se voi herättää epämukavuutta tai turhautumista.
Tarinassa erilaisuus aiheutti ärsytystä.
Yllättävät tilanteet:
Yllättävät ja ennakoimattomat tilanteet voivat triggeröidä ärsyyntymistä tehokkaammin.
Usein meitä ärsyttää ihmisissä piirteet, joita meissä itsessämme on.
Jatta on nähnyt maailmaa, ja sitä mitä hän ei ole nähnyt hän on lukenut kirjoista.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin