Mustarastaan laulu

31.3.2025

+2

Aurinko nousee 6.34

Aurinko laskee 20.10

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Sädehtivää maanantaita.

Hei hei maaliskuu ja lämpimästi tervetuloa huhtikuu.

HUHTIKUU

4. kuukausi. 30 päivää.

Huhtikuun latinankielinen nimi Aprilis tullee verbistä aperio, joka tarkoittaa ”avata” – puiden silmut puhkeavat kukkaan huhtikuussa.

Avautuvat… Tästä nimi huhtikuu.

HUHTIKUU HUMAUTTAA.

Jos helmikuu helisytti… Maaliskuu maata näytti… niin  ”Huhtikuu humauttaa…” Kuuluu vanha viisaus.

Tosin helmikuu näytti jo maata tänä vuonna, 2025.

Muuttolinnuista suurin osa saapuu suloiseen tuhansien järvien maahamme… Peipot, kottaraiset ja rastaat. Lintujen kevätmuutto on näyttävä tapahtuma. Mustarastaan liverrystäkin kuullaan huhtikuussa, tyypillisesti mustarastas laulaa auringon nousun tienoilla ja auringon laskiessa.

Talviunilta heräillään.

Karhu, siili, raatokärpänen ja mantukimalainen, noin muutaman mainitakseni.

Leskenlehdet… Sinivuokot ja pajut ovat kauneimmillaan huhtikuussa.

Muutamia huhtikuun päiviä mainitsen…

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä

23.4. maailman kirjan päivä

23.4. englannin kielen päivä

23.4. espanjan kielen päivä

30.4. kansainvälinen jazzin päivä

Pääsiäinen on huhtikuussa.

9. huhtikuuta on vuoden 99. päivä (sadas päivä karkausvuonna).

Vuodesta on jäljellä 266 päivää.

9. huhtikuuta vietetään suloisessa tuhansien järvien maassamme … Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää.

Suomen kirjakielen isä, uskonpuhdistaja ja Turun piispa Mikael Agricola syntyi Pernajassa Itä-Uudellamaalla noin vuonna 1510. Tarkkaa vuotta ei tiedetä ?

Mikael Agricola

Hän oli pappi, rehtori.

Hän kirjoitti mm. Abckiria vuonna 1543. Rukouskirja Bibliasta ilmestyi seuraavana vuonna. Sekä uuden testamentin suomennos (Se Wsi Testamenti). Kaikki Agricolan luomat sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta. Työn, tuskan ja hien alla oli kadonneet sanat. Näistä kadonneista sanoista raapustelin kauniin runoni Huikuri ja FIKTIIVINEN runo menee näin.

luutarha = hautausmaa

lustitarha = paratiisi

vertaveli = toveri

HUIKURI

oi minun

sydhemeni kiwu

minä myrisen

oksalla

mettinen

huikurin

tähden

lähden

mine mäyren

minä myrisen

syläys

oksalla

mettinen

huikurin

tähden

lähden

Mettinen on kyyhkynen, runossa on kyyhkynen oksalla, rakas on huikuri, siis kevyt kenkäinen ja sydän tuskaa huutaa huikurin tähden, ja huikurin tähden lähden.

Vanhaa suomen kieltä.

syläys = syleily siis

Huikuri tarkoittaa kahta asiaa, kevyt kenkäistä ja sämpylää, runossani ensiksi mainittua.

Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?

Mikael Agricola noin. 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557

Turun piispa ja uskonpuhdistaja.

Hän loi raamatunsuomennoksellaan Suomen kirjakielen pohjan.

Häntä pidetäänkin siksi suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua.

Agricola opiskeli 1530-luvulla yliopistossa. Valmistuttuaan hän toimi Suomessa Turun katedraalikoulun rehtorina.

Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää.

Mikael Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta.

Hänen isänsä nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof).

Perheessä oli Mikaelin lisäksi kolme tytärtä.

Agricola oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas.

Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus.

Hänestä voisi raapustella pitkästikin.

Lyhyesti tänään.

Agricola lähetettiin 1536 opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa Martti Luther ja Melanchthon elivät ja vaikuttivat.

Agricola avioitui (Birgittan kanssa) .

Heillä oli poika Kristian Agricola.

Hän käänsi raamatun latinasta kansankielelle.

Lutherin periaatteiden mukaan kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään.

Agricolan käännös julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti.

Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli kuitenkin aapinen Abckiria 1543.

Rukouskiria Bibliasta, 1544.

Styyri, falskata, insigli, alasastua, ja monet muut sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta.

Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin yhä käytössä.

Mikael Agricolan mukaan on nimetty katuja, kirkkokin.

Patsaita.

Postimerkki ja juhlaraha.

Häntä on muistettu monin tavoin.

Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?

Tämä runoilijatar veikkaa…

– sikopaimen?

– sokeri

– jokin ruuvimeisselin tapainen?

En tiedä…en…

Tänään tarjolla kaunis runoni LUMINEN, JÄINEN MAA. Ja runo menee näin. Olkaas hyvä.

LUMINEN, JÄINEN MAA

meren rannalla

askeleet lumisella,

jäisellä sannalla

ulos pääsyä

myrskystä

odottaen

hänen saapuessa

meren rantaan

silloin

arjessa

lintujen

lentäessä

onnellisuuteen

kietoutuneena

vaniljan tuoksun

leijaillessa

kevät talven

iltapäivässä

meren ranta

linnun siiven

isku hento

tunnelma, oi niin rento

on ihmisiä

joista saat voimaa

ja ihmisiä jotka

vievät voimasi

hänen ollessa

ensiksi mainittu

lähde, voiman

istahtaen suurelle kivelle

vastaten hänen hymyynsä

arjessa

rakkain

katse kohotettuna

taivaalla hehkuviin

revontuliin

kuullen

kitaran sävelet

sumuverhon takaa

täyden Kuun aikaan

kitaran sävelten

taikaan

sumuverhon laskeutuessa

rosoiseksi rikottuna

keräten palaset

rakkauden voimalla

yhteen

eheytyen

ollen tänään

ehjempi kuin eilen

merituulen viileä

viima kasvoilla

kaukaisuuden yli

rakkauden lumous

säteilee arjessa

arjessa

jäisen meren luona

Sananen runon kirjoittamisesta.

On lukuisia tyylejä kirjottaa runoa.

– päiväkirjatyyli, fakta. Tämä ei ole minun tyylini kirjoittaa runoa… Tämän runoilijattaren kirjoitustyyli on puhdas fiktio.

Runon voi raapustella monen monella tavalla…

Rakentaa riimien ympärille.

Neuloa runon silmukoihin viisautta…

Ommella koriste ompelein, kauniin sanoin runon…

Runot voivat olla myös ns. liirum laarumeja, vailla sisältöä.

Runo voi olla, vaikka kuin upea maisema maalaus.

On lukuisia tyylejä kirjoittaa runoja, lukuisia…

Kerronpas miten kirjoitin runon Mustarastaan laulu.

Luon ns. roolihahmon, ja roolihahmon suulla raapustelen kauniin runon. Roolihahmo on fiktiivinen. Runossani siis fiktiivisen hahmon avautumista, kerä tärkeän ja ei niin tärkeän.

Tänään tarjolla runoni, MUSTARASTAAN LAULU…

Runon henkilö on seuraavanlainen.

Miina… Juuri merkonomiksi valmistunut, 26.

Hänellä on mäyräkoira.

Vasen nimetön kimaltelee. Hän kihlautui tammikuussa miehensä kanssa.

Hän asustelee Tampereella kihlattunsa kanssa kaksiossa, vuokralla. He ovat sisustaneet kaksion modernisti. Valkoisin sävyin.

Pääsiäiseksi Miina suuntasi Lappiin. Hotelliin. Hän lasketteli, käveli lumikengillä, ihaili revontulia.

Miina etsii elämästä aina kaunista ja hyvää. Ja runo fiktiivisestä hahmosta menee näin, olkaas hyvä.

MUSTARASTAAN LAULU

jäätävässä viimassa

kaukaisuuteen

katsoen

Lapin

hiljaisuus

pääsiäisenä

askeleet kevät hangilla

aikaan oikeaan

luminen järven ranta

rakkaus sädehtii

auringon nousun

kutoessa auringon säteillään

jäiseen järven pintaan

kuviotaan

kaunis

mustarastaan laulu

sumuverhoon kietoutuen

tyyni kaiho

tavoittaa mielen

hyvää

etsien

Lapin lumossa

kauniissa erämaassa

sulaa routa

kevät

auringon nousun

kutoessa auringon säteillään

jäiseen järven pintaan

pitsistä liinaa

kuin kaukaista piinaa

kaunis

mustarastaan laulu

sumuverhoon kietoutuen

tyyni kaiho

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sulo sointujen. Blogissaan Runouden sävelin.

Runoni… VADELMAINEN, HENNON MAUSTEINEN KAIPAUS… Ja runo menee näin… Olkaas hyvä…

VADELMAINEN, HENNON

MAUSTEINEN KAIPAUS

kaihertava

kaipaus

meluisen

höyhenen

sokerisen

tahmaisessa

putoamisvaarassa

pimeyden lävitse

valoon

pudoten

silloin

kaikuu

kaipuu

vadelmainen

hennon mausteinen

kaipaus

 

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin