Mukavaa joulun odotusta

 

28.11.2023
– 4
Aurinko nousee 9:36
Aurinko laskee 14:35

Pakkaset lauhtuivat,
eilen värjöteltiin
pakkasessa, hrrrr,
kali kali

Lämpimästi tervetuloa

blogiini Runouden sävelin

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita,

huikeine tarinan opetuksineen kera runouden sulo sävelten. Blogissaan runouden.

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa…

Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella…

Olette piipahtaneet Goalla…

Miksi… Siksi…

Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin…

Olette sukeltaneet tarinoihin…

Tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle…

Olet valinnut lähes täydellisen

tavan viettää aikaa… ja se on lukeminen.

Olen kirjoittanut mm. runoteoksen
Lumihiutaleinen orkidea.

Sädehtiviä lukuhetkiä,

runouteni säkenöivässä maailmassa.

Olen tarinan kertoja, on siis tarinan aika. Ja tarina menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä

Joulu tarina

Aloitan tarinani esittäytymällä.

Olen Laina. Nelikymppinen rouva Tampereelta. Työskentelen kaupan kassalla. Joulukiireet näkyvät työssäni tähän aikaan vuodesta.

Kaupan hyllyt notkuvat, niin tonttuja kuin joulusuklaatakin.

Asiakkaat juoksevat tukka putkella kauppaani ristiin rastiin, haalien ostoskärryynsä joululahjoja läheisilleen.

Eniten pukinkonttiin päätyy valmispakkauksia. Paketteja missä on partavettä ja suihkusaippuaa tai vaihtoehtoisesti kosmetiikka pakkaus, sisältäen hajuveden ja meikinpoistoaineen.

Myös klassinen suklaarasia tai marmorikuulat ovat suosittuja.

Kiireisen työpäivän jälkeen istahdan lempinojatuoliini. Ja nautin hiljaisuudesta. Sukellan joko kirjaan tai katson tv n tarjoamia klassisia jouluelokuvia.

Kuuntelen myös jouluradiota.

Olen kietonut joulukuusen jo hopeiseen nauhaan ja kurotellut latvaan tähden.

Rakkaani. Aviomieheni. Richard on automekaanikko. Hän työskentelee kello yhdeksästä viiteen. Minun työvuoroni ovat aamu kuudesta keskiyöhön. Kaupan aukiolojen aikoihin.

Isoja lumihiutaleita satelee hiljalleen. On jäätävä pakkaspäivä. Ja luonto säteilee valkoisena, kauneudessaan. Kun kohotan katseeni ikkunasta ulos.

Ikkunaan olen ripustanut joulutähden. Jouluntähti valaisee kuurankukkaista ikkunaani.

Linnut ovat lentäneet jo pesästä.

Poika opiskelee ambulanssi kuskiksi. Hän on rauhallinen luonne. Mitä ambulanssi kuskilta vaaditaan. Perinyt tämän taidon Rikhardilta. Minä olen hysteriaan taipuvainen, jos laastari pitää laittaa.

Tytär täyttää uutena vuotena parikymmentä vuotta. Hän opiskelee merkonomiksi, kuin äitinsä, minä.

Joulu on kauppiaiden unelma aikaa. Kassakone kilisee.

Triplaan kaupan tulot jouluisin.

Jouluaattoon on kiirettä.

Tämä päivä on kuin eilinen, ja huominen kuin ylihuominen.

Herään töihin, hyllytän. Olen kassalla, hyllytän. Hymyilen asiakkaille. Tulen töistä kotiin. Teen ruokaa aina reilusti. Voi sitten mikrossa Richard lämmittää ruokaa. Ja pakkaseen loput. Richard ei suostu syömään kolmea päivää samaa ruokaa. Ihanne on, kun pääsen töistä kello neljä ja höyryävä lihapata odottaa tuoreena Rikhardia töiden jälkeen.

Ja niin koetti jouluaatto.

Heräsin kello viisi. Kuudelta olin jo kassan takana.

Minulla on aamuvuoro. Joten ehdin vielä joulun viettoon.

Viimeiset asiakkaat käyvät vielä jouluaattona shoppailemassa joululahjoja.

Olin kotosalla kello kolme.

Rikhard oli paistanut joulupöydän kunkun, kinkun.

Lapset tulivat neljän maissa.

Pöytä notkui suussa sulavia herkkuja.

Popsimme jouluaterian.

Utelin lapsenlapsista.

Sillä lapsen askeleet ja joulupukki tuovat joulun tunnelmaa.

Tytär sanoi, ettei tee koskaan lapsia. Keskittyy opiskeluun.

Ja poika. Hän erosi hiljattain. Joten ei ollut ajankohtainen kysymys.

Jouluaterian jälkeen katsoimme suloisen jouluelokuvan televisiosta.

Ja elokuvan jälkeen. Rikhard laittoi tonttulakin päähänsä.

HO HO HO HO

Ja oltiin oltu kiltteinä.

Jaettiin lahjat.

Richard sai partavesi lahjapakkauksen, tytär uuden kännykän ja poika kaipaamansa mikron.

Minä puolestani kynsilakkaa.

Illalla lämmitimme joulusaunan.

Joulu on ihanaa aikaa. Tunnelmallista, rauhallista ja kaunista.

Ja nukkumaan.

Joulupäivänä olin töissä kuudesta kahteen.

Ajoin suoraan töistä kummipoikani luokse.

Laitakaupungille.

Pienessä yksiössä, kummipoika asui yksinhuoltaja äitinsä kanssa.

Kudoin kaulaliinan hyväntekeväisyyteen.

Ja minulle ei riittänyt se, että paketoin kaulaliinan kauniiseen joululahja pakettiin.

Tahdoin ojentaa kaulaliinan. Hyväntekeväisyys järjestön kautta tutustuin ulkomaalaiseen yksinhuoltaja äitiin.

Huonolla englannilla pärjäsin.

Yksinhuoltaja äiti on hyvä äiti, mutta kovia kokenut.

Lähdimme pulkka mäkeen kummipoikani kanssa.

Ja pulkkamäestä suuntasimme minun luokseni.

Olen hieno rouva, rakastan laatua, vaatteeni ovat merkkituotteita. Asun isossa omakotitalossa, minkä olen sisustanut kauniisti vihreän sävyin. Tähän aikaan vuodesta olen ripotellut kauniit joulukoristeet sulostuttamaan kotia.

Söimme rääppiäiset. Pöytä oli edelleen koreana. Joulupöydän kunkku, kinkku. Laatikot, rosollit ja suussa sulava, herkullinen lohi.

Kummipoika popsi nakkeja ja ranskalaisia, ei koskenutkaan rosolliin.

Ja pojan äiti nautti suussa sulavista jouluisista antimista.

Rikhard puki jälleen tonttu lakin päähänsä. Parta ja maha hänellä on omasta takaa.

HO HO HO HO

Annoin kummipojalle lahjaksi suklaata ja leluja ja vaatteita. Ja hänen äidilleen vaatteita ja kampaajaan lahjakortin.

Sain heiltä edullisimman, alle euron suklaalevyn joululahjaksi.

Ja lapsen askeleet kaikuivat kodissani.

Tämä toi joulun.

Richard huokaisi helpotuksesta, että kummipoika ei ollut orpo. Etten adoptoinut häntä.

Richard sanoi, ettei voisi rakastaa lasta omanaan, jos lapsi ei ole oma. Minä puolestaan voisin.

Ja tämä joulun taika sai alkunsa sukkapuikoista, langasta ja kudotusta kaulaliinasta.

Tapanina menin töihin iltapäivällä. Ja vein kummipojan, äiteineen kotiinsa.

Hyväntekeväisyys järjestö on pudonnut pois kuvioista. Minun puoleltani. Kummipojan äiti käy tiuhaan hyväntekeväisyys järjestössä.

Minä sain kummipojan, kiitos hyväntekeväisyys järjestön.

Tapanin päivä oli kiireinen töissäni.

Viimeisimmät ostivat vielä jouluruokia. Tapanina.

Ihmiset eivät tykkää jonottaa. Tulevat asiakkaat pahalle päälle jonossa.

Siksi on pikakassa vähille ostoksille. Ja itse palvelu kassakin on.

Minulle tervehditään kaduilla usein. En muista asiakkaitani. Mutta tervehdin takaisin, he muistavat kaupan kassan.

Ja niin elämäni jatkui samanlaisena, ollen eilinen, kuin huominen, ja tämä päivä kuin ylihuominen. Siis kassalla oloa ja hyllytystä ja kassalla oloa.

Joulun jälkeen alkaa alennus myynnit. Kiire siis jatkuu.

Maaliskuussa kiireet helpottavat.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Ystävät ovat aarteita. Tarinassa Laina sai uuden ystävän… ulkomaalaisen yksinhuoltaja äidin ja rakkaan kummipojan.

Kuvassa aarrearkku, lumilinnasta.

Lainalla on myös… toinenkin hyvä ystävätär. Emmi.

Emmi on toimittaja ammatiltaan…

Päästetään Emmi ääneen. 

Olen Emmi, 37vuotias, toimittaja. Tampereelta. Lainan naapurista.

Emmi raapustelee Lainalle joulukortin ja päinvastoin.

Joulu oli tunnelmallinen, rauhallinen ja kaunis Emmillä. Lanttulaatikkoon hän ei koskenutkaan, mutta kinkku perunalaatikkoineen maistui. Kinkun paisto meni aivan nappiin.

Astui arki joulun pyhien jälkeen ja työt alkoivat Emmillä.

”Lehdet ovat liian negatiivisia, siksi ne eivät myy paljoa. Erot lööpeissä myyvät vähemmän kuin häät. Rahasampo on tivoli. Kyllä, kyllä… Tivoli… huvi ja ilo. Ja luetuimpia blogimerkintöjä mm. kepeät kokkaus blogimerkinnät. Lomamuistelot. Ja katsotuimpia videoita ovat hauskat kissavideot. Kepeät. Katsotuin tv ohjelma linnan juhlien kättelyjono. Lehtijuttu kamalimmasta puvusta linnan juhlista, ei myy. Kättely jono puolestaan kerää miljoona yleisön tv n äärelle. Fakta on siis, että paska ei myy…”

Näin Emmille juttelee hänen kollegansa. Toimittaja hänkin.

Emmi on menossa tilaisuuteen, firman syntymäpäiväjuhliin. Työnmerkeissä.

Hänen pitää tempaista myyvä otsikko.

”Perheenlisäystä missille”

On hänen lehtijuttunsa otsikko.

Chihuahuan on ottanut miss SIKSAK vuodelta -97, pienen ompelupiirin.

Lehti myy.

Ja firman syntymäpäivät olivat onnistuneet ja mukavat.

Emmillä on työpäivä pulkassa. Vapaa ajallaan hän ei ajattele töitä lainkaan. Hän suuntaa toimistolta kotiin.

Nappaa kotimatkalla japanilaisen ravintolan annoksen kotipakettiin.

Ja avaa tv n.

Rouva Leinonen asteli television keskustelu ohjelmaan… televisiossa… Hän on kokki, ja raapustellut suositun kokki kirjan. Keskustelu ohjelma alkoi säästä keskustelemalla televisiossa. Tämän jälkeen suositussa keskustelu ohjelmassa, keskustellaan tietenkin resepteistä. Suussa sulavista lihapullista, grillauksesta, kasvisruokavalioista.

unohtamatta mansikkakakkua

pois jättämättä japanilaista keittiötä.

Ja kuin yllättäen haastattelija tekee erikoisen kysymyksen. Hän on hyvä haastattelija, hän osaa kysyä oikeita ja hyviä kysymyksiä.

Mikä on viisain ja paras tekosi elämässäsi ?

– Olen osannut sanoa huumeille, ei kiitos, toteaa kokki.

Hän rakastaa raittiutta.

Ja hän saa valtaisat aplodit yleisöltä. Myös Emmi kotikatsomossa tv:n äärellä yhtyy aplodeihin.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Lehdet ovat liian negatiivisia, siksi ne eivät myy paljoa. Erot lööpeissä myyvät vähemmän kuin häät. Rahasampo on tivoli. Kyllä, kyllä… Tivoli… huvi ja ilo. Ja luetuimpia blogimerkintöjä mm. kepeät kokkaus blogimerkinnät. Lomamuistelot. Ja katsotuimpia videoita ovat hauskat kissavideot. Kepeät. Katsotuin tv ohjelma linnan juhlien kättelyjono. Lehtijuttu kamalimmasta puvusta linnan juhlista, ei myy. Kättely jono puolestaan kerää miljoona yleisön tv n äärelle. Näin se vain on…

Suosittelen hauskoja kissavideoita… kaikille upeille blogini Runouden sävelin lukijoille… valtavasti seuraajia, valtavasti.

Loppusanat tarinaan, koska tarinasta löytyi kokki, tähän sopii kuin voi puuroon suussa sulava kokkaus ohje.

Japanilainen kanaruoka

400 g kananlihaa

1 kynsi valkosipulia

1 siivu inkivääriä, tai laita maun mukaan

ripaus pippuria

1,5 rkl vettä

1,5 rkl soijakastiketta

2 rkl vehnäjauhoja

2 rkl perunajauhoja

Leikkaa kananliha pieniksi paloiksi. Laita kananlihat muovipussiin. Purista muovipussiin myös valkosipulin kynsi ja tuoretta inkivääriä. Kaada pussiin mukaan myös vesi ja soijakastike. Lisää pippuri. Sekoita ainekset pussissa tasaiseksi. Noin puoli tuntia ja liha saa makua. Sen jälkeen lisää loput ainekset pussiin ja sekoita tasaiseksi. Lisää pannulle runsaasti öljyä / upota kananpalat öljyyn. Paista.

A vot

Tarjoillaan riisin ja salaatin kera : )

Tunnelmallista ja rauhallista joulun odotusta.

-Runoilijatar

Lukemisiin

kulttuuri runot-novellit-ja-kirjoittaminen