Kaunis runo Pohojois-Pohojanmaasta … ja runo menee näin… olkaas hyvä…
17.3.2023
– 3
Aurinko nousee 6:33
Aurinko laskee 18:20
Suurenmoista, että löysit blogiini.
Lämpimästi tervetuloa.
Maanantaina on kevätpäivän tasaus
Kevätpäiväntasaus tarkoittaa sitä hetkeä,
kun Aurinko siirtyy eteläiseltä
pallonpuoliskolta pohjoiselle.
Yyö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla
osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin noin 12 tuntia.
Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa…
Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella…
Olette piipahtaneet Goalla…
Miksi… Siksi…
Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin…
Olette sukeltaneet tarinoihin…
Esimerkiksi tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle…
teemana on aika… tarinassani…
Tarina Tik tak tik tak tik tak löytyy,
kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle…
Olen raapustellut mm. runoteoksen Lumihiutaleinen orkidea.
(Lumihiutaleiset kukat kuvassa).
Musiikkimakuni on monipuolinen. Pidän mm. Topi Sorsakoskesta.
Kuuntelin hetki sitten Putron uusimman kappaleen. Ikävä mummoa. Hyvä kappale.
Minun – jo edes mennyt – mummoni. Äidin äiti oli herttainen pakkaus.
Hän näytti mummolta. Yksi onnellisimpia muistojani on se,
että poimin mummoni kanssa mansikoita mansikkamaalla.
Käsissäni on paljon mansikoita… kuvassa…
En ole ajatellut häntä vuosiin… Hädin tuskin muistan häntä…
ja nyt Putron uuden kappaleen kuunneltuani voin todeta ”ikävä mummoa.”
Olettekos kuunnelleet kappaleen, lukijani ? Suosittelen.
Pidän myös Wiskarin sanoituksista… ”Ja vaikken ole mikään kuningaslohi…
Vihdoin vaimon etsintä on ohi… talous toimii… marjoja metsässä vaimo poimii…
Ei meitä yksin oo elämään luotu … Ja kun ei vaimoa ovelle tuotu…
Päätin lähteä käymään maailman merillä…” laulaa hän…
MUSIIKKIMAKUNI ON MONIPUOLINEN,
PIDÄN mm. ESPANJALAISESTA MUSIIKISTA…
Kerran aloitin valtavalla innolla espanjan kielen kurssin… no…
kurssi jäi sitten kiireiden alle. Ja nyt osaan sanoa vain hola…
Olisi upea ymmärtää espanjan kielisen musiikin sanat… Rakastan espanjan kitaroita…
Tänä iltana olen ajatellut mummoja… kuunneltuani kauniin kappaleen…
Olen tarinan kertoja… on siis tarinan aika…
Tarina, fiktiivinen
Tässä tarinassa on jäätävä mummo
VALKOSIPULI on tarina nimeltään…
Ikkunassa oli paksut viininpunaiset samettiverhot. Ja huone oli tämän johdosta hämärä.
Vanhasta rouvasta puhuttiin pienellä kylällä,
että hän ei kestä päivän valoa, kuin Dracula konsanaan.
Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa,
vanha rouva söi kuin söikin valkosipulia ateriallaan.
Hän on avioitunut miehen kanssa, jolle avioliitto on viides, hänelle toinen.
Näin monella kierroksella, kun on häitäkään ei enää jännitä.
Ja hän on helvetillinen miehen lapsille.
Todellinen ilkeä äitipuoli.
Samoin kuin omille lapsen lapsilleen. Hän on ilkeä.
Hänellä on reuman runtelemat kyhmyiset sormet…
ja hiukset kuin takkuinen lattia luutu, jonka hän sitoo tiukasti nutturalle.
Onko joku viettänyt joskus hänen kanssaan kauniin ja onnellisen hetken,
ehkä tai ehkä ei. Todennäköisesti ei.
Hän on paha suustaan, hän sylkee kuin tulenlieskoja satuttavia sanojaan,
hän tahtoo loukata, ja iva on hänen puhetyylinsä.
Suu on viiva, jota koristaa syvät uurteet, rypyt.
Isä ei saa tavata lapsenlapsiaan, lapsi suojelee lapsenlapset vanhan rouvan..
.ilkeän äitipuolen… joka vaatimalla vaatii
kutsuttavan itseään mummoksi… haukuilta.
Yhtä sättimistä, ulkopuolelle sulkemista, pilkkaa ja vähättelyä, sen hän osaa.
Hän on pahuuden ruumiillistuma.
Onkohan joku todella nähnyt hänen syövän valkosipulia ?
Ikkunassa oli paksut viininpunaiset samettiverhot, ja huone oli tämän johdosta hämärä.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Ei kaikki ihmiset pahoja ole, suurin osa on.
Alkaa täysin uusi tarina … käännetään sivua ja jatketaan puhtaalta sivulta…
Tässä tarinassa on herttainen mummo, joka kietoutuu keltaiseen…
Tarinan aika, tarina on nimeltään
KELTAINEN
Mummon keltaisen tuolin ympärillä, keltainen pikkuruinen pöytä,
pöydällä keltaisia kukkasia ja matto, keltaraitainen.
Verhojen ollessa keltaiset.
Seinällä taulu, jossa keltainen auringonkukka säteilee kauneuttaan.
Keltaisen nojatuolin yllä, nojatuolissa keltaiset tyynyt.
Mummo yllään keltainen mekko, keltaiset kutrit, keltaiset kengät jaloissaan.
Keltasävyisessä mökissään.
Nauttien keltaisesta mukistaan, juuri puristettua keltaista appelsiinimehua.
Tehden iloisia, keltaisia, hyviä tekoja.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Tee jotain hyvää (jo) tänään.
Olen runoilijatar Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut.
Kenties olen enemmän Pohjois-Pohjanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite,
äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvella saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle
alamäessä, niin tasaista : )
Runo Pohjois-Pohojanmaasta. Ja kaunis runo menee näin, olkaas hyvä.
VEDEN ÄÄRELLÄ, MEREN ÄÄRELLÄ
Meri, joet, vedet, tuulet,
hymyilevät huulet
veden äärellä
meren äärellä
meri
joet
vedet
tuulet
hymyilevät huulet
veden äärellä
meren äärellä
merituulen puhaltaessa kasvoihisi
tuulen kietoutuessa
humina puiden latvustoon
pohjoisen valo
kupliva kaupunkilaisuus
maaseudun ympäröimänä
totaalinen hiljaisuus
puhdas luonto
veden äärellä
meren äärellä
saaristoa
laivoja
sädehtivän kaunis luonto
aarnimetsät
rauhaa ja hiljaisuutta
retkeilyreitit maisemineen
kevät kesä
syksy talvi
yöstä päivään
merta
mannerta
maaseudun rauhasta
kaupungin sykkeeseen
historian havinasta
moderniin nykyaikaan
vihreät metsät
kirkkaat vedet
vehreät puut
saaristo
meri
joet
vedet
tuulet
hymyilevät
huulet
veden äärellä
meren äärellä
Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani Runouden sävelin.
Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin.
Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.
Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari
uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.
Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo,
kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,
violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.
Blogini runouden sävelin tarjoaa runoutta,
nimensä mukaan, että tarinoita, olen tarinan kertoja.
Blogissa Runouden sävelin…
Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.
Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen
avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.
Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan…
Näissä tunnelmissa
näissä tunteissa
– Runoilijatar
Lukemisiin : )