Katkaise ketju, on tänään, tarinan opetus tarinassani
4.3.2026
+1
Aurinko nousee 7.16
Aurinko laskee 17.42
Sää on plussan puolella.
On ilimoja pijelly.
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Joku on juuri herännyt, huomenta. Toinen nauttii marmeladi leipää, kera aamiais kahvikupposen, hei vain. Kolmas on tullut juuri töistä, huomenta, huomenta. Oletpa sitten astunut mistä tahansa blogiini Runouden sävelin. Olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla, runoudella.
Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.
Jos tapanasi on lukea 378 sivuisia kirjoja ja vielä koko kirja sarja. Lue koko blogini runouden läpi.
Jos taas luet vain takakannen. Ja ensimmäisen ja viimeisen sivun kirjasta. Tämä runo on juuri sinulle. Jaksat lukea. Vain kaksi, 2, sanaa.
RAKKAUS
karu
taru
Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten.
Tarjolla tarinoita blogissani Runouden sävelin… Tarinoita rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää ja ennen kaikkea pitämään kuulijaa hereillä.
Ihanaa, kun eksyit blogiini runouden!
Blogini runouden tarjoaa nimensä mukaan runoutta… Että… Arjen pieniä, kivoja asioita.
Olen kirjoittanut tarinoita ja runoutta mm. Afrikasta. Blogissani Runouden sävelin. Viime aikoina.
Tarinoita Kilimanjaron lumipeitteisiltä huipuilta… Serengetin villieläinten hallitsemille tasangoille ja Sansibarin hiekkarannoille.
Tansanian kissaeläimiä akaasiapuiden silueteista hehkuvaa oranssinvaaleanpunaista auringonlaskua vasten.
Luonnon näytelmästä olen runoillut.
Leijonia ja leopardeja kuin norsuja, seeproja ja sarvikuonojakin.
Noin 2000 vuotta vanhoja apinaleipäpuita.
Puhveleita, kirahveja, virtahepoja.
Vähän kuin luontodokumentissa olisit, lukijani. Runouttani lukiessasi.
Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle, niin tiedät, mitä blogini runouden tarjoaakaan.
ILLAT PIMENIVÄT JA LUKULAMPUT SYTTYIVÄT. Kirjasuositukseni tarjoaa blogini runouden.
Blogia Runouden sävelin, pitää mm. LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA, runoteoksen kirjoittanut nainen. Runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, kissoja. Ystäviään, läheisiään. Viisaita sanoja. Hyvää kahvia, länkkäri leffoja. Ja punaista huulipunaa. Ollen elokuvateattereiden, kirjastojen, kahviloiden ja taidegallerioiden suurkuluttaja.
Uusin runoteokseni on
Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä
Tätä edellinen kirja on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen
Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA
Tätä edellinen runokirja on nimeltään
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo
Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, että matkailukirjaan.
Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n,20-vuotisen taipaleen juhlakirja Kuohuva koski kirjassa.
Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:
Kuun säteiden valaisema omena puun hohde
ja
Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:
Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset
että
runotaidenäyttelyn
Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.
Ja Elämän tarkoitus on… kirjaa unohtamatta
Laulun sanoja… pois jättämättä.
Ja tulinen tango menee näin… Olkaas hyvä.
RAKKAUDEN PALO SULATTAA SYDÄMEN RUODAN
Lähdet, vai jäät ?
Ikkunassa kimaltaa
lumihuurteiset jäät.
Rakkauden palo sulattaa sydämen roudan.
Antaen, lämmön. Niin kauniin poudan.
Jäätävän talven vaihtuessa kesään
JÄISEN SYDÄMEN SULAESSA RAKKAUDEN PALOSTA
OI, TUNTEESTA JALOSTA
AURINGONVALOSTA
Lumi huurteinen puu. Naisen punattu suu.
Kadonneen hymyn löytäessä huulille.
Kaunis jäähile. Lumihiutaleiden tanssi.
Jää vangitsee merta.
Hetki hetkeltä auringon lämpö vapauttaa meren.
Pian meri on vapaa jään kahleista.
Joutsenien lipuessa pitkin meren pintaa.
Sinivuokkojen puhjetessa kukkaan.
Sinivuokkojen hehkuessa kauneuttaan.
Luonto herää eloon.
Sädehtien vehreän vihreänä.
Pitkän pimeän kylmän talven jälkeen.
Rakkauden astuessa sydämeen.
JÄISEN SYDÄMEN
SULAESSA RAKKAUDEN PALOSTA
OI, TUNTEESTA JALOSTA
AURINGONVALOSTA
Ei ole enää vain minä. On me.
Jäätävä viima. Ja kuura.
Puiden hehkuessa kauneuttaan lumi hunnussaan.
Kuin nainen hää hunnussaan.
JÄISEN SYDÄMEN
SULAESSA RAKKAUDEN PALOSTA
OI, TUNTEESTA JALOSTA
AURINGONVALOSTA
Jääkide.
Naisen punatut huulet.
Silloin rakkauden kutsun kuulet.
Sulaa vahaa on jäätävät tuulet.
Kadonneen hymyn löytää naisen punatut huulet.
JÄISEN SYDÄMEN
SULAESSA RAKKAUDEN PALOSTA
OI, TUNTEESTA JALOSTA
AURINGONVALOSTA
Blogini runouden on taidekanava. Ei päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan.
Runouttani ja tarinoita lukiessa ei voi tutustua minuun, runoilijattareen, sillä kirjoitus tyylini on puhdas fiktio. Mutta eihän se olekaan runouden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen). Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.
Olen raapustellut FIKTIIVISEN runon, niin merenneitona, kuin laivan hyljättynä hylkynä, kuin kotkanakin.
Runouteni skaala on laaja. Olen raapustellut runon, jopa cappuccino kahvikupista.
Mutta rakkaus, romanttinen sellainen. Rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, taide kertoo. Kirjat kirjoittavat, näytelmät näyttelevät. Ja elokuvat kuvaavat.
Olen ripotellut nonparelleja adjektiivien päälle. Viilaillut ja nikkaroinut verbejä. Olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen. Toisin sanoen monen monella tyylillä olen kirjoittanut.
– Kirjakieltä, asia tekstiä, siis.
– Murteita
– Pitsisiä, lumihiutaleisiä riimejä (liirum laarumia, silloin ei loppujen lopuksi sanota yhtään mitään).
– Sekä tietenkin olen kirjoittanut painavaa sanottavaa, kuuntelemisen arvoista, totta vie.
– Monen monella tyylillä olen kirjoittanut runoutta.
Ja koska runo on fiktiivinen… luon roolihahmon, kenen suulla runo kirjoitetaan.
Hän on seuraavanlainen.
Nainen, hän on ollut lähetystyöntekijänä Afrikassa. Ja minkä näköisiä heimon asukkaat olivat. Punaiset asut, okranväriset hiukset ja värikkäät päähineet. Näistä he olivat tehty.
He tanssivat. Afrikassa elää noin 3000 eri heimoa, jotka puhuvat yli 2000 eri kieltä.
Hän oli Sanien parissa. Yhdestä vanhimmista heimoista. He ovat metsästäjiä. Heillä oli transsiin vaipuminen, mistä Jumala vapautti heidät ja he löysivät todellisen Jumalan, Kristuksen.
Eräällä toisella heimolla on sylkemis kulttuuri. Tuhansien järvien maassa ei juurikaan syljetä. Tai sitä pidetään rumana tapana. Mutta heimolla… ei siis Sanien heimolla… on yksi varsin erikoinen perinne: sylkeminen. Sylkäisy tarkoittaa masaille siunausta, ja rituaali kuuluu kaikkiin elämäntilanteisiin.
Runoon kirjoitan tanssia. Runous syntyy tanssin ympärille.
Nainen rakastuu valkoiseen mieheen. Avioliitto on naiselle kolmas, miehelle ensimmäinen. Kihloissa mies on ollut kaksi kertaa.
Siinä 45 vuotiaita. Joten lapset ovat jo aikuisia.
Mies on koira ihminen, nainen kissa ihminen.
Afrikassa tytöt käyttävät ruoho- tai kangashametta ja koristautuvat helminauhoilla. Näin pukeutuu runoni nainen.
Mutta hän alkoi kaipaamaan puhtaita lakanoita, vesihanan vettä ja kalliita ravintola illallisia. Laatua… muodikkaita vaatteita ja rakenne kynsihoitoloita.
Joten he muuttavat miehensä kanssa Kuusamoon.
Tuohon kauniiseen erämaahan.
Afrikassa he käyvät parin vuoden välein noin kuukauden, kaksi vierailemassa. Ei hän Afrikkaa ole unohtanut… ei…
Nyt kun olen suunnitellut riimit… olen suunnitellut runon sisällön… olen suunnitellut tyylin… ja se on rakkausruno… hää kellot kilkattavat… fiktiivinen runo…
On tullut aika kirjoittaa runo…
Sitten vain kokoan runon kuin palapelin…
TANSSIEN
leijonan karjunta
kaikuu kaukaisuudessa
tullen häntä
puoli tiehen vastaan
gepardin askeleet
mausteisen makea
helteinen
rakkaus
huojuen tuulessa
aamu yön hämärässä
auringon jo noustessa
nauttien
kaunista
luotettavaa
hetkeä
kurjuudesta vaurauteen
Afrikasta
suloiseen tuhansien
järvien maahan siirtyen
kaukaisuuteen
tuntien
tuoksut
gepardin juoksut
sumuverhon taakse
kietoutuen
kuulas yö
katsoen sisimpään
hellä kosketus
heimolla yllään
punaiset asut
okranväriset hiukset
värikkäät päähineet
tanssien
Afrikkalaisen
rumpujen sävelet
sydämeeni
silloin kävelet
sylkäisyn tarkoittaessa
masain heimolle siunausta
kuuluen kaikkiin
elämän tilanteisiin
rakastuen
hääasunaan ruohohame
koristautuen helminauhoin
kurjuudessa ikävöiden
rakenne kynsihoitoloita
tien vieden Lapin lumoon
unohtamatta Afrikan kauneutta
sinne hetkittäin palaten
tanssien
Afrikkalaisen rummun
sävelet
oi, sydämeeni kävelet
kiinnostavaa kulttuuria
kiehtova historiallinen saari
sateenkaari
saaren ollessa kuin
löytämätön helmi
koralliriuttoja
safareja
maaseutua
levottomuutta
turvattomuutta
kurjuutta
köyhyyttä
tanssien
Afrikkalaisen
rummun sävelet
oi, sydämeeni kävelet
Kerron hieman , millainen nainen löytyy fiktiivisen runouden takaa.
Olen runoilijatar… Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut.
Kenties olen enemmän Pohjois-Pohojanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite
Äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista 🙂
Olen jonkin verran nähnyt maailmaa. Rakastan matkustelua… Olen käynyt mm. Lontoossa… Riikassa. Turkissa… Espanjassa useasti jne… Tukholma on kaunis kaupunki.
Ennen kaikkea rakastan pientä, idyllistä koti kaupunkiani Pohojois-Pohojanmaalla. Tänne olen heittänyt ankkurin ja juurtunut.
Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.
Ja millainen on Pohojalainen luonne. Tällainen…
Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.
He ovat taitavia käsitöissä.
Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä.
Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.
Pohojalaasella on terve itsetunto.
Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.
Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.
Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi… Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”
Periksi ei anneta.
Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa.
Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.
Mikäs ny o, ku ei aharista?
Hän kokeilee juuri sitä, mitä muut eivät – eikä mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.
Komiat pärjää aina!
Tällainen on pohojalaanen. Luonne.
Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.
Mamselli-puku siis viittaa 1700- ja 1800-luvun säätyläisnaisten, kartanoiden talousmamsellien tai hienompien palvelustyttöjen vaatetukseen. Se on historiallinen, usein kansanpukujen ja säätyläismuodin välimaastoon sijoittuva asukokonaisuus.
Tyypillisiä mamselli-puvun piirteitä ovat:
Röijy: Yläosana on usein raidallinen tai kuvioitu röijy (lyhyt takki/pusero).
Hame: Kirkasvärinen, usein punainen hame.
Esiliina: Valkoinen, usein hienompaa kangasta oleva esiliina.
Huivi: Harteilla pidetään pientä huivia.
Myssy: Päässä on pehmeä, valkoinen myssy, jossa voi olla punainen nauha.
Puku on tyyliltään hienostuneempi ja sirompi kuin perinteinen kansanpuku, ja se kuvastaa säätyläisympäristön, kuten kartanoiden tai pappiloiden, naisten pukeutumista.
Ja millainen mamsellipuku on täällä meillä päin…
Täällä päin mamsellipuku on matkailuoppaiden käyttämä, 1800-luvun porvarisnaisesta inspiraationsa saanut puku, joka henkii kaupungin vanhaa purjelaivakautta. Se ei ole kansallispuku, vaan pikemminkin kaupunkilainen perinneasu, joka on suunniteltu edustamaan Wanhan kaupungin tunnelmaa.
Tyyli: Puku edustaa 1800-luvun säätyläis- tai porvarisnaisille tyypillistä, siroa ja arvokasta tyyliä. Se on usein väritykseltään raikas, mutta hillitty.
Käyttötarkoitus: Asu toimii mm. matkailuoppaiden työasuna, kun he esittelevät kaupungin historiaa ja puutalokortteleita.
Yksityiskohdat: Asuun kuuluvat usein aikakaudelle tyypilliset pitkät hameet, pusero ja mahdollisesti päähine tai huivi, jotka sopivat 1800-luvun tyyliin, jolloin kaupunki oli kukoistava kauppakaupunki.
Tausta: Puku on osa Wanhan kaupungin tarinaa, joka ammentaa keskustan historiallisesta miljööstä.
Täällä meillä päin ei ole virallista, perinteistä kansallispukua, vaan mamsellipuku on nimenomaan kaupunkiympäristöön (ei maaseudulle) sijoittuva puku.
Jos mietit juhliin asua. Niin VINKKINÄ: kansallispuku on asukriitikoilta vapaa.
Rakastan uimista, ehkä enemmän kuin merenneidot konsanaan. Niin järvissä, joessa, meressä, uima-altaassa, avannossa. Rakastan ammeita ja porealtaita. A´vot. Uin, polskin ja pärskin, läpi vuoden.
Minulta käy näppärästi niin kutominen… kuin pullan letityskin.
Jos annat minulle lankasotkun. Taion siitä jotain häikäisevää.
Olen todellinen lankakerien prinsessa.
Teen tekstiilitaidetta, kuin vaatimattomampiakin käsitöitä. Kudon myös hyväntekeväisyyteen. Ja tuttavani saavat yleensä pehmeän lahjapaketin, jos on jotkut juhlat.
Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,
violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.
Olen tarinan kertoja … On siis tarinan aika…
Pitäähän minun esitellä tarinani hahmo.
Hän on Floora, 33, siamilaiskissan ylpeä omistaja.
Lapseton sinkku, psykiatri ammatiltaan. Ylityöllistetty ja kiireinen. Työ haukkaa liian paljon hänen elämästään.
Sielukas nainen, ei uskonnollinen. Vaan syvällinen ja sielukas.
Hän ei pidä matkustelusta. Viihtyy parhaiten kotonaan, ollen oikea koti kissa. Hän rakastaa tuhansien järvien maatamme. Suloisia ja maalauksellisia maisemia, mutta ei hänellä ole aikaa ihailla maalauksellisia maisemia lainkaan. Liian kiire.
Fiona, 33, Flooran nätti kaksois sisar.
Michael, 34, … Fionan mies…
Ja tarina alkaa.
KIIRE on tarina nimeltään.
Floora on äärimmäisen kiireinen työssään. Yli työllistetty. Psykiatrina… Liian kiireinen…
–Älä haaskaa 24/7 aikaasi… koko elämääsi työlle… elämä on lyhyt, jopa pitkänä, elämä on lyhyt. Voit siirtää aikaasi, sieltä tuonne. Käyttää järkevämmin aikaasi. Aika on arvokasta. Kadotettua aikaa ei saa takaisin … Toteaa Flooran sisar, Flooralle.
Floora irtisanoutuu ja rupeaa siivoamaan. Palkka tippuu. Mutta enää työ ei haukkaa liian suurta palaa hänen elämästään.
Hän on hyvä työssään… hän on siisti… jopa kodin nurkat kiiltävät kiillotettua pintaa.
Flooralla on sisar. Hän on kaksonen. Sisar on sairaanhoitaja ammatiltaan. Hän puhuu Flooralle, jotain mikä ei pidä paikkaansa. Floora ihmettelee tätä kovin.
– Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet, vastaa Floora sisarelleen.
Sisar ei ollut kyseenalaistanut kuulemaansa.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Oletko ajatellut, että kenties olet kuullut valheita. Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet. Tarinani Flooran sisar, ei ollut kyseenalaistanut kuulemaansa.
Oletko ajatellut, että kenties sinulle on valehdeltu?
Yleensä valheet ovat negatiivisia. En ota nyt mitään esimerkkiä negatiivista valheista, tiedät kyllä valheet, upea blogini Runouden sävelin lukija…
Valheet voi olla myös positiivisia. Tarinan Flooralle ja hänen kaksois siskolleen, on sanottu, että he ovat kauniita kuin missit. Mikä kohteliaisuus. Floora on 158 cm koroilla ja 33 vuotias. Ei pärjäisi missikisoissa. Mitäs, jos Flooran sisar osallistuu missikisoihin, hänhän särkee sydämensä valheiden takia, kun ei pärjää. En suosittele edes kauniita valheita. Missit ovat parikymppisiä, 180 cm.
Rumista valheista puhumattakaan.
Otan kepeän valheen tämän päiväiseen tarinaani, joka on paisunut, kuin pulla taikina… Valhe on seuraavanlainen… kanasta pitää leikata paistaessa koivet pois. Ja paistaa koivet eri vuoassa, näin tulee maukkaampaa broileria.
Flooran sisar on juuri tavannut Michaelin. Ja astellut Michaelin sukuun. Koko suku puhuu, että kanasta pitää leikata koivet ja paistaa ne eri vuoassa. Näin on tehnyt Michaelin äiti, sisar, isoäiti ja veljen vaimo. Ja nyt Fiona, Michaelin nyksä…
Tarinassa Flooran sisar, puhuu Flooralle, että muistapas saksia kanasta koivet pois.
Floora avaa sanaisen arkkunsa, äläs nyt höpöjä horise.
– Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet, vastaa Floora sisarelleen. Tarinassani.
Floora soittaa Michaelin… iso iso äidin naapurille. Miksi jo edes mennyt Michaelin …iso iso äiti leikkasi kanasta koivet pois, ennen kuin paistoi kanan uunissa.
Naapuri nauroi makeasti puhelimessa, hän oli jo yhdeksänkymmenen, 90, mutta muisti aivan kristallin kirkkaasti, että, hänen naapurillaan… edesmenneellä Michaelin iso iso äidillä… oli liian pieni pata ja koko kana ei sopinut astiaan. Siksi leikkasi koivet pois.
Traumojen siirto, josta käytetään usein termejä ylisukupolvinen trauma tai taakkasiirtymä, tarkoittaa prosessia, jossa käsittelemättömät traumaattiset kokemukset, tunteet ja käyttäytymismallit siirtyvät vanhemmilta tai isovanhemmilta seuraaville sukupolville. Tämä ei ole välttämättä fyysinen tai suora siirtymä, vaan se voi ilmetä psykologisena painolastina, kehon oireina tai opittuina käyttäytymismalleina.
Ylisukupolvinen trauma on mahdollista katkaista.
Se vaatii usein oman ”tunnekuorman” tunnistamista, käsittelyä ja tietoista irrottautumista vanhoista malleista.
KATKAISE KETJU. KATKAISE KAHLE… TOTTA VIE.
Traumapuhetta… on nykyään paljon. Jopa trendi, on trauma puhe parhaillaan.
Oletko koskaan miettinyt miksi jossakin suvussa kulkee tietty ammatti vanhemmilta lapsille?
Elämäntyyli näyttää kopioituvan.
Jokaisen on viime kädessä luotava oma polkunsa ja kohdattava elämässään eteen tulevat haasteet, mutta on selvä, että sen minkä on omassa perheessä nähnyt toteutuvan, se on helpompi sisäistää ja elää itsekin todeksi. Sanonkin, että ajatusmallit ja asenteet periytyvät samoin tai vielä tiukemmin kuin geenit.
Otetaas saduista tuttu… Oi, niin ilkeä äitipuoli. Tämä löytyy niin Tuhkimolta, kuin Lumikiltakin.
Naps vain. Katkaise välit. Älä ole tekemisissä.
Älä siirrä traumaasi.
Älä puhu ihmisille, että sinulla on helvetillinen vanha äitipuoli, noita.
Kenties… puolisosi voi huokaista helpotuksesta, kun ei ole appiukkoa… noitineen taakkana.
Ja lapsillesi, älä puhu koko kuvotuksesta mitään.
Lumikki ja Tuhkimo mokasivat, kun eivät katkaisseet välejä.
Ja jos elämä tarjoaa sinulle äitipuolena olon, ole upea ja mukava äitipuoli. Ei kuin sinulla itselläsi on.
Otetaan toinen esimerkki, fiktiivinen.
Suvussa menee perhe firma. Asteletko firmaan, jos unelmasi on olla kampaaja.
Älä.
Opiskele kutreja kähertämään ja saksimaan.
Astu oma polkusi, omat suloiset askeleesi, elämäsi poluilla…
Tassua, toisen tossun eteen vieden.
Omat askeleet.
Jos taas tahdot perhe firmaan, niin ilman muuta sinne siis.
Kolmas fiktiivinen esimerkki.
Olet maatilalta. Mutta ikävöit Helsingin raitiovainuja ja ihmis vilinää. Kaupunki elämää.
Muuta ydinkeskustaan Stadiin. Älä jatka tilaa.
Älä tee sukupolven vaihdosta. Maatilalla.
Nämä voivat olla isojakin päätöksi, mutta suosittelen.
Tietenkin hyviä asioita, kauniita perinteitä kuuluu vaalia.
Perinteet ovat parhaimmillaan sukupolvelta toiselle siirtyviä positiivisia, arvostettuja ja kulttuurisestikin merkittäviä tapoja.
Vaikkapas, juhannus koivut.
Suvivirsi keväällä.
Monen moni nuori on todennut tämän olevan paras laulu, sillä sen kuuleminen tietää kesälomaa.
Pääsiäinen on pian. Rairuoho ja puput… että tiput, kuuluvat pääsiäiseen.
Suloisia perinteitä.
Joissain rakastavissa ja upeissa perheissä… menee ruoka perintönä.
Tämän päivän tarinassani se oli kanaa padassa.
Tarinan opetus oli siis… Katkaise negatiivinen trauman ketju, katkaise kahleet.
Kun kirjoitan runon. Luon yleensä roolihenkilön. Kenen suulla runo kirjoitetaan.
Seuraavan runoni henkilö on tällainen.
Pitäähän minun esitellä fiktiivinen runoni hahmo.
Hänen ulkonäkönsä. Punaiset kutrit kiharrettuna laineille ja punattu suu. Vihreätä luomiväriä kulmissaan. Hän pukeutuu villapaitaan, oranssiin. Ja harmaaseen tyylikkääseen hameeseen. Kopisevat korot jaloissaan. Nilkkakorun kera. Valkoinen nainen. Isot, näyttävät korut korvissaan.
Hänen karaktääri (Karaktääri tarkoittaa siis luonnetta, ominaislaatua, henkilöhahmoa tai roolihahmoa. Se viittaa ihmisen, esineen tai ilmiön tunnusomaisiin piirteisiin. Sana on peräisin ruotsin kielen sanasta karaktär, ja se voi kuvata esimerkiksi taiteellisen teoksen ainutlaatuista luonnetta tai ihmisen persoonallisuuden piirteitä). Hän on kohtelias ja hyvä käytöksinen. Hän on ripauksen melankoliaan taipuvainen. Hän rakastaa mopseja. Hän rakastaa Subin täytettyjä patonkeja. Hän rakastaa kevättä. Pitkän pimeän ja jäätävän talven jälkeen kevät tuntuu hurmaavalta. Hän on helposti loukkaantuva lady. Elämän asenne on kiitollisuus. Hänen paras ystävättärensä on hänen mopsinsa Nelli.
Hänen heikkoutensa on se, että hän loukkaantuu helposti.
Miltä hänen elämänsä näyttää? Hän elää arkea, juhlan jälkeen. Viikonloppuna oli hänen kummityttönsä ristiäiset. Hän pitää arjesta. Hänellä on tapana viikottain ihailla auringon laskua, taivaanrannan verenpunaista taivaan kajoa.
Perustietoja ovat nimi. Hän on Ronja.
Ikä 38
Pituus 172 cm
Paino Kokoa L
Ja sukupuoli nainen
Lähtökohdat elämään. Hän on yksinhuoltaja äidin kasvattama. Äiti on jo kuollut. Isänsä kanssa ei ole tekemisissä. Hänen mummonsa, äidin äiti, oli oikein herttainen pakkaus. Vahvasti hänen elämässään. Mummolla, jo edesmenneellä, äidin äidillä, oli suuri vaikutus hänen elämäänsä. Kuka hän on tänä päivänä.
Millainen on hahmon yleisvaikutelma? Hän on ryhdikäs.
Minkä väriset ovat hänen silmänsä ja mitä ne paljastavat hänestä? Hänellä on vihreät silmät, surunkin paljastaen, hänen ollessaan masentunut. Näin keväisin aurinkolasit kiikkuvat hänen nokallaan. Hänellä on kalliita merkki käsilaukkuja. Ja aurinkolasit, ne ovat Ray-Banit. Hänellä on myös terävä, arvioiva, kenties ujokin katse.
Millainen on hänen äänensä? Sopraano.
Millaiset hänen kätensä ovat?
Manikyyrit uudistuvat jatkuvasti. Ronjalla on kynsissään kevään trendi …
Ja kevään 2026 trendi on tietenkin japanilainen manikyyri…
Tekniikka vangitsee kaikkien huomion ja kynnet ovat todellisia abstrakteja taideteoksia.
Blooming gel.
Blooming gel on kynsienkoristelutekniikka, joka perustuu hyvin erityiseen geelikoostumukseen.
Kun levität väriä päälle, pigmentti ei pysy kiinteänä.
Se leviää, venyy ja muuttuu vähitellen ennen kuin se kiinnittyy lampun alla.
Toisin kuin klassisessa manikyyrissä, jossa on puhtaat ja erittäin hallitut linjat, tässä mukana on odottamaton elementti.
Kuviot ovat siis pyöreitä batiikkikynsiä, toiset taas tuovat mieleen herkän marmoroinnin tai kuviot, jotka kirjaimellisesti kukkivat kynnellä. Jokaisesta sormesta tulee ainutlaatuinen, mahdotonta toistaa tarkasti. Ja juuri tämä ainutlaatuisuus on niin viehättävää.
Blooming gel on osa japanilaisen kynsitaiteen suurta perinnettä.
Onko hahmolla arpia, tatuointeja tai muita erityisiä piirteitä? Hän on tatuoinut nilkkaansa tribaalin. Käsivarteensa riikinkukon. Hänellä on arpi polvessaan (kymmenen vuoden takaisesta polvileikkauksesta).
Mitä hahmo arvostaa eniten elämässä? Rehellisyyttä. Hän rakastaa totuutta.
Miten hahmo käyttäytyy toisten ihmisten seurassa? Riippuu täysin kenen kanssa hän on tekemisissä.
Millainen on hahmon huumorintaju? Hän on hyvinkin huumorintajuinen.
Mitä tapoja tai maneereita hahmolla on? Hän on pohdiskelija. Helposti loukkaantuva, melankolikkokin.
Miten hahmo suhtautuu auktoriteetteihin ja sääntöihin? Hänen on helppo noudattaa sääntöjä. Jos on kyltti, missä lukee ”älä tallaa nurmikkoa.” Hän ei tepastele nurmikolla. Tämä ei tuota hänelle vaikeuksia.
Millainen on hahmon itsetunto? Terve itsetunto.
Miten hahmo käsittelee epäonnistumista? Huonosti, hän masentuu kovin epäonnistumisesta. Melankoliaan taipuvainen.
Miten hahmo osoittaa rakkauttaan tai kiintymystään? Teoin, mutta myös sanoin.
Jokaisessa hyvässä tarinassa päähenkilöllä on sen hetkisessä elämässään jokin heikkous, kuten harmi, huolenaihe tai trauma.
Miksi?
Vastaus tulee tässä: Jos päähenkilö olisi täydellinen, kuka jaksaisi lukea hänen elämästään? Lukijat haluamme nimenomaan samaistuttavia ja kiinnostavia kasvu- ja muutostarinoita.
Toisin sanoen, täydellisyys ei ole kiinnostavaa, mutta epätäydellisyys on.
Hän on siis rikkonainen. Melankoliaan taipuvainen.
Myös kateellinenkin.
Hän tahtoo voittaa elämässään kateuden.
Hän vihaa rasismia.
Ja runo kertoo siitä, että Ronja rakastuu palavasti maahanmuuttajaan. Mieheen.
Rakkausruno.
Ronja ei ymmärrä sitä, että alkoholismi on sairaus. Huumeita hän ei käsitä lainkaan. Ei ole koskaan käyttänyt. Hän on osannut sanoa ”Ei kiitos…” Ei, totta vie.
Hän nauttii silloin tällöin, harvakseltaan, muutaman raparperi siiderin. Kikattaakseen, rentoutukseen, sosiaalisia taitoja kasvattaakseen.
Todella harvoin ja hiukan.
Maahanmuuttaja mies ei ymmärrä myöskään alkoholismia, päihteitä. Hän on täysin absolutisti.
Maahanmuuttaja mies on ruskea silmäinen komistus. Pitkä mies. Vaikeasta olosuhteista suloiseen tuhansien järvien maahamme saapunut.
Hän on parturi ammatiltaan.
Maahanmuuttaja mies rakastaa Suomea. Ja tahtoo perheen. Ainakin neljä, viisi lasta.
Hän rakastuu Ronjaan. Ronjan rakkaus saa vastakaikua.
Maahanmuuttaja mies on käynyt kurssit.
Maahanmuuttajille suunnatut kotoutumiskoulutukset ja -kurssit Suomessa … Ne on suunniteltu edistämään kielen oppimista, työllistymistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista.
Tietoa suomalaisuudesta, työelämästä, koulutuksesta. Arjenhallintaa ja asumista.
Kotoutumiskoulutus: Kestää yleensä noin vuoden ja sisältää työssäoppimisjakson.
Uusi 70 tunnin pakollinen kurssi, joka antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta omalla äidinkielellä.
Miehen mielestä kurssi oli ihan hyvä. Ja hän on löytänyt parturina töitäkin suloisessa tuhansien järvien maassa.
Hän on siinä nelikymppinen.
Hän ei loju sohvalla, maha verkkareista paljaana, kaljapullo kädessään, kera suomalaisen vihanneksen, lenkkimakkaran. Kylmää makkaraa järsien… TV n äärellä. Tätä tyypillistä mies ihannetta Ronja ei ihannoi. Ei – totta vie – .
Hän sukeltaa miehen ruskeisiin silmiin ja jalat ovat sulaa vahaa.
Ronja löytää rakkauden aikuisena.
Hänen ensirakkaus ja kihlaus ei ole edes maintisemisen arvoinen. Ensirakkaus oli virhe. Kihlaus särki hänen sydämensä. Ja terapiassa piipahti eron johdosta. Ollutta ja mennyttä.
Mies puhuu huonosti suomea, he keskustelevat englanniksi lisäten pari suomalaista sanaa lauseeseen.
Työntekijöiden oleskelulupahakemuksissa kärkimaita ovat Filippiinit, Vietnam, Intia ja Turkki. Suloisessa tuhansien järvien maassamme.
Kun taas perhesiteiden perusteella eniten hakijoita tulee Filippiineiltä ja Intiasta.
Maailman levottomuuksien takia maahanmuuttajia muuttaa Suomeen, myös. Pakolaisina.
Mies on oikein hyväkäytöksinen ja ystävällinen.
Ja niinhän siinä käy. Että Ronjalle ja miehelle syntyy lapsia kaksi. Ronja on melkein neljänkymmenen, kun esikoinen syntyy. Joten lapsia ei siunaantunut viittä, 5. Kuin mies toivoo.
Kaksi poikaa.
Perhe on arvokkainta mitä Ronjalla on.
He ovat hyvin perhekeskeisiä.
He tapasivat kuntosalilla. Ronja oli dietillä ja polki kuntopyörää. Mies teki hauis kääntöä.
Mies on huippu kokki.
Hän tekee perheen ruoat. Suussa sulavat pöperöt.
Ronja ei osaa tehdä ruokaa. Eineksillä ja ravintolan tarjonnalla, että Woltilla (ruokaa kotipakettiin, kotiin tuotuna) elänyt miehen tapaamiseen asti.
Konfliktit ovat yleisiä syitä sille, miksi ihmiset lähtevät pakoon kotiseudultaan.
Yhä useampi joutuu kuitenkin jättämään kotinsa muiden syiden, kuten köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien vuoksi.
Esimerkiksi 61 % kaikista kotimaansa sisällä siirtymään joutuneista on paennut luonnonkatastrofin seurauksena.
Ronja on niin perehtynyt maahanmuuttoon, että hän kirjoittaa teemalla kirjan.
Hän on todella tietoinen sanastosta, käytännöstä, kursseista ja kaikesta.
Maahanmuutto kasvaa … enemmän kuin koskaan. Kirjoittaa Ronja kirjaansa. Ja tämä on fakta.
Ja sitten, kun olen kertonut, mistä runoni kertoo. Ja esitellyt fiktiiviset runoni hahmot… On aika kirjoittaa runo. Heistä. Ronjasta ja miehestä.
SUKLAA JA VANILJA
he löysivät
rakkauden
suklaa ja maito
kaakao aito
suklaa
vanilja
kaakao
maito
mustat silmät
maisemaa niin
kuivaa ja karua
tosi rakkautta
ei tarua
aavikoita
piikkipensas savanneja
suklaa
vanilja
kaakao
maito
kuusi metsää
koivuja
järvimaiseman
maalaten järven pinnan
auringon säteiden
punaisin eri sävyin
suklaa
vanilja
kaakao
maito
lumenvalkoinen
kulttuuri erot
rakkauden
ollen monimutkainen
syvä kokemus
rakkautta on kuvailtu
kautta aikojen
runoudessa
filosofiassa
tieteessä
taiteessa
rakkaus on
tunne
että
tekoja
voimakas tunneside
onnen kide
turvaa
merkityksellisyyttä
alun huumasta
muuttuen pitkäkestoiseksi
sitoutumiseksi
lämpöä rinnassa
valinta
arvojen mukainen
toiminta
rakkaus
aito rakkaus
ei vaadi
täydellisyyttä
keskeneräisyyden
kauneuden hohteeseen
kietoutuneena
onnen avainkin
intohimoa
yhteistä tulevaisuutta
rakentaen
kiintyen
suklaa
vanilja
kaakao
maito
suklaa
vanilja
sensuellin
herkullinen
lämmin ja
makea
sokeria
marjoja
mandariinia
viipyilevän
vahva
juhlassa
kestävä
arjessa
aistikas
ruusu
setripuu
taivaalla
loistaa
hopeinen
puolikuu
kevyt
hedelmäinen
unelmaisen
vastustamaton
klassikko
muistoja
taltioitaviksi
häistä
unohtaen
negatiivisuuden
viis
näistä
rakkaus on
kuumaa
ei jäistä
levottomuuksista
rauhaan
kietoutuen
rukousnauhaan
rukous
vastauksia
suklaata ja maitoa
kaakaota aitoa
kaiken pohjana
rakkaus suuri
tämä on onnistuneen
taikinan juuri
keittiön
tärkein mauste on
rakkaus
hyppysellinen
harmoniaa
ripaus kiitollisuutta
maisemaa niin
kuivaa ja karua
tosi rakkautta
ei tarua
aavikoita
piikkipensas savanneja
muistoja
taltioitaviksi
häistä
unohtaen
negatiivisuuden
viis
näistä
kuumaa
ei jäistä
he löysivät
rakkauden
suklaa ja maito
kaakao aito
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin