Lintujen bongaus

7.3.2026

-2

Aurinko nousee 7.05

Aurinko laskee 17.52

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Sään lauhtuminen sai muuttolintujen ensimmäisen aallon liikkeelle ja varhaisimmat saapujat ovatkin saapuneet tänne meille päin (Pohojois-Pohojanmaalle).

Keskiviikkona nähtiin pari laulujoutsenta ja sepelkyyhky havaittiin jo maanantaina.

Sarvipöllö, joka on suopöllön ohella pöllölajeistamme selväpiirteisimpiä muuttolintuja, on nähty myös.

Kevään merkki on perinteisesti maaliskuun alussa saapuva mustavaris.

”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään”. 

Kuuluu vanha loru.

• Puoli kuuta peipposesta: Kun peippo saapuu, kesään on vielä noin kaksi viikkoa.
• Västäräkistä vähäsen: Kun västäräkki näkyy, kesä on enää muutaman päivän päässä. 

Vielä on kesään matkaa.

Ilmastonmuutos saa joskus linnut aivan sekaisin.

Se näkyy linnuissa erittäin selvästi, sillä ne reagoivat ympäristön muutoksiin nopeasti.

Suloisessa tuhansien järvien maassamme ja maailmalla ilmastonmuutos ilmenee lintukannoissa erityisesti muuttokäyttäytymisen muutoksina, aikaistuneena pesimisenä, lajiston pohjoiseen suuntautuvana siirtymisenä sekä joidenkin lajien koon pienenemisenä.

Linnut saapuvat keväällä aiempaa aikaisemmin.

Leudommat talvet saavat osittaismuuttajat (kuten mustarastas, tilhi ja sinitiainen) jäämään yhä useammin Suomeen talvehtimaan.

Uusia talvehtijoita: Vesilintujen, kuten tukkasotkien, talvehtiminen Suomessa on yleistynyt vähäjäisten talvien myötä.

Nyt oli tosin ihan pakkastakin talvella.

Lunta oli tosin harvinaisen vähän tänä talvena.

Lajiston koostumus ja levinneisyys muuttuvat.

Pohjoiseen siirtyminen: Kylmiin oloihin sopeutuneet lajit siirtyvät pohjoisemmaksi, ja eteläiset lajit yleistyvät Suomessa.

Uudet lajit: Suomen linnustoon saapuu uusia, lämpimämpään ilmastoon sopeutuneita lajeja.

Pohjoisten lajien ahdinko: Tunturiympäristön linnut, kärsivät ilmaston lämpenemisestä.

Koon pieneneminen: Lämpenevät talvet vaikuttavat lintujen biologiaan, ja joidenkin lintulajien on havaittu pienentyneen fyysiseltä kooltaan.

Yleinen taantuminen

Uhanalaisten lintulajien määrä on kasvanut Suomessa.

Että näin… (ilmastonmuutoksen johdosta).

Sepelkyyhky siis havaittu täällä meillä päin maanantaina.

Sepelkyyhky

Uuttukyyhkyä suurempi, rotevampi ja pitkäpyrstöisempi. Siivillä valkea poikittaisjuova, vanhoilla linnuilla myös kaulan sivuilla valkea sepel. Pesän sepelkyyhky rakentaa yleensä kuusen. Se on harva, ohuista risuista kasattu, muodoltaan levymäinen. Munii pari munaa ja poikaset lentelevät jo 35 vrk ssa.

Yleisin kyyhkymme. Päivämuuttaja. Popsii mm. siemeniä, jyviä ja herneitä. Ääni muistuttaa pöllöä, kumea kuherrus.

Sepelkyyhky on kyyhkyslajeistamme ainoa, joka on luokiteltu riistalinnuksi.

Väriltään vaalean siniharmaa.

Lintujen bongailu on mukavaa.

Lintuja voi harrastaa ympäri vuoden niin kaupunkien sykkeessä kuin erämaiden kätköissä – usein vieläpä ihan kotinurkilla.

Linnut ovatkin suosituin luontoharrastuksen kohde.

On monia tapoja harrastaa… Retkeillen… Kevät muuttoa seuraten… Linnun voi, vaikkapas maalata, hienoksi tauluksi.

Tapahtumiin osallistuen…

Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään toukokuussa.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin