Kaarisillalla

2.6.2025

+9

Aurinko nousee 2.44

Aurinko laskee 23.47

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Olen tarinan kertoja… On siis fiktiivisen tarinan aika.

Fiktiivisessä tarinassa sanotaan se, mitä tahdotaan kuulla.

Ja loppu on siksi onneton…

Kyllä kyllä… Tehdään totaalinen poikkeus. Ei häpi endiä tänään tarinassani.

Otetaas esimerkki.

Orvokille on todettu, että

– Olet sädehtivän kaunis kuin missi.

Tästä rohkaustuneena hän astelee kauneuskisoihin. Missien sekaan.

Orvokki on korkkarit jalassa 157cm… (missit ovat 180cm…) .

Hän särkee sydämensä sen takia, että hänelle on sanottu, se mitä hän tahtoo kuulla.

Olisi voinut sanoa vain

– Oletpas nätti tänään…

Jos sanotaan, jotain, mitä kuulijan täytyy kuulla … on se sanottava äärimmäisen hienotunteisesti, loukkaamatta. Asia on ilmaistava kauniisti.

Käännetäänpäs kysymys oikein päin. Kykenettekö upeat lukijat… vastaan ottamaan sanoja, jotka ovat jotain muuta, kuin mitä tahdotte kuulla.

Olen tarinan kertoja… on siis tarinan aika…

Aloittakaamme tarinalla, ja päättäkäämme tarina runoihin, ja sokerina pohjalla muutamme kirjoitustyyliä.

On siis aika tutustua fiktiiviseen henkilöön, kenestä tänään raapustelenkaan.

Siis Orvokista/Violasta.

Viola on elämyksiä rakastava, nelikymppinen, nuorekas daami. Hän kokee eron. Optikko… Hän on juuri piipahtanut koskettavassa oopperassa ja jakaa (elämys) kokemuksensa pirtin pöydän äärellä läheisilleen, höyryävän padan äärellä.

Ja tarina, se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä…

ELÄMYKSIÄ KALASTELLEN

Rakastaen elämyksiä… koskettava elämys, elokuva, konsertti, runo, taidenäyttely, museo käynti, näitä kalastaen.

Ihanan tuoksun leijaillessa ympärille, ihmisten istuessa pitkän pirtin pöydän äärellä… höyryävän lihapadan ympärillä…

Ihanan tuoksun leijaillessa.

Ollen luova, kiitollinen ja rakkauden janoinen.

Ihanan tuoksun leijaillessa.

Ihanan tuoksun leijaillessa ympärille, ihmisten istuessa pitkän pirtin pöydän äärellä höyryävän lihapadan ympärillä…

Rakastaen elämyksiä… koskettava elämys, elokuva, konsertti, runo, taidenäyttely, museo käynti, näitä kalastaen.

Sen pituinen se

Ja tarinasta hyppäämme sitten suoraan runoon, runo kertoo samaisesta Orvokista/Violasta.

 

 

JONKIN AJAN KULUTTUA

 

 

odottaen ajatusten

selkeytymistä

 

sateisena iltana

 

keskusteluissa

hän ei olekaan

sanavalmis

 

sen enempää

kyselemättä

 

pudistaen

hitaasti päätään

 

sateisena iltana

 

odottaen ajatusten

selkeytymistä

 

* * * * * *

Ja heti perään toinen runo.

* * * * * *

 

KAARISILLALLA

 

 

kaarisillalla

illalla

 

luonnon sädehtiessä

valkoisenaan

 

lumihiutaleiden

tanssiessa

 

puiden sädehtiessä

kilpaa lumihunnuissaan

 

silloin rakastavaiset

kaarisillalla

illalla

 

kohtaavat

luona jäisen lammen

 

huuliltaan kaikuu

kuiskaus

 

kuulet sen mitä

tahdot kuulla

 

sanon sen mitä

tahdot kuulla

 

tiet erkanevat

luona kaarisillan

 

loittonee askeleet

poikki hämärtyvän illan

 

vain puut sädehtivät

kilpaa kauneudessaan

 

lumihunnussaan

 

tiet erkanevat

luona kaarisillan

 

loittonee askeleet

poikki hämärtyvän illan

 

 

Kauniilla kaarisillalla rakastavaiset kohtaavat ensilumen verhotessa luonnon sädehtivään kauneuteensa.

Viola ja hänen rakas. ”Kuulet, mitä tahdot kuulla. Sanon sinulle, sen mitä tahdot kuulla.”

Ja juuri tämän takia he päätyvät eroon.

Sydän riekaleina.

Pysytään teemassa. Violassa.

Olisi parisuhdeterapeutille töitä.

Mitä hän ei tahdo kuulla ?

Oli Violan ja hänen rakkaansa ongelma.

Mitä masentunut rakas ei tahdo kuulla ?

No vaikkapas… Uuden harrastuksen tyrkyttäminen masentuneelle… on kuin tarjoaisi lasketteluviikonloppua neliraajahalvaantuneelle.

Mitä köyhä rakas ei tahdo kuulla ?

Richsplainaus.

(Richsplainaus on Amerikasta Suomeen rantautunut termi, jolla tarkoitetaan sitä, kun varakkaampi ihminen antaa itsestään selviä, typeriä tai muuten älyttömiä neuvoja… itseään köyhemmälle ihmiselle).

Vaikkapas, raha ei tee onnelliseksi. Eräs miljardööri on todennut, kirjassaan, ja tämä lause on faktaa

– Luulin, että äkkirikastuminen olisi tehnyt minut edes hitusen onnellisemmaksi… Näin ei käynyt.

Mitä rakas ei tahdo kuulla ?

Hän ei halua kuulla tai ymmärtää muiden mielipiteitä.

Mitä sairastunut ei tahdo kuulla ?

Asiat voisivat olla paljon huonommin, lausetta.

Jos Kaarisillalla, armas olisikin kuiskannut juuri nämä asiat.

Raha ei – totta vie – tee onnelliseksi.

Uusi harrastus, se piristää.

Ja asiat voisi olla huonomminkin.

Ehkä sitten hääkellot olisivat kilkattaneet.

Ja morsian saanut kauniin häähunnun kutreilleen. Ei vain puut hehkuisi kilpaa kauneudessaan LUMIHUNNUSSAAN luona kaarisillan…

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Tim 4 ”…Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. 4 He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja. 5Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa..”

Elelemme aikaa.. että ihmiset janoavat, sitä… että heille sanotaan vain se, mitä he tahtovat kuulla.

Otan neutraalin esimerkin.

Olen hyvä kokki. Totta kait tahdon kuulla, että olen hyvä kokki, koska tämä on fakta. Mutta, jos et tänään tahdo sitä tarinassanikin ollutta höyryävää lihapataa, vaan kasvispastaa. Tämä pitää sanoa. Vaikka tuskin sitä tahdon kuulla. On vain ilmaistava se oikein.

Itseltään paljon vaativat, sietävät kehnommin, sitä että sanotaan mitä hän ei tahdo kuulla.

Kritiikin antaminen on taitolaji, jossa voi harjaantua.

Rakentava kritiikki on positiivisella sävyllä annettua palautetta. Sen tarkoitus on johtaa siihen, että kritiikin avulla voidaan kehittyä ja muuttua.

Kritiikillä ei koskaan pidä pyrkiä loukkaamaan toista, eikä sitä anneta ilkeyttään. Kun mielessä pitää tavoitteen, jonka vuoksi palautetta antaa, kritiikki pysyy suht järkevänä.

Kritiikin antajan pitää motivoida, kannustaa ja rohkaista, eikä lannistaa ja leikata siipiä, jotta kritiikki saa jotain aikaankin.

Ja sokerina pohjalla kaunis runoni KAHLITTU VESIPISARA. Saat kuulla sen, mitä tahdot kuulla runossani. Jätän lukemisen vastuun lukijalle. Sinulle siis sanotaan se… mitä tahdot kuulla, kauniissa runossani. Ja runo menee näin, olkaas hyvä…

 

Kahlittu vesipisara

 

pala palalta

lähestymme toisiamme

pala palalta

maailman
kaikkeuden
hellyyden
jatkumon
sumuinen

joki

pala palalta

 

 

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin