Jouluinen runo

Huurteinen metsä, luminen, valkoinen maa

 

 

sädehtii kirkkauttaan ja kauneuttaan joulukuusen valot

joulun tunnelmasta täyttyy sydämen jalot

niin tuvat kuin kerrostalot

joulukuun alku on kiirettä touhua, tohinaa ja juoksua
jouluaatto on rauhoittumista, hiljentymistä
ja joululeivonnaisten että kanelin tuoksua

joulupöydän kruunaa joulupöydän
kunkku, kinkku

joulukuusi on kiedottu hopeiseen nauhaan
latvassaan tähti loistaa,

sen valo jouluisen kiireen
kaikilta poistaa

joulu on ilon, rauhoittumisen, hiljentymisen
ja kauneuden aikaa

nyt joululaulut kun
tunnelmallisesti raikaa

onhan ripaus ilmassa myös joulun taikaa

sädehtii kirkkauttaan ja kauneuttaan joulun valot

joulun tunnelmasta täyttyy sydämen jalot

niin tuvat kuin kerrostalot

 

 

valkeat hanget, taivaan tähtivyö, revontulet

puun oksien sädehtiessä lumihunnuissaan
kauneudessaan

sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

huurteinen metsä, luminen, valkoinen maa

nyt nauraa, iloita, lekotella saa

 

 

sädehtii kirkkauttaan ja kauneuttaan joulun valot

joulun tunnelmasta täyttyy sydämen jalot

niin tuvat kuin kerrostalot

kulttuuri runot-novellit-ja-kirjoittaminen