Nojatuolimatkailua lukijoilleni tarinassani : )
24.10.2022
– 2
Aurinko nousee 8:37
Aurinko laskee 17:27
Suurenmoista,
että olet löytänyt
blogiini runouden sävelin.
Lämpimästi tervetuloa : )
Jos olet blogini uusi lukija… pikainen esittäytyminen…
Olen runoilijatar… kirjoittanut mm. kauniin runoteoksen… Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen… Ja pitänyt mm. runotaidenäyttelyn Kuun säteiden valaisema omenapuun hohde.
Runoudessani ja tarinoissani kirjoitustyyli on fiktio.
Jos olet vanha lukijani… tiedätkin jo tämän… Pysy jatkossakin mukana blogissani Runouden sävelin.
Blogini tarjoaa runouttani, tarinoitani… jopa suussa sulavien höyryävien lihapullien ohjeen… lukaises siis blogiani pidemmälle, voit lukea lihapullareseptin…
Minulta käy näppärästi pullanletitys ja kutominen.
Olen elokuvateattereiden suurkuluttaja… elokuvakanavia on liuta. Seuraavaksi ajattelin katsoa… Black Adam. Juuri ensi-iltansa saanut elokuva.
Aloitan blogimerkintäni tänään kirja suosituksilla. Suosittelen kahta kirjailijaa.
Tämän jälkeen on tarinan aika. Olen tarinan kertoja. Tarinassani tarjolla nojatuolimatkailua.
Mutta ensin kirjasuositukseni…
The Doorsin… Jim Morrisonin… liskokunininkaan runokirjassa… hallitsee The Doorsin lauluistakin tuttu näkemys … että meidän ei pitäisi tyytyä ”epäsuoran olemassaolon taiteisiin”, vaan tavoitella välittömämpää kokemisen tapaa. (Noin vapaasti suomennettuna)… Hänen runoaan on englanniksi… vain muutamia runoja on suomennettu…
Suosittelen.
Tai Eino Leinolla on runoutta eri elämän tilanteisiin …
Eino Leino (Armas Einar Leopold Lönnbohm)
syntyi heinäkuun 6 päivä 1878 Paltamossa.
Hän oli mm. suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.
Hän syntyi sivistyneeseen keskivarakkaaseen maalaisvirkamieskotiin.
Hän oli kymmenlapsisen perheen kuopus.
Leino oppi lukemaan jo kolme, 3, vuotiaana.
Koulua hän kävi mm. Kajaanissa, Oulussa ja Hämeenlinnassa.
Kulttuuripiireissä hän sai arvostusta että arvostelua.
Leino meni kolme kertaa naimisiin.
Hän kuoli 1926.
Eino Leino on kirjoittanut mm. runoteoksia, proosaa, käännöksiä, näytelmiä.
Helkavirsiä, 1903.
Näitä suosittelen luettavaksi.
On siis tarinan aika…
Aloittakaamme teksti – milläs muullakaan – kuin runolla.
Runo
THOTH
Egyptin ihmeitä
mielenkiintoisia tarinoita
muinaismonumentteihin kietoutuen
hiekka myrskyjen
syövyttäessä kalkkikiveä
merisuolan kelttiläisiä megaliittejä
kankaita, mausteita
papyrustauluja
punaisen meren värikkään
vedenalaisen maailman houkuttelemana
hieroglyfejä
liikennekaaos
arjen siirtyessä taustalle
kiehtovan loman häämöttäessä
tulevaisuudessa
viisumi, rokotus,
arabian sanakirja
jaan loman lumon mieheni kanssa
naiset eivät pärjää siellä yksin
vaan eksyvät pyramidien salaisuuksissa
faaraolla oli oikeus seurustella
jumalien kanssa
hän omisti kaiken, kaikki
kiehtovaa historiaa
orjia
raamatun maisemia
Niilin rannan loistokkaita hotelleja
miljoonia ihmisiä
Niiliä pitkin aavikko safarille
ei aikaeroa, tiesitkö, ei aikaeroa
Egypti on valtio Pohjois-Afrikassa
uskomatonta, ei aikaeroa
Niiliä ympäröivä aavikko
unohtamatta egyptiläistä vaakaa
sielun punnitusta
historian taiteilijoiden lempikuvaus kohdetta
egyptiläistä vaakaa
kuoleman jälkeen sielu punnitaan
hyvät ja pahat teot
mihin päin sinun vaakasi kallistuu
Niilin laaksoa
portti elämyksiin, joista olen unelmoinut
sfiksit
suurista kivistä valmistetut patsaat
leijonan vartalo ja kuolleen faaraon kasvot
epyptiläinen ajanlasku
pyramidit
ja
Thoth
kirjoituksen ja tiedon jumala
hänen symboli on ibis
kädessään kirjoitusvälineet
egyptiläiset uskoivat saaneensa kirjoitustaidon
Thoth Jumalalta
hänet yhdistettiin myös Kuuhun
Egyptin ihmeitä
mielenkiintoisia tarinoita
muinaismonumentteihin kietoutuen
Egyptin ihmeitä
mielenkiintoisia tarinoita
muinaismonumentteihin kietoutuen
Egyptin ihmeitä
mielenkiintoisia tarinoita
muinaismonumentteihin kietoutuen
FIKTIIVINEN tarinani menee tällä kertaa näin.
Tarinaa kerrotaan minä muodossa Linnean, 29 v, suulla.
Hän on hyvinvointivalmentaja ammatiltaan. Joskus hän ei voi hyvin, mikä on ristiriidassa ammatin kanssa, mutta hän pitää työstään. Aivan kuin kokki jolla palaisi kakku uuniin tai flunssainen lääkäri. Kaikesta huolimatta hän on hyvä työssään, Hänen pitäisi kuunnella useammin mitä hän puhuu henkisestä hyvinvoinnista. Lomia, välimeren ruokavaliota, unta, juoksulenkkejä, positiivinen ajattelu. Nämä sanat ovat tuttuja hänen huulillaan, töissä.
Hänellä on vaaleat kutrit, pitkät, laineilla kauniisti ja taivaansiniset silmät. Ja punaiseksi lakatut kynnet. Ei kaunotar, missi, mutta ei rumakaan, nenä on keskellä naamaa ja ripset pitkät. Ihmisen näköinen.
Hän rakastaa jääkiekkoa, heittää kärrynpyörää, kun Suomi poika tekee maalin. Hän on penkki urheilija. Katsoo niin curlingia kuin mäkihyppyäkin. Seuraa urheilua Suomi lasit nokalla kiikkuen. Eläytyen, hurraten.
Hän rakastaa janssonin kiusausta maitolasin että ruisleivän kera.
Asustelee Onkamossa.
Ja ajelee uudella mustalla Scodalla.
Hän on kiinnostunut kukkien hoidosta, omistaa vaativan bonsain. Bonsain kastelu on tasapainottelua yli- ja alikastelun välillä.
Bonsain harrastajalle voi antaa sakset käteen ensimmäisenä päivänä, mutta mites on kastelukannun, sen voi antaa kouraan vasta vuosien, vuosien kuluttua.
Linnea antaa vettä bonsaille kolme, 3, kertaa: kerran astialle, kerran mullalle ja kerran kasville.
– Puun pesen, se helpottaa puun hengittämistä. Bonsain ollessa kukassa, kukkia en kastele. Parasta vettä on sadevesi, Linnea toteaa.
Vaihtaen ruukun isompaan.
Hän viettää talvisin aikaa Egyptissä, miksi, lue tarinani , fiktiivinen sellainen, niin tämä selviää.
Hän ei pidä turvattomuuden tunteesta Egyptissä, hän pitää turvallisuuden tunteesta, mikä on hänellä istuessa lempinojatuolissaan viltti harteillaan kotosalla, tuhansien järvein maassa.
Hänellä ei ole lemmikkejä, ei lapsia, ei ystäviä, kavereita kyllä, ja suku on etäinen. Hän on yksinhuoltaja äidin, edesmenneen, ainoa lapsi. On hänellä serkkuja, he eivät ole läheisiä, itse asiassa eivät ole tekemisissä.
Linnealla on facebook, instagram, twitter jne… hän ei pidä nettikavereitaan ystävinään, itse asiassa hän ei ole edes tavannut heitä. Hän ei etsi vertaistukea netin keskustelupalstoilta. Saati diagnoseja. Joten tässä hän on hyvinkin fiksu. Kuka kumma, etsii vertaistukea netin keskustelupalstoilla, missä anonyymisti haukutaan kaikkia. Ei lainkaan fiksua.
Itsenäinen nainen. Hän on …
Mukava, kun sille päälle sattuu.
Ja tarina alkaa …
Hotellin respa (on tarina nimeltään).
Asustelen Onkamossa… Se on yksi Tohmajärven monista kylistä Pohjois-Karjalassa.
Täällä meillä päin asustelee noin 400 asukasta, pikku paikka, Joensuuhun on 45 kilometriä.
Historian havinassa, 60-luvulla täällä oli jopa 5 kauppaa.
Ajat ovat muuttuneet kovin.
Shoppailen netistä ostokseni.
Onkamo on kotini, linnani, kauneinta Suomea.
Nuorena koin, että täällä ei ole mitään, nyt kun vuosia on kertynyt jonkin verran, koen että täällä on kaikki.
Järviä, vaaroja, arvokkaita, kauniita, maalauksellisia maisemia. Niitä täällä ainakin on ja tuttu ja turvallinen kylän raitti.
Joensuuhun on suht lyhyt matka.
Ja niin eräänä kauniina päivänä…
Päivä alkoi naapurilleni ”hyvät huomenet” toivottamalla. Naapuri on äärimmäisen merkkitietoinen. Ja kalliita merkkejä suosiva. Hänen kädessään heilui louis vuittonin aito laukku. Linnea hihkaisee huomenta toivotuksen perään… ”Minä olen matkalla kalliiseen paikkaan, nimittäin bensa-asemalle.” Viitaten siihen, että naapuri suosii kaikkea kallista.
Bensa-asemalta …
Matkani vei läpi keväisen Jojensuun kaupungin.
Pysähdyin ihastelemaan kaupan näyteikkunoita.
Ja jatkoin matkaani.
Ajatukseni pyörivät samaa rataa.
Parkkeerasin auton ja…
Kävelin torille.
Kojuja, kojujen perään.
Iloinen haitari musiikki soi.
Oli markkinat.
Markkinahumussa viihtyen.
Ajatukseni pyörivät samaa rataa.
Nimittäin matkassani. Olen lähdössä lomalle Egyptiin.
Rakastan lähdön tunnelmaa.
Palasin kotiini.
Otin matkalaukun esille.
Ja aloin pakata.
Koetan pakata vain välttämättömät ja silti matkalaukkuni pursui. Nippa nappa sain matkalaukun kiinni.
Keitin iltateetä, ja nautin sitruunateetä, teeleipien kera.
Pesin meikkini ja hampaani.
Sonnustauduin yöpukuun.
Ja koisimaan.
Heräsin puoli neljä herätyskellon pirinään.
Tilasin taksin ja suuntasin lentokentälle.
Lento meni ihan mukavasti, vaikka piti vaihtaa lentokonettakin matkalla.
Ja niin saavuin Egyptiin.
Lentokentältä suuntasin taxilla hotellille.
Hotelli oli iloinen yllätys, tiesinkin jo tämän, sillä tähtiä hotellissa oli liuta.
Olin väsynyt lentomatkasta ja suuntasin saman tien nukkumaan.
Aamulla heräsin aikaisin, suuntasin aamu uinnille uima-altaalle.
Ja tämän jälkeen notkuvien pöytien ääreen aamupalalle.
Ruokakulttuuri monipuolista ja vivahteikasta. Suolapaloja, mistä pidän. Erilaisia meze-paloja. Pilav-riisi värjätään sahramilla kauniin väriseksi. Liha on yleensä lammasta. Egyptiläinen ruoka ei ole kovin mausteista. Jälkiruoat ovat äkkimakeita, joissa siirappia ei säästellä. Muhennettuja härkäpapuja…
Kahvi. Sitä juodaan, ja siitä ilman muuta pidän.
Kahviloita Egyptissä on kuin sieniä sateella.
Jostain mausta pidin, jotain jäi syömättä.
Hotellin respassa oli mies. Kiinnitin oitis huomioni häneen. Mukavan oloinen.
Ja loin hänelle hymyn, saaden takaisin lentosuukon.
Nappasin lentosuukon ilmasta kiinni ja painoin sydämeni päälle.
Näin romanssimme alkoi.
Mies ei ole komea, kasvot kuin kirveellä veistetyt, iso maha. Mistä pidin. En pidä laihoista miehistä, nälkiintyneen näköisistä. Iso mies. Pituutta lähes kaksi metriä ja kengät kuin sukset. Tukka on viimeisen päälle leikattu. Tyylikäs.
En ole rasisti, kulttuurit rikastuttavat maailmaa.
Ja törmäsin saman tien kulttuuri eroon. Mm. naisen ala arvoiseen asemaan. Olen feministi. Että arabi kulttuuri poikkeaa kovin Onkamon elämän menosta.
Mies vapautui respasta, työpäivä oli pulkassa.
Ja hän ehdotti minulle treffejä.
Johon kuiskasin
– kyllä. Lähden kanssasi treffeille.
Lähdimme pyramideille.
Matkaan meni nelisen tuntia.
Matka taittui maastoautolla.
Ja pyramidit olivat elämys.
Aavikko peittää maan kokonaan lukuun ottamatta 80 kilometriä leveää kaistaletta Välimeren rannikolla. Aavikolla saattaa olla kesällä 7°C yöllä ja 40°C päivällä, talvella on tietenkin eri lämpötilat. Me kun huristelimme aavikolla lämpömittari kipusi huikeat 38 astetta plussan puolelle.
Seuraavan loma päiväni vietin uima-altaalla aurinkoa ottaen.
Ja sitten päätin piipahtaa kampaajalla, koska respan miehellä oli niin tyylikäs lyhyt tukka, hän käy tiuhaan parturissa saksimassa kuontalonsa.
Värjäsin kutrini mustaksi ja leikkasin kutrit kuin Gleopatralla konsanaan.
Vaihdoin totaalisesti tyyliä. Vaaleat, vyötärölle asti laineilla olevat kutrit saivat mustan sävyn. Ja minä täysin uuden tyylin.
Respan mies oli myyty, kun näki uuden stailini.
Tykkään vaihdella tyyliä. Milloin olen sportti mimmi tukka ponnarilla, milloin kohtalokas lady, kutrit kampauksella, milloin olen blondi, minihameessa.
Olin kolme viikkoa Egyptissä. Suurimman osan lomastani rusketuin uima-altaalla.
Ja niin koetti myös päivä, että palasin lomaltani koto Suomeen.
Kyyneleet vierivät poskilleni, jäihän rakkaimpani Egyptiin.
Alkoi tiuha yhteyden pito. Soittelimme, ja chattailimme.
Ja kun kolmisen kuukautta oli vierähtänyt, mies saapui luokseni Suomeen.
Hän koki todellisen kulttuuri shokin, Onkamossa.
Monista asioista mies maassamme piti, monen monista ei.
Talvisin suuntasimme Egyptiin. Keväät, kesät ja joulut vietämme Suomessa.
Asustelemme kerrostalo kaksiossani pienen suloisen Suomen kylän keskustassa.
Minä hankin elantoni hyvinvointivalmentajana ja mieheni, hän päätyi Joensuun hotellin respaan.
Taittuuko häneltä suomen kieli, ei.
Koko kokko kokoon ! Koko kokkoko? Koko kokko, koko kokko kokoon.
Raatailemme englanniksi.
Taittuuko minulta hänen kieli, ei.
Käytössämme on älypuhelimen tulkki ohjelma. Helposti sanoista kääntää lauseet suomeksi ja päin vastoin.
Rasismi on väärin. Jotkut kulttuurien vääryydet ovat väärin. Kulttuurit rikastuttavat maailmaa.
Kulttuurit ovat elämän väriläiskä.
Lapsia emme hanki, meillä on valinnainen lapsettomuus. Kun lapsettomuus on valittu, se ei ole kipeä aihe, vaan iloinen asia.
Tahdomme olla itsenäisiä.
Matkustella, tehdä töitä ja näin hankkia rahaa matkalippuihin.
Nähdä maailmaa. Kokea.
Rakkaus kukoistaa, rakkaus roihuaa, ilman rakkautta täällä ei ole mitään.
Avioiduimme, kun yhteistä taivalta oli kahdeksan vuotta takana.
Maistraatissa Suomessa, hääjuhlia ei vietetty Suomessa lainkaan. Sanoimme vain tahdon.
ja viidenkymmenen vieraan häät Egyptissä.
Pukuni oli suurenmoinen.
Panostin hääpukuun eniten häissämme.
Hääpuku oli jo taideteos.
Ja Egyptissä ei kannata puhua uskonnosta.
Ja kumpi vie voiton ?
Egypti vai Onkamo?
En tiedä, rakastan molempia paikkoja. Olen aina suomalainen. Minut voi viedä Suomesta, mutta suomalaisuutta ei voi viedä minusta.
Hyvät vai huonot puolet ensin.
Hyvät, siispä…
Onkamosta on lyhyt matka seitsemän. 7, sillan kaupunkiin. Joensuun.
Kaupungin syke miksattuna maalaisidylliin. Tätä on Jojensuu.
Lävitse virtaa Pielisjoki.
Kauppatorin karjalainen meno.
Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalassa luonto sädehtii kauneudessaan.
Asukkaita on noin 77 000 ihmistä, ei kymmeniä miljoonia.
Joensuun kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck vuonna 1900. Kirkko valmistui vuonna 1903.
Pääosin punatiilinen kirkko on tyyliltään jugendvaikutteista uusgotiikkaa.
Alttaritaulu vuodelta 1910.
Huonojakin puolia on.
Mitään ei juurikaan tapahdu missään, missään ei ole ketään, Onkamossa.
Egyptin hyviä puolia ovat.
Maalaukselliset raamatun maisemat, aavikko ja sanoin kuvailemattoman elämyksellinen Niili.
Huonoja puolia puolestaan ovat kulttuurierot ja yleinen turvattomuuden tunne.
Pohjois-Afrikassa sijaitsevan arabi maiden suurimman maan pinta-ala on noin 1 001 450 neliökilometriä.
Egypti tarjoaa korkeakulttuuria… Egyptissä on mm. Gizan pyramidi, Karnakin temppeli, Kuninkaiden laakso ja Gizan sfinksi. Upeita, ehdottomasti hyviä puolia.
Maailman kuumimpia ja aurinkoisimpia paikkoja. Siitä plussat Egyptille.
Egypti ei ole bile loma kohde, siitä plussat, ehdottomasti positiivinen puoli. Vihaan örveltämistä, en dogaa lainkaan, olen absolutisti.
Siellä pitää välttää julkisia hellyyden osoituksia, mikä on huono puoli.
Politiikasta ei kannata puhua, se on minulle helppoa, en perusta politiikasta. Jos kärsin unettomuudesta, katson jonkun poliittisen ohjelman ja nukahdan tylsään äänen sävyyn.
Ja kumpi vie voiton ?
Egypti vai Onkamo?
En osaa sanoa, en – totta vie – osaa sanoa.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Bonsai vaatii kärsivällisyyttä. Kärsivällisyys on hyve.
Bonsai on suomennettuna ruukkupuu.
Bonsain juuret ovat Kiinassa noin 200-220 eaa.
Bonsain voi leikata vaikkapas linnun tai miksipäs ei vaikka lohikäärmeen muotoon.
Historian havinassa oli ajatus, että mitä käppyräisempi ja omituisempi kasvi oli, sitä arvostetumpi se oli.
Bonsain kasvattaminen ja muotoileminen on taidetta. Vaatii taitoa osata sitoa oksat oikein ilman, että kasvi kuolee.
Bonsain muotoilussa ja taiteessa voidaan noudattaa erästä neuvoa joka kuuluu siten, että, puun oksiston tulee näyttää siltä, että lintujen olisi helppoa lentää sen lävitse.
Epäsymmetrisyys, rytmikkyys, tyhjän tilan esille tuominen ja hallittu kokonaisuus, kuuluvat bonsain kasvatukseen.
Bonsai voidaan kasvattaa siemenestä tai pistokkaasta taikka siirtää luonnosta.
Bonsain kastelu on tasapainottelua yli- ja alikastelun välillä.
Bonsain harrastajalle voi antaa sakset käteen ensimmäisenä päivänä, mutta mites on kastelukannun, sen voi antaa kouraan vasta vuosien, vuosien kuluttua.
Tarinan Linnea antoi vettä bonsaille kolme, 3, kertaa: kerran astialle, kerran mullalle ja kerran kasville. Pesi puun, se helpottaa puun hengittämistä. Bonsain ollessa kukassa, kukkia ei kastella. Parasta vettä on sadevesi.
Ruukku vaihdetaan isompaan.
Modernissa maailmassa tahdotaan mennä helpoimman kautta. Nopein reitti.
Linnean bonsain kastelu on jo taitolaji.
Vaatii kärsivällisyyttä moinen.
Ja kärsivällisyys on hyve.
Monen moni ihminen ajattelee pahoja asioita, joita ihmiset tekevät, mitä he olisivat voineet… ei ei.. hion hieman sanamuotoa, mitä heidän olisi pitänyt tehdä.
Tämä muuttuu vihamielisyydeksi, sitten suvaitsemattomuudeksi ja lopuksi aiheuttaa mitäs muutakaan kuin kärsivällisyyden vastakohtaa.
Mitä tahansa ihminen tahtookaan, hän tahtoo sen nopeasti.
Ihminen on hitauden vihollinen.
Mutta, monen moni, arvokas asia elämässä vaatii aikaa.
Tarinan Linnea vihaa kuitenkin jonottamista, kaupasta hän valitsee itsepalvelukassan. Kirjastosta lainausautomaatin.
Hän ei ole täydellinen, kukapas olisi.
Kärsivällisyyttä ei voi opettaa, mutta sen voi oppia. Ja tätä taitoa tarinan Linnea tahtoo oppia…
Tarinan opetus oli siis seuraavanlainen: