Markkina humua täällä

23.4.2026

+5

Aurinko nousee 5.12

Aurinko laskee 21.20

Tänään on kaunis keväinen päivä, täällä meillä päin. Tosin aika viileä sää.

Tulee takatalvi viikonloppuna.

Sateet ovat runsaita, ja myös pääkaupunkiseudulla ne voivat hyvin tulla lumena.

Pohjoisessa viikonloppu on puolestaan poutaisempi, joitakin hajanaisia sateita lukuun ottamatta.

Maan etelä- ja keskiosissa suloisessa tuhansien järvien maassa ajokeli huononee lumisateen takia. Voi ei…

Sunnuntain aikana lumet sulavat aika nopeasti pois. Mikä parasta.

Lämpötila kiikkuu siinä nollan tienoilla yöllä.

Voi tehdä lumiukon lauantaina ;)

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Upeaa tori tunnelmaa kojuineen. Markkinahumua.

Täällä meillä päin on markkinat, parhaillaan. Piipahdin torilla.

Jostain runosta pidät, jostain et. Jokin runo on sädehtivä, jotain et jaksa lukaista edes loppuun ja kenties jotain runoa – totta vie – rakastat.

Sananen runostani…

Tänään kirjoitan kampiliiirasta, markkina humuun kietoutuneena.

Kampiliira on 1000-luvulla luultavasti Espanjassa kehitetty soitin, jossa kieliä soitetaan jousen sijasta kammesta pyöritettävällä puukiekolla.

Soittimeen kuuluu erityinen koskettimisto, jolla lyhennellään melodiakielen soivaa pituutta. Kolmas erityinen piirre, kiekon ja koskettimiston lisäksi, ovat ns. bordunakielet, jotka soivat koko ajan samassa sävelkorkeudessa ja luovat melodialle harmonisen perustan.

Bosch, Maallisten ilojen puutarha noin 1500… Oletkos nähnyt huikean maalauksen. Maalauksessa soitin?

Ensimmäiset kampiliirat olivat kahden soittajan välineitä: toinen pyöritti kammesta ja toinen paineli tai nosteli koskettimia.

1100-luvulla kampiliira oli kiertävien trubaduurien soitin.

1300-luvulle tultaessa soitin oli kokenut huomattavan arvonalennuksen: siitä oli tullut sokeiden kerjäläisten soitin.

Barokin aikaan tultaessa kampiliira koki uuden nousun. Kansanmusiikista tuli hetkeksi muotia ja hoveissakin soitettiin säkkipilliä ja kampiliiraa.

1960-luvun aikana koko maailmassa heräsi jälleen kiinnostus kansanmusiikkiin, ja silloin kampiliirakin löydettiin uudestaan.

2000-luvulla kampiliira on edelleen harvojen soitin, käsityötä.

Olen ikuistanut runooni kauniin pienen kaupungin Pohojois-Pohojanmaalla.

Missä markkana humua. Parhaillaan.

Markkinahumussa soitellaan kampiliiraa.

Runossa kuvataan kaunista kaupunkia, etenkin vanhan kaupungin miljöötä. Mikä on kaupungin sydän.

On kesä, pääskysiä.

Ja tunnelma torin markkinahumussa on kuin teatteri esityksen tai elokuvan onnellisessa lopussa.

Yleisö hurraa. Onnellista loppua.

Miksi. Siksi, että torilla on ääntä. Vilskettä ja vilinää.

Jatko osa on tulossa, teatteri esitykseen. Mutta sitä ei ole vielä käsikirjoitettu.

On tämä hetki. Ei huominen. Ei eilinen.

Ja runoni Kampiliira menee näin… Olkaas hyvä. Runoni tarjoaa mm. markkinahumua.

KAMPILIIRA

taivaalla pääskysten kaari

idyllinen saari

luoto

onnellisen

lopun parrasvaloissa

yleisön hurratessa

kaikkea mistä olet

haaveillut

tuhlaamatta

aikaa ihmissuhteisiin

joissa ei voi olla

aidosti onnellinen

pullan tuoksu

kissan askeleiden juoksu

pitkin pirtin lattiaa

pääskysiä

kesää

luonto vehreän

vihreä

kukkaloiston

hehkuessa kauneuttaan

onnellisen

lopun parrasvaloissa

yleisön hurratessa

lahti

luoto

saari

taivaalla pääskysten kaari

ainutlaatuinen yhdistelmä

historiallista

vanhaa

puukaupunkimiljöötä

ympärillään

merellistä saaristoa

modernia teollisuutta

rannikko

saaret

pääskysen lentojen kaaret

kaupungin sydän on

vanha kaupunki

missä

idylliset kapeat kadut

värikkäät puutalot

viehättävät sisäpihat

sekä puisto

meren ollessa

läsnä

puumajakat

avara horisontti

maisema on yhdistelmä

herkkää luontoa

vahvaa historiaa

jossa merituuli ja

puutalojen yksityiskohdat

luovat ainutlaatuisen tunnelman

merituulet

silloin kauniin sävelen kuulet

kampiliiran

kieliä soitetaan

jousen sijasta

kammesta pyöritettävällä

puukiekolla

metsän siimeksessä

metso

ja

riekko

torilla

ihmisvilinää

kampiliiran

sävelet

silloin

arkiasussasi

sydämeeni kävelet

markkinahumua

auringonpaistetta

vesipisaroita

ja sumua

kampiliiran sävel

kaikuu

sydämessä vapaus

ja kaipuu

kaipuu tuttuun

ja turvalliseen

harmoniseen

oloon

kaipuu

kaikuu

kun

taivaan

valaisee Kuu

avara horisontti

maisema on yhdistelmä

herkkää luontoa

vahvaa historiaa

jossa merituuli ja

puutalojen yksityiskohdat

luovat ainutlaatuisen tunnelman

merituulet

silloin kauniin sävelen kuulet

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.

Jos tapanasi on lukea 378 sivuisia kirjoja ja vielä koko kirja sarja. Lue koko blogini runouden läpi.

Jos taas luet vain takakannen. Ja ensimmäisen ja viimeisen sivun kirjasta. Tämä runo on juuri sinulle. Jaksat lukea. Vain kaksi, 2, sanaa.

VIIKUNA

suossa

suotta

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten.

Tarjolla tarinoita blogissani Runouden sävelin… Tarinoita rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää ja ennen kaikkea pitämään kuulijaa hereillä.

Ihanaa, kun eksyit blogiini runouden!

Blogini runouden tarjoaa nimensä mukaan runoutta… Että… Arjen pieniä, kivoja asioita.

Olen kirjoittanut tarinoita ja runoutta mm. Afrikasta. Blogissani Runouden sävelin. Viime aikoina.

Tarinoita Kilimanjaron lumipeitteisiltä huipuilta… Serengetin villieläinten hallitsemille tasangoille ja Sansibarin hiekkarannoille.

Tansanian kissaeläimiä akaasiapuiden silueteista hehkuvaa oranssinvaaleanpunaista auringonlaskua vasten.

Luonnon näytelmästä olen runoillut.

Leijonia ja leopardeja kuin norsuja, seeproja ja sarvikuonojakin.

Noin 2000 vuotta vanhoja apinaleipäpuita.

Puhveleita, kirahveja, virtahepoja.

Vähän kuin luontodokumentissa olisit, lukijani. Runouttani lukiessasi.

Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle, niin tiedät, mitä blogini runouden tarjoaakaan.

Kirjasuositukseni tarjoaa blogini runouden.

Blogia Runouden sävelin, pitää mm. LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA, runoteoksen kirjoittanut nainen. Runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, kissoja. Ystäviään, läheisiään. Viisaita sanoja. Hyvää kahvia, länkkäri leffoja. Ja punaista huulipunaa. Ollen elokuvateattereiden, kahviloiden… kirjastojen ja taidegallerioiden suurkuluttaja

Uusin runoteokseni on

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirja on

Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen

Tätä edellinen runoteokseni on

LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

Aamukasteinen lumpeenlehden lumo

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan,että matkailukirjaan.

Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n,20-vuotisen taipaleen juhlakirja Kuohuva koski kirjassa.

Unohtamatta … Ja elämän tarkoitus on … kirjaani

Laulun sanoja pois jättämättä.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:

Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:

Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että

runotaidenäyttelyn

Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Hiekkapuhaltamaani lasia on ollut yhteistaidenäyttelyssä.

Samoin tekemääni tekstiilitaidetta.

Blogini runouden on taidekanava. Ei päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Runouteni skaala on laaja. Olen raapustellut runon, jopa cappuccino kahvikupista.

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin.

Anna minulle lankasotku, taion siitä jotain sädehtivää. Olen todellinen lankakerien prinsessa.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.

Rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.

Olen raapustellut FIKTIIVISEN runoni niin merenneitona kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin.

Kirjoitustyylini on tarinoissani ja runoudessani fiktio.

Suurenmoista, että löysit blogiini, runouden.

Viihdy kanssani runouden ja tarinoiden parissa.

Olen siis runoilijatar… Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän Pohjois-Pohojanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista :)

Olen jonkin verran nähnyt maailmaa. Rakastan matkustelua…

Juuri luit kauniin runoni Kampiliira. Runo oli sijoitettu Pohojois-Pohojanmaalle.

Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.

Ja millainen on Pohojalainen luonne.

Tällainen…

Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.

He ovat taitavia käsitöissä.

Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä.

Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.

Pohojalaasella on terve itsetunto.

Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.

Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.

Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”

Periksi ei anneta.Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.

Mikäs ny o, ku ei aharista.

Hän ei mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.

Komiat pärjää aina!

Tällainen on pohojalaanen. Luonne.

Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.

Blogini runouden tarjoaa myös suussa sulavia kokkaus ohjeita. Reseptit ovat sieltä täältä… Jotkut paperi lappuselle kirjoitettu… Vuosien varrelta kerätty. Ei harmainta aavistusta mistä… Ja joitain reseptejä olen muovannut mieleni mukaiseksi. Suussa sulavien lihapullien ohjeen löydät blogiani pidemmälle lukemalla.

Joskus blogini runouden siis tarjoaa, suussa sulavia pöperöitä. Kokkaus ohjeita ja leivonta reseptejä. Ei tänään.

En tahdo kätkeä rohkaisun kauniita sanoja  sydämeeni.

Olen raapustellut mm…

– Kirjakieltä, asia tekstiä, siis.

– Murteita

– Pitsisiä, lumihiutaleisiä riimejä (liirum laarumia, silloin ei loppujen lopuksi sanota yhtään mitään).

Mutta myös…

– Painavaa sanottavaa, kuuntelemisen arvoista, totta vie. Olen kirjoittanut.

– Olen kirjoittanut vanhaa Suomen kieltä.

– Monen monella tyylillä olen kirjoittanut runoutta.

Kun kirjoitan runon. Luon yleensä roolihenkilön. Kenen suulla runo kirjoitetaan.

Seuraavan runoni henkilö on tällainen.

Pitäähän minun esitellä fiktiivinen runoni hahmo.

Hänen ulkonäkönsä. Punaiset kutrit kiharrettuna laineille ja punattu suu. Vihreätä luomiväriä kulmissaan. Hän pukeutuu villapaitaan, oranssiin. Ja harmaaseen tyylikkääseen hameeseen. Kopisevat korot jaloissaan. Nilkkakorun kera. Valkoinen nainen. Isot, näyttävät korut korvissaan.

Hänen karaktääri (Karaktääri tarkoittaa siis luonnetta, ominaislaatua, henkilöhahmoa tai roolihahmoa. Se viittaa ihmisen, esineen tai ilmiön tunnusomaisiin piirteisiin. Sana on peräisin ruotsin kielen sanasta karaktär, ja se voi kuvata esimerkiksi taiteellisen teoksen ainutlaatuista luonnetta tai ihmisen persoonallisuuden piirteitä). Hän on kohtelias ja hyvä käytöksinen. Hän on ripauksen melankoliaan taipuvainen. Hän rakastaa mopseja. Hän rakastaa Subin täytettyjä patonkeja. Hän rakastaa kevättä. Pitkän pimeän ja jäätävän talven jälkeen kevät tuntuu hurmaavalta. Hän on helposti loukkaantuva lady. Elämän asenne on kiitollisuus. Hänen paras ystävättärensä on hänen mopsinsa Nelli.

Hänen heikkoutensa on se, että hän loukkaantuu helposti.

Miltä hänen elämänsä näyttää? Hän elää arkea, juhlan jälkeen. Viikonloppuna oli hänen kummityttönsä ristiäiset. Hän pitää arjesta. Hänellä on tapana viikottain ihailla auringon laskua, taivaanrannan verenpunaista taivaan kajoa.

Perustietoja ovat nimi. Hän on Ronja.

Ikä 38

Pituus 172 cm

Paino Kokoa L

Ja sukupuoli nainen

Lähtökohdat elämään. Hän on yksinhuoltaja äidin kasvattama. Äiti on jo kuollut. Isänsä kanssa ei ole tekemisissä. Hänen mummonsa, äidin äiti, oli oikein herttainen pakkaus. Vahvasti hänen elämässään. Mummolla, jo edesmenneellä, äidin äidillä, oli suuri vaikutus hänen elämäänsä. Kuka hän on tänä päivänä.

Millainen on hahmon yleisvaikutelma? Hän on ryhdikäs.

Minkä väriset ovat hänen silmänsä ja mitä ne paljastavat hänestä? Hänellä on vihreät silmät, surunkin paljastaen, hänen ollessaan masentunut. Näin keväisin aurinkolasit kiikkuvat hänen nokallaan. Hänellä on kalliita merkki käsilaukkuja. Ja aurinkolasit, ne ovat Ray-Banit. Hänellä on myös terävä, arvioiva, kenties ujokin katse.

Millainen on hänen äänensä? Sopraano.

Millaiset hänen kätensä ovat?

Manikyyrit uudistuvat jatkuvasti. Ronjalla on kynsissään kevään trendi …

Ja kevään 2026 trendi on tietenkin japanilainen manikyyri…

Tekniikka vangitsee kaikkien huomion ja kynnet ovat todellisia abstrakteja taideteoksia.

Blooming gel.

Blooming gel on kynsienkoristelutekniikka, joka perustuu hyvin erityiseen geelikoostumukseen.

Kun levität väriä päälle, pigmentti ei pysy kiinteänä.

Se leviää, venyy ja muuttuu vähitellen ennen kuin se kiinnittyy lampun alla.

Toisin kuin klassisessa manikyyrissä, jossa on puhtaat ja erittäin hallitut linjat, tässä mukana on odottamaton elementti.

Kuviot ovat siis pyöreitä batiikkikynsiä, toiset taas tuovat mieleen herkän marmoroinnin tai kuviot, jotka kirjaimellisesti kukkivat kynnellä. Jokaisesta sormesta tulee ainutlaatuinen, mahdotonta toistaa tarkasti. Ja juuri tämä ainutlaatuisuus on niin viehättävää.

Blooming gel on osa japanilaisen kynsitaiteen suurta perinnettä.

Onko hahmolla arpia, tatuointeja tai muita erityisiä piirteitä? Hän on tatuoinut nilkkaansa tribaalin. Käsivarteensa riikinkukon. Hänellä on arpi polvessaan (kymmenen vuoden takaisesta polvileikkauksesta).

Mitä hahmo arvostaa eniten elämässä? Rehellisyyttä. Hän rakastaa totuutta.

Miten hahmo käyttäytyy toisten ihmisten seurassa? Riippuu täysin kenen kanssa hän on tekemisissä.

Millainen on hahmon huumorintaju? Hän on hyvinkin huumorintajuinen.

Mitä tapoja tai maneereita hahmolla on? Hän on pohdiskelija. Helposti loukkaantuva, melankolikkokin.

Miten hahmo suhtautuu auktoriteetteihin ja sääntöihin? Hänen on helppo noudattaa sääntöjä. Jos on kyltti, missä lukee ”älä tallaa nurmikkoa.” Hän ei tepastele nurmikolla. Tämä ei tuota hänelle vaikeuksia.

Millainen on hahmon itsetunto? Terve itsetunto.

Miten hahmo käsittelee epäonnistumista? Huonosti, hän masentuu kovin epäonnistumisesta. Melankoliaan taipuvainen.

Miten hahmo osoittaa rakkauttaan tai kiintymystään? Teoin, mutta myös sanoin.

Jokaisessa hyvässä tarinassa päähenkilöllä on sen hetkisessä elämässään jokin heikkous, kuten harmi, huolenaihe tai trauma.

Miksi?

Vastaus tulee tässä: Jos päähenkilö olisi täydellinen, kuka jaksaisi lukea hänen elämästään? Lukijat haluamme nimenomaan samaistuttavia ja kiinnostavia kasvu- ja muutostarinoita.

Toisin sanoen, täydellisyys ei ole kiinnostavaa, mutta epätäydellisyys on.

Hän on siis rikkonainen. Melankoliaan taipuvainen.

Myös kateellinenkin.

Hän tahtoo voittaa elämässään kateuden.

Hän vihaa rasismia.

Ja runo kertoo siitä, että Ronja rakastuu palavasti maahanmuuttajaan. Mieheen.

Rakkausruno.

Ronja ei ymmärrä sitä, että alkoholismi on sairaus. Huumeita hän ei käsitä lainkaan. Ei ole koskaan käyttänyt. Hän on osannut sanoa ”Ei kiitos…” Ei, totta vie.

Hän nauttii silloin tällöin, harvakseltaan, muutaman raparperi siiderin. Kikattaakseen, rentoutukseen, sosiaalisia taitoja kasvattaakseen.

Todella harvoin ja hiukan.

Maahanmuuttaja mies ei ymmärrä myöskään alkoholismia, päihteitä. Hän on täysin absolutisti.

Maahanmuuttaja mies on ruskea silmäinen komistus. Pitkä mies. Vaikeasta olosuhteista suloiseen tuhansien järvien maahamme saapunut.

Hän on parturi ammatiltaan.

Maahanmuuttaja mies rakastaa Suomea. Ja tahtoo perheen. Ainakin neljä, viisi lasta.

Hän rakastuu Ronjaan. Ronjan rakkaus saa vastakaikua.

Maahanmuuttaja mies on käynyt kurssit.

Maahanmuuttajille suunnatut kotoutumiskoulutukset ja -kurssit Suomessa … Ne on suunniteltu edistämään kielen oppimista, työllistymistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista.

Tietoa suomalaisuudesta, työelämästä, koulutuksesta. Arjenhallintaa ja asumista.

Kotoutumiskoulutus: Kestää yleensä noin vuoden ja sisältää työssäoppimisjakson.

Uusi 70 tunnin pakollinen kurssi, joka antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta omalla äidinkielellä.

Miehen mielestä kurssi oli ihan hyvä. Ja hän on löytänyt parturina töitäkin suloisessa tuhansien järvien maassa.

Hän on siinä nelikymppinen.

Hän ei loju sohvalla, maha verkkareista paljaana, kaljapullo kädessään, kera suomalaisen vihanneksen, lenkkimakkaran. Kylmää makkaraa järsien… TV n äärellä. Tätä tyypillistä mies ihannetta Ronja ei ihannoi. Ei – totta vie – .

Hän sukeltaa miehen ruskeisiin silmiin ja jalat ovat sulaa vahaa.

Ronja löytää rakkauden aikuisena.

Hänen ensirakkaus ja kihlaus ei ole edes maintisemisen arvoinen. Ensirakkaus oli virhe. Kihlaus särki hänen sydämensä. Ja terapiassa piipahti eron johdosta. Ollutta ja mennyttä.

Mies puhuu huonosti suomea, he keskustelevat englanniksi lisäten pari suomalaista sanaa lauseeseen.

Työntekijöiden oleskelulupahakemuksissa kärkimaita ovat Filippiinit, Vietnam, Intia ja Turkki. Suloisessa tuhansien järvien maassamme.

Kun taas perhesiteiden perusteella eniten hakijoita tulee Filippiineiltä ja Intiasta.

Maailman levottomuuksien takia maahanmuuttajia muuttaa Suomeen, myös. Pakolaisina.

Mies on oikein hyväkäytöksinen ja ystävällinen.

Ja niinhän siinä käy. Että Ronjalle ja miehelle syntyy lapsia kaksi. Ronja on melkein neljänkymmenen, kun esikoinen syntyy. Joten lapsia ei siunaantunut viittä, 5. Kuin mies toivoo.

Kaksi poikaa.

Perhe on arvokkainta mitä Ronjalla on.

He ovat hyvin perhekeskeisiä.

He tapasivat kuntosalilla. Ronja oli dietillä ja polki kuntopyörää. Mies teki hauis kääntöä.

Mies on huippu kokki.

Hän tekee perheen ruoat. Suussa sulavat pöperöt.

Ronja ei osaa tehdä ruokaa. Eineksillä ja ravintolan tarjonnalla, että Woltilla (ruokaa kotipakettiin, kotiin tuotuna) elänyt miehen tapaamiseen asti.

Konfliktit ovat yleisiä syitä sille, miksi ihmiset lähtevät pakoon kotiseudultaan.

Yhä useampi joutuu kuitenkin jättämään kotinsa muiden syiden, kuten köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien vuoksi.

Esimerkiksi 61 % kaikista kotimaansa sisällä siirtymään joutuneista on paennut luonnonkatastrofin seurauksena.

Ronja on niin perehtynyt maahanmuuttoon, että hän kirjoittaa teemalla kirjan.

Hän on todella tietoinen sanastosta, käytännöstä, kursseista ja kaikesta.

Maahanmuutto kasvaa … enemmän kuin koskaan. Kirjoittaa Ronja kirjaansa. Ja tämä on fakta.

Ja sitten, kun olen kertonut, mistä runoni kertoo. Ja esitellyt fiktiiviset runoni hahmot… On aika kirjoittaa runo. Heistä. Ronjasta ja miehestä.

SUKLAA JA VANILJA

he löysivät

rakkauden

suklaa ja maito

kaakao aito

suklaa

vanilja

kaakao

maito

mustat silmät

maisemaa niin

kuivaa ja karua

tosi rakkautta

ei tarua

aavikoita

piikkipensas savanneja

suklaa

vanilja

kaakao

maito

kuusi metsää

koivuja

järvimaiseman

maalaten järven pinnan

auringon säteiden

punaisin eri sävyin

suklaa

vanilja

kaakao

maito

lumenvalkoinen

kulttuuri erot

rakkauden

ollen monimutkainen

syvä kokemus

rakkautta on kuvailtu

kautta aikojen

runoudessa

filosofiassa

tieteessä

taiteessa

rakkaus on

tunne

että

tekoja

voimakas tunneside

onnen kide

turvaa

merkityksellisyyttä

alun huumasta

muuttuen pitkäkestoiseksi

sitoutumiseksi

lämpöä rinnassa

valinta

arvojen mukainen

toiminta

rakkaus

aito rakkaus

ei vaadi

täydellisyyttä

keskeneräisyyden

kauneuden hohteeseen

kietoutuneena

onnen avainkin

intohimoa

yhteistä tulevaisuutta

rakentaen

kiintyen

suklaa

vanilja

kaakao

maito

suklaa

vanilja

sensuellin

herkullinen

lämmin ja

makea

sokeria

marjoja

mandariinia

viipyilevän

vahva

juhlassa

kestävä

arjessa

aistikas

ruusu

setripuu

taivaalla

loistaa

hopeinen

puolikuu

kevyt

hedelmäinen

unelmaisen

vastustamaton

klassikko

muistoja

taltioitaviksi

häistä

unohtaen

negatiivisuuden

viis

näistä

rakkaus on

kuumaa

ei jäistä

levottomuuksista

rauhaan

kietoutuen

rukousnauhaan

rukous

vastauksia

suklaata ja maitoa

kaakaota aitoa

kaiken pohjana

rakkaus suuri

tämä on onnistuneen

taikinan juuri

keittiön

tärkein mauste on

rakkaus

hyppysellinen

harmoniaa

ripaus kiitollisuutta

maisemaa niin

kuivaa ja karua

tosi rakkautta

ei tarua

aavikoita

piikkipensas savanneja

muistoja

taltioitaviksi

häistä

unohtaen

negatiivisuuden

viis

näistä

kuumaa

ei jäistä

he löysivät

rakkauden

suklaa ja maito

kaakao aito

Ja runon opetus oli tällä kertaa tällainen:

Tiesitkös, että upeat kynnet ja loistava mieliala menevät käsikynkkää.

Minäpäs kerron miksi.

Kynsien koristelu on tapa ottaa mielenterveytesi hallintaan.

Kynsien laittaminen on yhtä palauttavaa… kuin kolmen tunnin hieronta tai rentouttava kuuma kylpy.

Kyllä, juuri näin on.

Tai vaihtoehtoisesti hyvä kirja, cappuccino kahvikuppi ja lempi nojatuolissa vilttiin kääriytyneenä. Tai sitten kynsien laitto.

Ensinnäkin kynsitaide, antaa sinulle tekosyyn päästä pois kotitöistä ja pyykkivuoren luota.

Otat aikaa itsellesi ja hyväksyt sen, että olet huomion keskipisteenä.

Koet itsesi aidosti kuuluksi. Ja saat päästää suustasi päivän sään, yhdentekeviä asioita tai jotain rakentavaa.

Kauniit kynnet lisäävät myös itseluottamusta

Kynsien laittaminen on yhtä hyödyllistä kuin positiivisten lappujen kiinnittäminen jääkaappiin.

Ns. voimalauseuden. Elämän mottojen. Runojen.

Juhlistat itseäsi kynsin.

Kynnet lisäävät myös itseluottamusta.

Ja ennen kaikkea ovat kauniit.

Mitäs jos kokeilisit Blooming geliä… Kuin runoni Ronja.

Suosittelen.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen