Makaronilaatikko

23.8.2026

+17

Aurinko nousee 05.29

Aurinko laskee 21.12

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.

Jos tapanasi on lukea 378 sivuisia kirjoja ja vielä koko kirja sarja. Lue koko blogini runouden läpi.

Jos taas luet vain takakannen. Ja ensimmäisen ja viimeisen sivun kirjasta. Tämä runo on juuri sinulle. Jaksat lukea. Vain kaksi, 2, sanaa.

RAKKAUS

karu

taru

VIIKUNA

suossa

suotta

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten.

Tarjolla tarinoita blogissani Runouden sävelin… Tarinoita rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää ja ennen kaikkea pitämään kuulijaa hereillä.

Ihanaa, kun eksyit blogiini runouden!

Blogini runouden tarjoaa nimensä mukaan runoutta… Että… Arjen pieniä, kivoja asioita.

Olen kirjoittanut tarinoita ja runoutta mm. Afrikasta. Blogissani Runouden sävelin. Viime aikoina.

Tarinoita Kilimanjaron lumipeitteisiltä huipuilta… Serengetin villieläinten hallitsemille tasangoille ja Sansibarin hiekkarannoille.

Tansanian kissaeläimiä akaasiapuiden silueteista hehkuvaa oranssinvaaleanpunaista auringonlaskua vasten.

Luonnon näytelmästä olen runoillut.

Leijonia ja leopardeja kuin norsuja, seeproja ja sarvikuonojakin.

Noin 2000 vuotta vanhoja apinaleipäpuita.

Puhveleita, kirahveja, virtahepoja.

Vähän kuin luontodokumentissa olisit, lukijani. Runouttani lukiessasi.

Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle, niin tiedät, mitä blogini runouden tarjoaakaan.

ILLAT PIMENEVÄT PIAN JA LUKULAMPUT SYTTYVÄT. Kirjasuositukseni tarjoaa blogini runouden.

Uusin runoteokseni on

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirja on

Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen

Tätä edellinen runoteokseni on

LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

Aamukasteinen lumpeenlehden lumo

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan,että matkailukirjaan.

Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n,20-vuotisen taipaleen juhlakirja Kuohuva koski kirjassa.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:

Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:

Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että

runotaidenäyttelyn

Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Kuviohiekkapuhaltamaani lasia on ollut yhteistaidenäyttelyssä, kuin tekemääni tekstiilitaidettakin.

Blogini runouden on taidekanava. Ei päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan.

Suussa sulava makaronilaatikko.

Maistuu kaikille.

1 pussi makaroneja

400 g jauhelihaa

1 sipuli (älä laita sipulia, niin maistuu kaikille, kuin lupasin juuri).

¾ tl suolaa

¾ tl mustapippuria

3 kananmunaa

7 dl maitoa

1 tl suolaa

2 dl juustoraastetta HUOM ! Laita juusto raaste väliin, ei pinnalle.

Keitä makaronit.

Hienonna sipuli. Ruskista jauheliha omassa rasvassaan ja lisää sipulit jauhelihan joukkoon.

Mausta seos. Kaada jauhelihaseos ja makaronit voideltuun vuokaan.

Tee kananmunamaito ja kaada seos vuokaan.

Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

A´vot.

Siinä klassikko makaronilaatikko.

Mutta entäs tämä resepti.

Juustoinen makaronilaatikko

tehdään ilman kananmunaa ja se saa makua Koskenlaskija-juustosta.

400 g jauhelihaa

1 sipuli

3 rkl tomaattisosetta

1 rkl oreganoa

Mausteet maun mukaan

1½ l vettä

2 lihaliemikuutiota

1 ps makaroneja

150 g Koskenlaskija-sulatejuustoa, sulate juustoissa on eri makuvaihtoehtoja. Maun mukaan maku, siis.

suolaa

Kuori ja hienonna sipuli.

Ruskista jauheliha omassa rasvassaan, kuumalla pannulla. Lisää sipuli ja anna kuullottua.

Mausta tomaattipyreellä jne…

Kiehauta vesi. Murenna veteen liemikuutiot. Lisää kattilaan makaronit ja jauhelihaseos. Keitä noin 6 minuuttia.

Paloittele sulatejuusto ja sekoita makaronien joukkoon, kunnes juusto on sulanut. Tarkista maku ja lisää suolaa halutessasi.

Siirrä makaroni-jauhelihaseos uuninkestävään vuokaan ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Entäs tämä sitten…

Pastitsio (kreikkalainen makaronilaatikko)

1 rkl öljyä

1 ps makaronia

1 sipuli

3 valkosipulinkynsi, okei… laita enemmän…

1 rkl öljyä

1 pkt jauhelihaa

1.5 tl suolaa

0.5 tl mustapippuria

2 tl paprikajauhetta

2 tl kuivattua yrttisekoitusta

1 rkl punaviinietikkaa

1 prk tomaattipyreetä

1 tlk tomaattimurskaa + 2 dl vettä

1 prk ruokakermaa + tilkka vettä

1 pkt fetajuustoa

Laita kanelia… Kreikkalaisiin ruokiin sopii kaneli.

Fetajuuston voi säästää annosten viimeistelyyn.

Entäs tämä

Klassinen makaronilaatikko, aasialaisin maustein.

Mausteisen inkiväärin, chilihiutaleet ja fenkolinsiemenet, jotka karamellisoituvat soijakastikkeen kanssa.

Juustoraaste ja seesaminsiemenet lisäävät makaronilaatikon täyteläisyyttä.

Viimeistele makaronilaatikko raikkaalla kevätsipulilla, korianterilla ja tulisella srirachalla tai chiliketsupilla.

Laita aasialaisia mausteita maun mukaan.

Saat myös kasvisversion korvaamalla jauhelihan soijarouheella.

Bon appetit.

Olen tarinan kertoja. On siis tarinan aika. Fiktiivinen tarina menee tällä kertaa näin. Olkaas hyvä.

Pitäähän minun esitellä tarinan henkilö. Hän on Piritta.

Piritta on blondi, sinisilmäinen neitokainen. Hän valmistui viime keväänä obduktiopreparaattoriksi. Hän ei ole löytänyt töitä. Ja on työtön. Hän sanoo viettävänsä välivuotta opinnoista. Kuulostaa paremmalta, kuin työtön. Ja mitä obduktiopreparaattori siis tekee työkseen. Hän avustaa ruumiinavauksissa ja valmistelee vainajia mm. tutkimuksiin. Ei ole ihmissuhde ongelmia töissä, on Piritta tuuminut. Kun työskentelee vainajien kanssa. Palkka on ihan mukava. Noin kolme tonttua kuussa (3000 euroa, siis). Piritta luki dekkarin. Missä yksityisetsivä vieraili obduktiopreparaattorin luona. Ja kiinnostui alasta. Töitä hän koettaa etsiä kovin. Ei viihdy työttömänä. On hakenut, jopa tiskarin duuniakin. Tuloksetta. Työllisyys tilanne on hälyttävä suloisessa tuhansien järvien maassamme.

Piritta seurustelee. Hän on On/Off suhteessa miehensä kanssa. Tällä hetkellä suhde on Off tilassa. Piritta tarvitsee tilaa. Hän hankkii tilaa, vain palatakseen miehensä tuttuun ja turvalliseen kainaloon. Jolloin suhde on jälleen On tilassa.

Piritta asustelee pienessä omakotitalossa. Talossa on vain keittiö olohuone yhdistelmä. Ja makuuhuone. Pihalla on vierasmaja. Hän on laittanut pihalleen niin mansikkamaan, kuin herneitä, perunoita. Noin muutaman asian mainitakseni. Keskustaan on 16 kilometriä. Rantaan kilometri. Rannalla on laituri, missä Piritta tykkää istua. Uittaa varpaitaan vedessä ja lukea hyvää kirjaa.

Hän ei perusta politiikasta, hän ei perusta bataatti sose keitosta. Hän ei perusta katkeruudesta. Hän ei erityisemmin perusta ihmissuhteista. Jotka tuppaavat olemaan liian vaikeita, joskus kivuliaitakin. Hän ei perusta jalkapallosta. Jossain päin maailmaa jalkapallo on, jopa uskonto.

Piritta rakastaa laiturilla istumista. Auringon laskua tai nousua ihaillen. Miten vain. Hän rakastaa nougat jäätelöä. Hän rakastaa On/Off miestään kaikesta huolimatta. Hän rakastaa kesää. Hän rakastaa syksyn väriloistoa, ruskaa. Vaahteran kauneutta. Ja hän rakastaa jazzia.

Nyt kun olen kertonut, millainen tarinan henkilö on. On aika astua itse tarinaan.

Ja tarina alkaa.

Se menee tällä kertaa näin.

MAKARONILAATIKKO

– Teen tänään makaronilaatikkoa ruoaksi. Tahdotko klassista makaronilaatikkoa? Tai, vaikkapas pastitsiota? Piritta soittaa On/Off miehelleen. Hän istuskelee laiturilla kuluttamassa aikaa. Ja sitähän hänellä on. Nimittäin aikaa kulutettavaksi.

– Pastitsio kuulostaa hyvältä. Mies vastaa Pirittalle puhelimeen.

Hän kävelee laiturilta kotiin ja rupeaa pastitsiota kokkailemaan

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen.

Monesti negatiiviset ja ikävät asiat saavat meidät unohtamaan kaikki planeettamme kauneuden. Kuin, vaikkapas auringonlaskut.

Auringonlaskua voi ihailla tänään klo. 21.12.

Tarinan Piritta rakastaa laiturilla istumista. Auringon laskua tai nousua ihaillen. Miten vain. (Kertoi juuri lukemasi tarina).

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo toinen tarina tarttumaan sulkakynään.

Pääset uutenakin blogini runouden lukijana kärryille teksteistäni. Sillä ei ole jatko tarinaa. Vaan, kun tarina päättyy se päättyy. Samoin runoudessani. Yhdessä runossa tapahtuu kaikki. Siis

Olen tarinan kertoja. On siis tarinan aika. Ja fiktiivinen tarina menee tällä kertaa näin. Olkaas hyvä…

Pitäähän minun esitellä tarinan henkilö.

Hän on

Eine, 33. Sivistynyt nainen.

Sivistys on suvaitsevaisuutta.

Joten hän on suvaitsevainen kulttuureille, roduille.

Hän on suvaitsevainen kehitysvammaisille.

Hän on suvaitsevainen vähemmistöille.

Hän on suvaitsevainen sairauksille. Erilaisuudelle.

Hän on suvaitsevainen uskonnoille. Uskonnon vapaus on ihmis oikeus. Hän on kristitty. Taivaspaikastaan hän ei luovu. Ei edes rakkauden tähden.

– Elämä on enemmän, kuin pölyinen marssi kehdosta hautaan yli rutikuivan maan. Jumalalle omistetulla elämällä on tarkoitus ja päämäärä. Olen vain läpikulku matkalla tässä maailmassa. Perillä olen taivaassa. Mikä on päämääräni, Eine toteaa usein.

Hänen miehensä uskoo ufoihin. Hän kunnioittaa miehensä vakaumusta.

Hän on myös lukenut. Yliopistossa.

Joten hän on senkin puolesta sivistynyt.

Lisäksi hän kuuluu kirjakerhoon. Kirjakerhosta eroaminen on tehty niin vaikeaksi, että hänen kirjahyllynsä täyttyy. Tietokirjoista.

Joten lukemisen puolestakin hän on sivistynyt. Hän on myös kirjastojen ja kirjakauppojen suurkuluttaja.

Kirjat eivät ole vain pöydän jalan korokkeita hänelle, ei.

Hän on brunette. Punattu suu, taivaan siniset silmät. Sininen kaunis mekko yllään.

Hän rakastaa pasteijoita. Hän rakastaa oopperaa, hän rakastaa pyöräilyä. Ja hän rakastaa labradorin noutajia. Hänellä on sähköpyörä. Kaunis, ihan mukava nainen, kun sille päälle sattuu.

Ja tarina on nimeltään

SIVISTYS ON SUVAITSEVAISUUTTA.

Eine opiskelee yliopistossa. Hän on juuri päässyt luennolta. Päivä on purkissa. Ja suuntaa matkansa kohti kotia.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Sivistys on suvaitsevaisuutta(kin).

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin